Tänään on kuulkaas syytä juhlaan; elämäni rakkaus, rakas aviomieheni, järjen ääneni, rauhallisempi puoliskoni, sieluntoverini ja lasteni isä täyttää pyöreitä vuosia. Onneksi olkoon rakas ♥ Pusi pusi! Aamulla hipsimme lasten kanssa hipihiljaa keittiöön valmistelemaan aamiaista. Veikkaanpa, että kulta oli maannut sängyssä jo tovin hereillä ennen meidän herättelyitä. Sen verran kova meteli ja kolina meidän kokkailuista kuitenkin kuului 🙂 Aamiaispöydästä löytyi munakokkelia, paahtoleipää, köyhiä ritareita, itsetehtyä manssuhilloa, kermavaahtoa, mutakakkua, ananasta ja mangoa. Köyhät ritarit valmistuivat esikoisen toimesta; samalla reseptillä kuin koulun kokkikerhossa.

8 palaa ranskanleipää

1 muna 

2,5 dl maitoa

0,5 rkl vehnäjauhoa

1 tl vanilliinisokeria

Sekoita muna, maito, vehnäjauho ja vanilliinisokeri kulhossa sekaisin. Kasta leipäviipaleet em. seokseen ja paista ne molemmilta puolin rasvatulla pannulla niin, että pinta saa hieman ruskeaa väriä. Nauti kermavaahdon ja mansikkahillon kera.

********************

Huh, oli muuten aikas täyttävää tavaraa nuo köyhät ritarit. Mutta aah niin hyviä! Lisäksi mutakakun tein sillä samalla reseptillä kuin niihin tyttöjen synttärijuhliinkin. Alkuperäinen ohje löytyy tuon leivontasuklaapaketin takapuolelta.

4 munaa

2 dl sokeria

200 g leivontasuklaata

200 g voita

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää sulatettu voi ja suklaa. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja sekoita varovasti munasokerivoisuklaavaahtoon. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 12 minuuttia. Jää keskeltä taikinamaiseksi, joten älä pelästy 🙂

***********************

Kunnon 40-vuotissynttäreitä mieheni ei halunnut, mutta kesällä on tarkoitus kutsua ystäväpiiriä grillailemaan ja viettää synttäreitä pienimuotoisesti jälkikäteen. Äitienpäivänä sukulaisten voimin juhlitaan meitä äitejä sekä sitten synttärisankaria. Täällä meillä. Joten taas saa alkaa suunnittelemaan tarjoiluja.

Aihetta juhlaan on myös muutenkin; blogin lukijalistassa on pyöreitä lukuja. 500 lukijaa. Aivan huikeaa. Kävijöitä blogissani toukokuun 2010 alusta asti on jo yli 930 000. Liki miljoona. Hui!  Kiitos kaunis ihanat ♥ Ikinä en kuvitellut blogia aloittaessani, että höpöttelyni kiinnostaisi ketään. Saatikka näin montaa lukijaa. Monet teistä ovat tulleet näiden reilun kolmen vuoden aikana todella läheisiksi. Useat teistä ovat olleet ihan alusta asti mukana. Country Sallysta ja Hirsitalon Marjasta meillä puhutaankin tämän tästä kotona perheenkin kesken. Taidatte olla osa perhettä 🙂 Ja se, että uusia lukijoitakin ilmestyy tuon tuosta ilahduttaa kovin. Tämä blogi on paikka, jossa löytää samanhenkisiä ihmisiä. Ja vastaavasti saa ihan älyttömän paljon ideoita ja kannustusta. Ilman teitä ei varmasti tämä pikkuinen bloginikaan olisi enää pystyssä. Aloitin blogin aikoinaan nimellä Syrup & Honey; ihanaiselta Duffylta biisin nimen lainaten. Vaikka siirappisia nämä juttuni usein ovatkin niin silti tuo At Maria’s kuvaa kuitenkin blogiani enemmän; käsitelläänhän täällä aiheita pääosin meiltä. Meidän kodista. At Maria’s.

Tämä blogi on myös oppimispaikka; yksi suurimmista intohimoistani tätä nykyä on valokuvaus ja kuvien käsittely. Silloin reilu kolme vuotta sitten blogin kuvatkin olivat hieman erilaisia. Tosin kamerakin oli erilainen. Sisustuksemmekin oli erilainen. Ihmisenä itsekin olin erilainen. Blogin myötä olen kasvanut myös ihmisenä. Kiitos siitä kuuluu osaltaan myös teille. 

Mutta hei, nyt siellä pilkistää aurinko! 

Mä lähden katsastamaan onko eilen ostamani valkoiset runkoruusut vielä hengissä 🙂