tiistai 07. toukokuun 2013

Sittenkin musta! :)

Moikkamoi! 🙂

Pidemmän aikaa blogiani lukeneet muistavatkin jo parin vuoden takaiset haaveiluni mustasta terassista. Mutta koska tuo terassimme kaiteineen on ollut ruskea ja koska kaikki kokeiluni täällä töissä olivat antaneet tummanruskean lopputuloksen, olin hieman jo jättänyt asian taka-alalle. Kunnes päätimme kokeilla veljeni kanssa sävyttää tuon meidän pellavaöljypitoisen vesiohenteisen puuöljymme liuotinohenteisen puuöljyn kaavalla eli tuplapastoilla. Tiedostimme kuitenkin sen, että kuivumisaika tulee olemaan pidempi. Täten ollen maalaus(öljyämis-)olosuhteet tulisi olla mahdollisimman suotuisat; alla muutama kaunis aurinkoinen päivä ja maalaushetkellä yli 10 astetta eikä aamu/yökasteen/sateen uhkaa.
Koska suutarin lapsella ei ole kenkiä, niin päätin kuitenkin eilen illalla töiden jälkeen aloitella projektia aidoista.  Tietäen, että se yökaste hiipii sieltä kuin varkain. Alkuun näytti siltä, että tuo mustaksi sävytetty puuöljy ei ihan peitä vaan pinnasta tulee tummanruskeahko. Lisäksi olin hieman huolissani kuivumisen kanssa; käsittelyn loppuvaiheessa pihaan ei juurikaan paistanut aurinko ja lämpötilakin tippui radikaalisti. Mutta niin vain kävi, että iltasaunan jälkeen tilannetta tarkistettuani huomasin, että puuöljy oli kuin olikin imeytynyt puuhun kauniisti muodostaen silkinhimmeän mustan pinnan. Ah, ihanuus!
Nuo meidän kaiteet on vain ihan ihme puuta; pystypalkit imivät öljyn nätisti sisäänsä. Olivat huokoista, ehjää puuta. Mutta nuo rimotukset olivat jo alun alkaenkin ihan kirjavat (siis puuvaiheessa viisi vuotta sitten) ja sellaista kovaa puuta. Eivätkä imeneet öljyä yhtään niin kivasti kuin nuo pystypuut. Mutta ei hätää, kuivuttuaan näyttävät kyllä hyvinkin tasaiselta. Näin jälkikäteen olisin vain toivonut, että olisimme jaksaneet nuo aidatkin käsitellä vuosittain puuöljyllä. Olisivatten olleet ehkä nyt paremmassa kunnossa. 
Tänä iltana pesemme terassilaudat homepesulla ja huomenna veljeni tulee käsittelemään sen mustaksi. Ihanaa! Ja hei viimeisimmän tiedon mukaan viikonlopuksi onkin luvassa sen aiemman ennustuksen sateista poiketen aurinkoa. Jihuu! Saa käydä ostamassa vähän lisää ulkokukkia. Pari valkoista runkoruusua jo ostinkin ja äitini toi miehelle valkoisen terassihortensian synttärilahjaksi (mun pyynnöstäni tosin ;). Sitten toivotaan, että viikonlopun aikana saan postausta tuosta valmiista terassista. Täällä (klik) ja täällä (klik) kuvia terassista viime kesältä, ruskeana.
Kiitos ihanaiset jälleen kommenteistanne ed.postaukseen. Palaan niihin illemmalla. Meillä on tänään tiedossa pikkuisemman esikouluun tutustuminen. Niisk. Niin ne vuodet vain vierivät.
Tiistaiterkuin,

maanantai 06. toukokuun 2013

Helka-neidin helmoissa

Hyvää maanantaihuomenta! 🙂

Jälleen yksi katkonainen viikko edessä, mutta ei valiteta eihän?! Aikas kivaa ja vielä kun näyttäisi siltä, että kesä tekisi tuloaan…
Jokos te olette muuten tutustuneet Helkaan, Arjaan, Toiniin ja kumppaneihin? Mä ajattelin aluksi olla tutustumatta näihin Arabian 140 vuotislautasiin, koska eihän ne sovi meille edes värityksensäkään puolesta. Mutta niin vain kävi, että löysin yhden niistä ostoskoristani. Helkan nimittäin. Toinia (klik) lähdin hakemaan, mutta se oli juuri myyty tuolta lähikaupasta loppuun. Toinin lisäksi ajattelin investoida vielä Arjaan (klik) ja Heliin (klik). Tuo Helka onkin ollut oikein oiva kumppani; sopii hyvin yhteen meidän valkoisten astioiden kanssa. Tuo vähän särmää pöytään tarjoilulautasen ominaisuudessa. Vaikka mies tokaisikin ihan sopivasti yksi päivä, että ei voi sitten yhtään ymmärtää näitä meidän eriparilautasia 😀 
Kuvissa Helka-neidin helmoihin on päässyt yksi suosikkisalaateistani. Pohjalla on ihan perussalaattimix-pussi, päällä marinoituja parsakaalia (vähän balsamicoa, öljyä, pippuria ja suolaa parsakaalien päälle-> jääkaappiin mehustumaan tunniksi pariksi). Sivussa avokadoa ja fetaa. Parsakaaleja meillä kuluu noin 7-10 viikossa ja koska kukaan muu ei niistä perheessämme juuri perusta, niin voin sanoa, että meikäläisen c-vitamiinin saanti on aikaslailla kunnossa 🙂 Toinen jääkaappimme sulostuttaja tällä hetkellä on avokado. Olenkin tehnyt vertailevaa tutkimusta ja tällä hetkellä parhaimmat ja edullisimmat avokadot löytyy ihan tuosta meidän koti-Valtsusta. Kaksi avokadoa on alle kolme euroa. Kolmantena must-ainesosana mun salaatteihin (tosin ei juuri kuvassa olevaan) kuuluu cashew-pähkinät. Eli ei mitään ihan rasvattomia laihdutussalaatteja vaan oikeastaan aika tuhteja nuo mun salaatitkin tätä nykyä ovat. 
Mulla on tässä työn alla haasteisiin vastaamista sekä toivepostauksia mm. lasten kanssa matkustamisesta, unelma-asunnosta ja tästä mun liikunta- ja ruokailuaddiktiosta (nimenomaan…ruoka-addiktio ja siihen tasapainottavana tekijänä tuo liikunta ;). Oliko vielä jotain muuta, josta haluaisitte lukea tai postaustoiveita, joita olen unohtanut toteuttaa?
Semmotteisia, nyt taitaa olla taas aika laittaa läppäri kiinni ja käydä herättelemässä kullannuput uuteen viikkoon. Nämä mun omat aamutuokiot on ihan parhaita; kahvikuppi & blogistania seurana. Tämän takia laitan kellonkin herättämään yleensä aamulla ihan järjettömän aikaisin. Mutta kyllähän sitä ihminen tarvitsee omaakin aikaa; olkoon se sitten näin heti aamusta 🙂 Tänään tosin on poikkeus ja sai nukkua 6.30 asti; meillä esikoisen koulu alkaa vasta 9:ltä, joten nukuttiin vähän pidempään.
Mahdottoman mukavaa maanantaita!

sunnuntai 05. toukokuun 2013

Onneksi olkoon ja kiitos ♥

Kaunista sunnuntaita!

Tänään on kuulkaas syytä juhlaan; elämäni rakkaus, rakas aviomieheni, järjen ääneni, rauhallisempi puoliskoni, sieluntoverini ja lasteni isä täyttää pyöreitä vuosia. Onneksi olkoon rakas  Pusi pusi! Aamulla hipsimme lasten kanssa hipihiljaa keittiöön valmistelemaan aamiaista. Veikkaanpa, että kulta oli maannut sängyssä jo tovin hereillä ennen meidän herättelyitä. Sen verran kova meteli ja kolina meidän kokkailuista kuitenkin kuului 🙂 Aamiaispöydästä löytyi munakokkelia, paahtoleipää, köyhiä ritareita, itsetehtyä manssuhilloa, kermavaahtoa, mutakakkua, ananasta ja mangoa. Köyhät ritarit valmistuivat esikoisen toimesta; samalla reseptillä kuin koulun kokkikerhossa.
Köyhät ritarit
8 palaa ranskanleipää
1 muna 
2,5 dl maitoa
0,5 rkl vehnäjauhoa
1 tl vanilliinisokeria
Sekoita muna, maito, vehnäjauho ja vanilliinisokeri kulhossa sekaisin. Kasta leipäviipaleet em. seokseen ja paista ne molemmilta puolin rasvatulla pannulla niin, että pinta saa hieman ruskeaa väriä. Nauti kermavaahdon ja mansikkahillon kera.
********************
Huh, oli muuten aikas täyttävää tavaraa nuo köyhät ritarit. Mutta aah niin hyviä! Lisäksi mutakakun tein sillä samalla reseptillä kuin niihin tyttöjen synttärijuhliinkin. Alkuperäinen ohje löytyy tuon leivontasuklaapaketin takapuolelta.
Maailman paras mutakakku
4 munaa
2 dl sokeria
200 g leivontasuklaata
200 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Vaahdota munat ja sokeri. Lisää sulatettu voi ja suklaa. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja sekoita varovasti munasokerivoisuklaavaahtoon. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 12 minuuttia. Jää keskeltä taikinamaiseksi, joten älä pelästy 🙂
***********************
Kunnon 40-vuotissynttäreitä mieheni ei halunnut, mutta kesällä on tarkoitus kutsua ystäväpiiriä grillailemaan ja viettää synttäreitä pienimuotoisesti jälkikäteen. Äitienpäivänä sukulaisten voimin juhlitaan meitä äitejä sekä sitten synttärisankaria. Täällä meillä. Joten taas saa alkaa suunnittelemaan tarjoiluja.
Aihetta juhlaan on myös muutenkin; blogin lukijalistassa on pyöreitä lukuja. 500 lukijaa. Aivan huikeaa. Kävijöitä blogissani toukokuun 2010 alusta asti on jo yli 930 000. Liki miljoona. Hui!  Kiitos kaunis ihanat  Ikinä en kuvitellut blogia aloittaessani, että höpöttelyni kiinnostaisi ketään. Saatikka näin montaa lukijaa. Monet teistä ovat tulleet näiden reilun kolmen vuoden aikana todella läheisiksi. Useat teistä ovat olleet ihan alusta asti mukana. Country Sallysta ja Hirsitalon Marjasta meillä puhutaankin tämän tästä kotona perheenkin kesken. Taidatte olla osa perhettä 🙂 Ja se, että uusia lukijoitakin ilmestyy tuon tuosta ilahduttaa kovin. Tämä blogi on paikka, jossa löytää samanhenkisiä ihmisiä. Ja vastaavasti saa ihan älyttömän paljon ideoita ja kannustusta. Ilman teitä ei varmasti tämä pikkuinen bloginikaan olisi enää pystyssä. Aloitin blogin aikoinaan nimellä Syrup & Honey; ihanaiselta Duffylta biisin nimen lainaten. Vaikka siirappisia nämä juttuni usein ovatkin niin silti tuo At Maria’s kuvaa kuitenkin blogiani enemmän; käsitelläänhän täällä aiheita pääosin meiltä. Meidän kodista. At Maria’s.
Tämä blogi on myös oppimispaikka; yksi suurimmista intohimoistani tätä nykyä on valokuvaus ja kuvien käsittely. Silloin reilu kolme vuotta sitten blogin kuvatkin olivat hieman erilaisia. Tosin kamerakin oli erilainen. Sisustuksemmekin oli erilainen. Ihmisenä itsekin olin erilainen. Blogin myötä olen kasvanut myös ihmisenä. Kiitos siitä kuuluu osaltaan myös teille. 
Mutta hei, nyt siellä pilkistää aurinko! 
Mä lähden katsastamaan onko eilen ostamani valkoiset runkoruusut vielä hengissä 🙂
Suloista sunnuntaita 

lauantai 04. toukokuun 2013

Kodin freesausta

Heippahei! 🙂

Hitsinvitsi, missä se aurinko luuraa? Ei ole oikein terassinkäsittelykelit ei. Mutta onneksi on varasuunnitelma; havupuuostoksille ja takapihan ilmettä vähän umpeen naapureiden katseilta.
Eilen tuolla FB:ssä linkitinkin löytämäni Kelly Hoppenin kodin freesausvinkit kevääseen. Samoilla linjoilla ollaan. Ruokatilan matto lähti jo aiemmin pois, ylimääräiset tavarat tasoilta kaappeihin, sisustuskirjat valkoisilta tikkailta hetkeksi odottelemaan hellepäiviä ja takapihan löhötuolia. Tavaroita ja kasveja tuli myös hieman ryhmiteltyä uudelleen. Pelkistetty look iskee taas tähän väliin; syksyllä lämmitetään sävyjä ja lisätään pehmeyttä. 
Nyt maitokauppaan; mies täyttää huomenna pyöreitä vuosia ja suunnitelmissa on sunnuntaibrunssi. Pitkästä aikaa taidetaan kattaa pöytäkin oikein nätisti. Taidan käydä keräämässä pöytään eilen juoksulenkillä bongaamiani valkovuokkoja… eikös niitä kuitenkin saa kerätä?
Oikein muksat ja leppoisat 
lauantait sinulle 

keskiviikko 01. toukokuun 2013

Ihanien ystävien kaunis koti ♥


Hyvää vappupäivän huomenta!

Ystävät ovat elämän rikkaus. Vietimme eilen täydellisen vappuaattoillan ihanien ystäviemme luona. Kiitos  kaunis E&A ♥ Aiemminkin olen kulkenut heillä kameran kanssa ja ihastellut. Sain luvan esitellä teille näitä ihania yksityiskohtia heidän paraatipaikalla sijaitsevasta kodistaan. Vaaleaa, mutta kodikasta. Kiiltävää, mutta kaunista. Design-klassikoita taidokkaasti yhdistettynä arkipäivän Annoihin. Jokainen kaunis esine omalla paikallaan. Vanhan kivitalon jykevät rakenteet. Ruokatilan erkkeri-ikkunoista näkyvä hyvin hoidetun taloyhtiön sisäpiha. Keittiön ikkunasta ihasteltuna Näsinneula. Ja kaiken tämän lisäksi niin maailman parasta seuraa ja ruokaa. Tälläisten iltojen jälkihehkuissa tulee mietittyä, että miksi sitä tulee istuttua iltaa nykyään niin liian harvoin. Täytyy ottaa pian uudestaan!
Täällä meillä on palauduttu arkeen; lapset pystyttävät etupihalle mehukojua. Mehu maksaa euron. Popcorni (yksi pallero) kaksi euroa. Suhteet eivät ihan ole kohdallaan, mutta yrittänyttä ei laiteta. Toivottavasti kovasta työstä palkitaan 🙂 Vapputori taitaa jäädä tänä vuonna väliin; lapset keskittyvät päivän pyörittämään liiketoimintaansa. Tienaavat kuulemma ensi vuoden Thaimaan matkan rahoja 🙂 Me aikuiset laitamme takapihaa kuntoon tulevaa ”helle”viikonloppua varten.
Aurinkoista vappupäivää