Moikka taas! 🙂

Maanantai ja hyvä mieli, eiks niin? Kesämaanantait on kyllä sangen paljon mukavampia kuin maanantait noin yleensä. Ja varsinkin, kun tietää että näitä maanantaita ei ole enää montaa ennen lomaa jäljellä. Tarkemmin sanottuna tasan yksi tämän maanantain jälkeen. Meidän oli tarkoitus tyttöjen kanssa lähteä viime hetken paniikkiostoksille ja löytää mulle mekko sinne Tanskaan ”dark suit” -pukukoodijuhliin. Mutta kerrankin tein jotain, mitä en varmaan ikinä ennen ole tehnyt; päätin katsoa tuon vaatehuoneeni mekot läpi ennen kaupoille menoa. Fiksua, eikös? 🙂 Ja kappas, sieltä löytyi juuri tarkoitukseen sopiva mekko. Niin paljon, kun mulla on mustia kotelomekkoja ja polvipituisia juhlamekkoja niin mitään niistä en kelpuuttanut. Se on kuulkaas nyt vuoro ulkoiluttaa mustaa maksimekkoa. Samalla tuli ratkaistua sukkahousuongelma, sillä Suomessahan tumma puku -koodi tarkoittaa naisille ohuita sukkiksia mekon kanssa. Mutta kertaakaan tuolla ulkomailla en ole kesäjuhlissa kenelläkään sukkahousuja nähnyt. Ja nyt kukaan ei näe onko mulla sellaiset vai ei. Onneksi Tanskaan on luvattu sentäs edes vähän parempaa keliä kuin tänne meille, ettei ihan vilu tule mekkoroisessa 🙂 Mutta tänään pitää pakata kaikki, sillä mies matkustaa Tanskaan jo huomenna ja mä otan vain lentolaukun mukaani torstaina. 

Niin asiaan palatakseni, viime viikolla käytiin yksi ilta mökillä ja mä käsittelin olkkarin seinät valkoisella paneelimaalilla, jolla olen siis maalannut nuo hirsiseinät myös makkareissa. Raikastui ja valostui kummasti! Jätin ovenpielet ja ikkunanpuitteet puulle, sillä niin kauan kuin tuo katto (oksakohtineen kaikkineen) on puun värinen, niin näyttää paremmalta nuo puuosat myös muuallakin. Itseni tuntien mä tiedän, että pian meillä on nuo katot ja muutkin puuosat lattiaa lukuunottamatta valkoiset 😀 Mutta ei tähän hätään. Mökillä saa ja pitääkin olla vähän erilaisempaa kuin kotona. Tässä tapauksessa tuota puuta, jota kotona ei juurikaan ole. 

Tuon vanhan mökin julkisivun pyöröhirret taidan sävyttää astetta tummemmalla harmaalla ja sen seinän yläosan paneelit täytyy vielä maalata valkoiseksi. Nojatuolien takana olevat pikkuikkunat antavat pohjoiseen järven selälle. Monasti olemme ottaneet puheeksi ikkunoiden laajentamisen, mutta vielä puheen astella se on toistaiseksi. Vetääkö ne tuosta yhteen isoksi vaakasuuntaiseksi ikkunaksi vai jatkaako molempia alas lattianrajaan asti. Hmmm. Jälkimmäinen vaihtoehto kuulostaa paremmalta, mutta asettaa tietyt haasteet sisustamiselle. Varsinkin kun haaveilen tuohon nojatuolien tilalle isoa muhkeaa sohvaa 🙂

Anteeksi ihanaiset, että kommentteihin ja sähköposteihin vastaaminen laahaa vartti kärjestä. 

Hoidan ne taas iltasella kuntoon. Se on tää kesä, kun ei malta juurikaan pysyä sisätiloissa koneen äärellä 🙂

Nyt silittämään miehen kauluspaitoja ja katsomaan itselleni reissuun museokelpoiset vaatteet. Voisinkohan mä livahtaa vaihvihkaa museosta Århusin sisutuskaupoille? 😉 

Ai niin, olettekos huomanneet miten ihania Köpispostauksia meiltä blogeista löytyy? Kannattaa ihan googlettaa sisustuskaupat ja Kööpenhamina ja voi mahdoton, miten paljon ihania vinkkejä tulee vastauksena. Kiitos niistä ihanat! Sen pari kertaa, kun Köpiksessä ollaan oltu niin on lapset olleet mukana. Nyt saadaan nauttia kaupungista ihan aikuisten kesken. Hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Shoppailusta niin viis! (no oikeasti tuohon viimeiseen lausahdukseen mäkään en oikein usko, sillä jos miehellä on yksi kauppa joka on ihan must eli A&F niin mulla niitä must-kauppoja on tällä hetkellä listalla muistaakseni 11…toivotaan, ettei perjantaiset bileet veny aamun tunneille, että lauantaina on virtaa shoppailla :D)

toistamiseen,

Mökiltä on kotiuduttu ja arkeen astuttu rytinällä. Vielä parisen viikkoa ennen kesälomaa. Tosin pari lyhyttä viikkoa tiedossa ja viikkojen välissä vielä se Köpiksen reissukin. Kesä on sitten mukavaa aikaa 🙂

Niin vain Eveliinan Talon kanssa yhteistyössä toteutettu arvonta-aika loppui eilen. Kiitos kaikille ihan suunnattoman paljon osallistumisesta. Teitä olikin runsain joukoin tavoittelemassa tuota palkintoa. Pikaisesti ruokatunnilla suoritimme random number generaattorin kanssa arvonnan ja voittajaksi valikoitui 

Onnea ihana Hanna! ♥ Laitan sinulle tuota pikaa sähköpostitiedustelua, että mihin osoitteeseen saan postittaa tuon harmaan saunasetin 🙂

Kävin viime viikolla piipahtamassa Eveliinan Talossa ja voi pojat, sinne oli rantautunut paljon ihania uutuuksia; rottinkia, lisää tähtiä, myös kesäisiä karkkivärejä ja kaikkea muuta ihanaa! Lisäksi Ulla oli tehnyt valmiita tuliaispaketteja esim. mökille vietäväksi. Josko sitten lomallani ehtisin ajan kanssa tutkailemaan ja shoppailemaan…tuo ihana marokkolaistyylinen lyhty ulkopöydällä jäi kaihertelemaan jonnekin tuonne takavasemmalle 🙂

Hei, nyt takaisin töiden pariin. 

Illemmalla luvassa mökkipostausta ja sitä lupaamaani valkoista seinäpintaa!

Maanantaiterkuin,

…on koiranputkea, löytyy sireniää, villejä lupiineja sekä kukkakedolta mukaan tarttuneet pari muurahaista!

Jestas, miten hyvä pössis on kun kerrankin sain aikaiseksi sen, josta aina vain haaveilen; suoraan töistä kotiin tultuani vaihdoin juoksuvaatteet ja kävin vetäsemässä kunnon hikilenkin. Ei tarvitse illan suussa alkaa enää sohvalla pohtimaan, että jaksaiskos lähteä vai ei. Nyt se on ohi ja kokonainen ilta aikaa tehdä vaikka mitä! Ostin muuten Tigeristä sellaisen ”käsikahvallisen” jumppakuminauhan ja suosittelen. Noihin kyykkyihin (joihin muuten olen jo täysin kyllästynyt :D) antaa mukavasti lisäpontta myös!

Meillähän pitää olla aina tuoreita leikkokukkia tai muuten koti ei tunnu kodilta. Näin kesäaikaan ei tarvitse syytää rahaa kukkakauppoihin, sillä pellon pientareet ovat täynnä mitä ihanampia kukkia. Roskakukaksi luokiteltu koiranputki on ehkä kauniimmasta päästä, jonka tiedän. Ollakin, että sen mukana tuli pari pientä eläintä meille lemmikiksi…tais olla ihan vaarattomia murkkuja. Lisäks lupiinit on jo aukeamaisillaan, joten ne pääsivät jalosyreenin kanssa samaan maljakkoon. Lupiineja olen aiemmin bruukannut pitää vain ulkona maljakossa, mutta eipä kait ne niin vaarallisia ole, etteivätkö sisälläkin menisi.

Bongasitteko kuvista, missä maalisuti (tai tässä tapauksessa maalitela) on viuhunut? No kyllä, Julian huoneessa (olkkarin takana) tuo aiemmin ollut musta kaapin sivu on nyt valkoinen. Se musta sopi siihen loistavasti ja tämä vaaleus tuntuu vähän pliisulta. Se mustenee takaisin kyllä syksyn tullen! 🙂

Mutta koska tosiaan urheilu valtasi alkuillan, niin nyt kait olisi sitten iltaruoan aika. Sitä ennen kauppaan; jääkaappi huutelee tyhjyyttän. Lapset ovat remunneet mummun ja serkkujen kanssa tänään HopLopissa kuusi tuntia putkeen, joten saattaapi olla, että ruoan jälkeen tulee hyvin äkkiä nukkumatti noutamaan! 

Kuulemisiin ihanat!

Tiistaiterkuin,

PS. tajusin muuten just, että mähän lähden viikon päästä sinne Tanskaan miehen työreissulle ja mulla ei ole mitään päälle pantavaa ensinnäkään iltatilaisuuteen (pukukoodi black tie) saatikka sinne museokierrokselle mammojen kanssa. Köpiksen shoppailulauantaille onkin sitten jo ihan sama mitä laittaa päälle; pääasia taitaa olla, että on mukavat kengät! 🙂

…kausivalokausi (kääk, mikä sana!) korkattu 🙂

Pikareissu mökille nollasi taas aivot ihan totaalisesti. Aina kun vain on mahdollisuus, niin otetaan suunta tuonne. Vaikka vain yhdeksi yöksi. Missään en vielä tähän päivään asti ole nukkunut paremmin kuin mökillä. Viime yön 11 tuntia tuli kyllä tarpeeseen, jotenkin sitä on taas ollut vähän väsynyt ja univelkaa on kertynyt. Meillä pienemmän yökyläilytkin oli mennyt loistavasti. Tosin mun täytyy sanoa, että kerta kerran jälkeen nämä lasten yökyläilyt alkavat olemaan mulle vaikeita. Ihan outo tunne oli olla mökillä kolmistaan. Sellainen haikea mötti tuossa rinnassa. Eihän siitä ole aikaakaan, kun vielä toivoi edes yhtä yötä täysiä unia ja hetkeä kaksin miehen kanssa. Ja nyt on kaikista onnellisimmillaan silloin, kun iltaisin painaa pään tyynyyn ja tietää koko perheen olevan kotona. Aika saisi pysähtyä just tähän! Mutta äitiyden ihanuudesta sisustusprojekteihin…

Ei kuulkaas haittaa lumihiutaleet valosarjassa näin keskellä kesää…niin kauniisti nuo tuovat tunnelmaa tuonne prinsessojen valtakuntaan tuolla möksällä! Helatorstaina käsittelin hirsiseinät valkoiseksi pikkuruisessa huonessa ja täytyy kyllä sanoa, että huone kasvoi monta neliömetriä kooltaan. Katto, lattia ja ikkunan puitteet saavat olla puulla. Toistaiseksi 🙂 Onhan tuo sänky ja muutkin kalusteet puun värisiä. Yöpöytälipaston kannen suhteen päti jälleen sanonta ”suutarin lapsella ei ole kenkiä”. Olin laittanut sen päälle sudin maalauskotelossaan ja kappas, nostin maalauskotelon tuosta ylös, niin jostain pahus vie oli mennyt valkoista maalia myös tuohon kanteen. Ei muuta kuin pari kertaa maalausta sillä samalla seinämaalilla, jolla hirretkin vetelin. Kuvissa ei näy, mutta tuli kiire kuvien ottamisen kanssa ennen kotiin lähtöä, joten valaisin taitaa olla kiinni lipaston kannessa, kun sen silloin märälle maalipinnalle lättäsin. Ei siinä sinällään mitään, ihan hyvin tuo valaisin tuohon sopii, joten olkoon nyt siinä 😀

Tuo ihana rottinkivalaisin on muuten edullinen löytö Löytötavaratalosta ja sopii hyvin mökkitunnelmaan. Sinne oli tullut tosi paljon muitakin kivoja sisustustavaroita. Enpä ole pitkään aikaan siellä poikennutkaan, mutta täytyy alkaa käydä useimmin. 

Tyttöjen huoneen ikkuna antaa pohjoiseen ja helatorstaina siellä ulapalla myrskysi vaahtopäät oikein toden teolla. Taidankin ottaa ja vallata tuon yläpedin kerrossängystä joku sadepäivä hyvän kirjan kanssa. Välillä aina aavaa järveä tuijotellen. Edelliset asukkaat ovat laittaneet halkopinot osittain tuon tyttöjen ikkunan alle, joten meillä on projektina siivota ne siitä pois, niin näkymät tuonne ulapalle ovat esteettömämmät.

Meidän makkarin ja tyttöjen makkarin ovina on perustaiteovet. Pyökin värisinä. Aluksi ajattelin, että ne ottaa liikaa silmään, mutta oikeastaan ovat tosi kätsyt. Iltaisin saa rauhoitettua tyttöjen huoneen, kun laittaa oven kiinni. Telkkarin äänetkään eivät olohuoneesta tuon taiteoven läpi pahemmin kuulu. Samoin molempien huoneiden oviaukon eteen saa vedettyä pimentävät verhot, jotka ovat yöaikaan käytössä. Tuolla tyttöjen huoneessa huomaa aamuisin huoneen ollessa pimeänä, että hirsien välissä on rako ulkonurkassa. Sieltä alkaa kajastamaan aina aamun valo. Ilmankos tuolla saa hyvät unet, kun on niin happirikasta ilmaa 🙂