lauantai 16. helmikuun 2013

Lördagsmys (olohuoneen uusi ilme)

Hiphei,

että voi olla ihminen onnensa kukkuloilla; se piano siirtyi vihdosta viimein takkahuoneeseen. Facebook-tykkääjiä olenkin piinannut päivän mittaan kuvilla välivaiheista. Nyt iltahämärässä otettuja kuvia tännekin. Huomenna/viikolla sitten päivännäöllä otettuja kuvia ja lisää sepustusta siitä, minne ne kirjat sitten oikein tuolta vitriinistä katosivat.
Me like it very much! 😉
Nyt uuniperunoita ja punaviinosta, joidenka jälkeen Putousta!

Muksaa lauantai-iltaa 

 Kiitos kivoista kommenteistanne aamuiseen postaukseen, palaan niihin myöhemmin! 🙂

lauantai 16. helmikuun 2013

Keltaista keittiössä, sinistä sohvien välissä

Goooood morning! 

Hih, lievää ystävänpäiväjuhlaväsymystä ilmassa; perinteinen perjantai-illan keittiöelämä korvattiin eilen takkahuoneessa sohvatorkuilla. Jotka kestivät ihan koko illan. Muu perhe ei siis saanut nauttia perinteisiä perjantai-illan herkkuja vaan torstai-iltana valmistamaani makaronilaatikkoa. Ihan hyvinhän tuokin upposi 🙂 

Alunperin meillä oli tarkoitus mennä tänään katsomaan Räyhä Ralfia leffaan, mutta koska tänään on ainoa vapaa lauantai sitten seuraavaan pariin kuukauteen niin taidetaan vaan olla kotosalla ilman sen suurempia suunnitelmia. Mies lähetettiin spinningiin ja me lähdetään tytsyjen kanssa kauppaan. Josko sitä tänään jo olisi jotain muuta ruokaa tarjolla kuin tuota makaronilaatikkoa 😉 Hama-helmet ovat huvenneet jonnekin, joten ehkä täydennetään hama-helmivarastoa ja puuhaillaan niiden parissa. Itse haaveilen myös kunnon salirääkistä, mutta saas nähdä jaksaako. Sohvapöydälle olisi kertynyt mukava kasa sisustuslehtiä luettavaksi… Ihanaa, kun ei ole lukkoon lyötyjä suunnitelmia.

Viime kauppareissulla mukaani tarttui tämän ”kevään” ensimmäiset helmililjat. Mulla vain tuppaa käymään niiden kanssa samalla tavalla kuin hyasinnitenkin; kastelen liikaa ja varret ylikasvaa. Pari kierrosta juuttinarua ympärille ja ongelma on korjattu!
Löysin muuten keittiön keltaiselle jakkaralle täydellisen keltaisen kaverin
tasapainottamaan kokonaisuutta. Siitä lisää ehkä jo huomenna!
Leppoisaa lauantaita 
muistakaahan levätä! 
PS. arvatkaas mistä tietää, että on pitänyt vähän kiirettä? No, huomasin eilen että mulla on vielä tammikuun kalenteri tuossa seinällä. Nyt on vaihdettu helmikuun vastaavaan, onhan tässä onneksi vielä pari viikkoa tätäkin kuuta jäljellä 🙂

perjantai 15. helmikuun 2013

Tyttöystäviä tupa täynnä

Väsynyt, mutta onnellinen perjantaimoikkamoi! 🙂

Ihanat ystävänpäiväjuhlat takana; paljon kikatusta, discoilua, ystävyyskorujen tekoa, ystäväkirjan täyttämistä, herkkuja niin että napa paukkuu, yhteishengen nostattamista, piiloleikkiä ja sydänilmapallojen puhaltelua.
Kuten kuvista näkyy, niin lapset osallistuivat askarteluihin (tosin eipä munkaan saksien käyttötaidot ihan priimaa luokka ole, joten vinoon olisin itsekin leikannut) ja muffareiden sekä cupcakejen koristeluihin. Ihanasti toiset halusivat olla jutussa mukana ♥ Tänä vuonna annoin Julialle luvan kutsua vain luokkakaverinsa; ensi vuonna ehkä sitten pidämme ystävänpäiväjuhlat muille kavereille.
Vaikka juhliin tulee tehtyä paljon enemmän tarjottavaa kuin mitä kaupaksi menee (ja tämän tiedostaa aina jo etukäteen) niin silti juhlat kaikkinensa ovat aina sen kaiken touhotuksen väärti. Ja se olotila (kuten tänään), kun juhlat ovat onnistuneesti ohi ja huomaa, että lapsi/lapset ovat onnensa kukkuloilla juhlien jälkeen. Mun mielestä se on osaksi myös meidän vanhempien tehtävä auttaa lapsia luomaan ja vahvistamaan ystävyyssuhteita. 
Ja hei, vaikka mulla aina menee vähän överiksi tarjottavien kanssa niin silti suunnittelen jo parin kuukauden päähän; huhtikuussa meillä vietetään molempien tyttöjen kaverisynttäreitä (erikseen) ja yhteiset sukulaissynttärit. Paljon jäi tarjottavia toteuttamatta, joten synttäreille on osa menusta jo suunniteltu. Pom pomitkin toivottavasti säilyvät jossain nätisti rypistymättä 🙂 Eikä se juhlahumu todellakaan jää tauolle tässä parin kuukauden aikana vaan ensin juhlitaan pikkuisimman kummityttömme 1-vuotispäivää ja siitä parin viikon päästä pikkuisimman kummipojamme 2-vuotissynttäreitä.
Tänä iltana kuitenkin ajattelin nollata tilanteen ensin juoksemalla sen reilun tunnin lenkin töistä kotiin, kotiutua imuroituun kotiin (wink wink ;), käydä saunassa, syödä jotain kivaa perjantai-illalle sopivaa ruokaa, pelailla lasten kanssa Unoa (nyt ajattelin voittaa) ja kasilta rojahtaa sohvalle katsomaan Voice of Finlandia.
Pirtsakkaa perjantaita,
viikon kivinta päivää toivottelee

tiistai 12. helmikuun 2013

Kaunis koti at Filippa K’s

 Photos via Skeppsholmen

Hipshei ja huomenta,

tänään pääsee töihin; eilinen vierähti kotosalla pikkuisen oksupoksupotilaan kera. Äitiyden tähtihetkiä nuo oksiämpärin tyhjentämishetket. Mutta siltikään en päivääkään vaihtaisi pois  Kuten sunnuntaina kerroinkin, niin olen lisännyt hieman tuota sivupalkin blogivalikoimaa (ja ihmettelen että miksi, sillä nykyisiäkään en ehdi lukemaan). Lotta Agatonin ihanan blogin kautta päädyin ihastelemaan vaatesuunnittelija Filippa Knuttsonin kotia (Lotalla ihanat käsitellyt kuvat blogissa tästä kodista). Uuh ja aah. Filippa K:n vaatteet ovat mun makuuni, mutta niin on myös tämä asunto. Ja varsinkin tuo keittiö säilytystiloineen kaikkineen.
Olohuone on tumma, mutta silti valoisa. Rakastan tuota vaaleaa muhkeaa sohvaa, puupintoja ja mustia väliovia sekä ikkunan karmeja. Jotenkin olkkarin tyylistä tulee mieleeni kaikessa ”black & taupe”-meiningissään yksi lempisuunnittelijoistani Kelly Hoppen. Ja tuo keittiön ruokapöydän marmorinen pöytälevy…kyllä, sen lisäksi että keltainen on iskenyt itsensä läpi niin seuraavana hankinnasta on marmoria. Ihan pikkiriikkinenkin juttu riittäisi. 
Mutta pian intoa puhkuen auton nokka kohti työpaikkaa. 
Mummu tulee tänään hoitovuoroon. Nyt näyttää siltä, että
koululainen pääsee huomenna kouluun. 
Ja mikä tärkeintä; ystävänpäiväjuhlia ei tarvitse perua! 🙂
Tiistain aamuterkkusin,

maanantai 11. helmikuun 2013

Keittiössämme paistaa aurinko

Good morning sunshines!

Että voi ihminen tulla heti aamulla hyvälle tuulelle jostain; tuo aiemmin musta (ja sitä ennen valkoinen ja sitä ennen puunvärinen) jakkara sai viikonlopun aikana keltaisen värityksen. Siitä tuli mun mielestä niin sympaattinen ja ihana. Ei voi kävellä hymyilemättä ohi 🙂 Ikäänkuin keittiössämme ja ruokatilassa paistaisi aurinko, vaikka ulkona on pimeää.

Ollakin, että nyt jouduin syömään sanani; just jossain sisustustrendit 2013 postauksessahan väitin, että trendiväri keltaista meillä tullaan enintään näkemään tulppaaneissa, jos niissäkään. Ja täällä mä nyt oon iloisen keltaisen jakkaran onnellinen omistaja. Sillälailla 😀 Sen lisäksi haaveilen niistä kirkkaan keltaisista twillihousuista/farkuista tälle keväälle. Ja tiedättekös, keltaisesta muumimukista maistui eilen iltapäiväkahvi taivaalliselle ja kun miehen kanssa syötiin vähän salaa lapsilta jäätelöä niin veikkaan, että mun Daim-jätski maistui paremmalta kuin miehen, sillä valitsin itselleni keltaisen jäätelökipon. I love yellow!

Kolme maalikerrosta jouduin tuohon jakkaraan sutimaan, sillä se tosiaan oli musta. Jos olisin löytänyt jostain lauantai-iltana klo 22.00 hiekkapaperia niin olisin hieman hionut edellistä maalikerrosta karheemmaksi. Mutta koska en löytänyt, niin aloin sutimaan. Kaksi kerrosta lauantai-illalle ja yksi eilen aamulle. Muistattehan noiden vesiohenteisten kalustemaalien kanssa sen, että niitä ei sitten sovi enää mennä ”petrailemaan” viiden minuutin kuluttua, kun huomaa, että on valumia tms. Joten tarkkana kuin porkkana heti alusta lähtien! Mun mielestä tämän jakkaran keltainen on sellainen puhdas peruskeltainen. Sävynä NCS S 0570-Y.

Mä tykkään, että nämä ns. tehostevärit toimii parhaiten parittain. Keltainen jakkara kaipaa tilassa kaverikseen toisen keltaisen jutun. Ollakin vaikka nuo tulppaanit tai sitten ihan joku pikkuinen juttu. Koska pääasiassahan ostan kaupasta mukaani valkoisia tulppaaneja niin ajattelin laittaa nuo tauluhyllyn taulut uusiksi. Toiseen tauluun tuleepi jotain keltaista. Ja jotain tuohon viimeisimpään sisustustrendipostaukseen liittyvää. Eli ehkäpä löydän täydellisen ”botanical” printin, jossa keltaista kukkaosassa. 
Voittiko tuo sympaattinen pikkujakkara sut puolelleen keltaisena? 🙂

Toivotaan, että saimme jakkaran kanssa hymyn myös sun huulillesi.
Musta tuntuu, että mä oon ainakin ollut  ihan Naantalin aurinkona.
Liekö sitten tuon jakkaran syytä vai muuten vain hyvä olla.
Mutta en valita, hymyssä suin on kiva käydä uuteen työviikkoon!
Aurinkoa maanantaipäivääsi