sunnuntai 06. maaliskuun 2016

Superterveellinen sunnuntaiaamu

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

SULOISTA SUNNUNTAIAAMUA!

Rise & shine – jos menee nukkumaan ennen kasia illalla ja herää puoli kuudelta aamulla, saa aikasta paljon aikaan jo heti anivarhain 😀 Huh, mutta onneksi saatiin nukuttua noinkin pitkään. Viime vuonna meillä heräiltiin kolmen neljän maissa uuteen päivään ennen kuin rytmi tasoittui. Tänä aamuna rentouduttiin miehen kanssa keittiöhommissa. Vaikkei reissussa niin epäterveellisesti syötykään, niin silti kroppa huutaa kaikkea terveellistä. Pitkästä aikaa banaanipannareita ja niiden kanssa avokadosmoothieta ja vastamehustettua mehua. Avot, sanon mä! Yleensä olen nuo pannarit tehnyt ihan vain banaanista ja kanamunasta, mutta nyt viskaisin joukkoon myös mantelijauhoja. Rakenne oli huomattavasti parempi! Smoothie jäljitteli meidän lounassmoothieta, mutta ilman sitä tummaa suklaata. Ei näin aamutuimaan oikein uppoa suklaiset jutut 🙂

SULOISEN SUNNUNTAIAAMUN BANAANIPANNARIT
(15 pientä)

1,5 banaania
2 dl mantelijauhetta
3 kananmunaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
ripaus suolaa

-survaise kaikki sekaisin sauvasekoittimella
-paista pieniä pannareita

SULOISEN SUNNUNTAIAAMUN AVOKADOSMOOTHIE
(2:lle)

1 avokado
1 kirpeä omena, kota poistettuna
2 dl mantelimaitoa
loraus hunajaa

-surauta pehmeäksi sauvasekoittimella tai blenderissä

SULOISEN SUNNUNTAIAAMUN TERVEYSMEHU

4 appelsiiniä
2 omenaa
1 lime
2 porkkanaa

-mehusta mehustimella

Tuli ihan ähkypuhkuun! Terveellisen aamupalan siivittämänä täällä on yksi pirttihirmu (not me ;)) heilunut imurin kanssa. Mä olen viikkaillut pyykkiä ja valmistellut lounasta. Iso lohifilee uuniin ja kuskus valmiiksi. Niistä ajattelin sitten pyöräyttää lounaan. Jahka tullaan pikkuisemman kanssa korvalääkäristä. Uh ja puh. Tervetuloa arki. Meillä pienempi alkoi jo Singaporen kentällä vähän valittamaan korvaansa ja pohdittiin, että mitäköhän tuosta lennosta tulee. Onneksi paineenvaihtelut eivät vaikuttaneet. Nyt on itkeskellyt korvansa kanssa aamun, joten parempi käydä tsekkaamassa.

Hei, mä olen tyystin unohtanut, että mun piti viilettää menemään se eilen esittelemäni sunnuntaiaamun kaftaani päällä ja kahvikuppi kädessä. Se ehkä vaatisi astetta rauhallisemman sunnuntaiaamun…tuleehan näitä vielä 🙂

IHANAA SUNNUNTAITA,

alle


perjantai 04. maaliskuun 2016

Teppanyaki

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

MOIMOI IHANAISET,

me ollaan tuota pikaa tsekkaamassa itseämme ulos hotellista, joten laitan nopsaa teille kuvia meidän ehkä elämyksellisimmästä ruokakokemuksesta tällä reissulla. Koska kyseessä oli aikaistettu 10 vuotishääpäiväreissu, niin haluttiin yhtenä iltana syödä vähän paremmin. Ravintolaksi valikoitui kovasti Tripadvisorissakin kehuja saanut hotellimme japanilainen Nampu-ravintola. Eikä muuten ole saanut kehuja turhaan. Uuh ja aah. Mikähän siinä on, että mun viime vuosien parhaimmat ruokakokemukset liippaavat kovin Japani-Korea akselille? 🙂

En ollutkaan aiemmin syönyt teppanyakia, mutta koska mies sitä on niin kovin kehunut, niin pakkohan mun oli kokeilla. Sosiaalinen ruokatapahtuma, jossa kokki kokkaa kuumalla levyllä silmien edessä ruoan. Meillä sattui pöytään ihania pariskuntia Australiasta. Siinä vaihdettiin kengurukuulumiset Putinin kuulumisiin (miksiköhän yhdisti Vladimirin Suomeen…). Lapset ottivat kanaa ja riisiä, jonka kanat tuo meidän masterchef paistoi levyllä ennen kuin alkoi tekemään meidän ruokia. Hyvin onnistuu pikkuisiltakin jo puikoilla syöminen. Eipä ainakaan hotki ruokia 😉 Viihdyttävä ruokakokemus, se taitaa kuvata teppanyakia myös. Lisäksi mä kyllä pidin tuosta, että istuttiin ison uun muotoisen pöydän ääressä vieraiden ihmisten kanssa. Small talkia pääsi treenaan pitkästä aikaa.

Tofusalaattia alkuun, vihanneksia, ankan maksaa, päärynää, sisäfilettä, paistettua riisiä, misokeittoa ja mitä vielä. Neljää eri kastiketta, jälkkäri joka vei kielen mennessään. Tahtoo lisää! Jos jollakulla on vinkata, mistä Suomesta saa teppanyakia tällä tavalla tehtynä, niin saa kertoa tuolla kommenttiboksin puolella. Hintaahan tällä oli paikalliseen hintatasoon verrattuna suhteellisen paljon. Nampussa oli neljä menua mistä valita ja me valitsimme sellaisen, joka sisälsi yhdeksän eri ruokalajia. Siihen nähden hinta (noin 40 euroa) ei ollut lainkaan paha!

Jep, nyt teppanyakit taakse ja kohti nakkikastiketta ja keitettyjä perunamuusia 😉

IHANAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA,

alle


tiistai 16. helmikuun 2016

Suussasulava kasvisbolognese

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIPPULIHEI,

ja mitä ihaninta alkanutta viikkoa! Voi vitsit, täällä kuulkaas pukkaa viime hetken paniikki ennen lomalle jäämistä 🙂 Töissä on kiirettä ja sitten eilinen äidin kotiutus aiheutti jos jonkinlaista säätämistä apteekissa ja siellä sun täällä. Mutta hei, nyt on mummu kotiutunut (veljen perheelle) ja kyllä huomaa aivan radikaalin muutoksen. Parempaan päin. ”Pikkuisen” on virikkeellismpi ympäristö kuntoutua kuin sairaala. Tosin eipäs siinä sairaalassakaan mitään vikaa ole, homma toimi ja hoitajat olivat ihania. Mutta kyllä oma sänky on aina oma sänky! Mummun hoidon ja töiden lisäksi olen näille vikoille päiville ennen lomaa kehitellyt kaikenmaailman turhamaista juttua, kuten ripsihuollon ja suihkurusketuksen. Kyllä!! Ihan ekaa kertaa elämässäni olin suihkurusketuksessa. Päätin katsokaas viime vuonna, että en toiste suostu menemään aurinkoon biksuissa kalkkunasäärien kera 😀

Kyllä huomaa, että olisi taas paljon juttua, kun jäi eilinen postaus välistä. Mutta kai se on pakko mennä asiaan, höpötellään sit huomenna lisää. Jos se taannoin tekemäni polenta ei miestä täyttänyt, niin nyt löytyi kasvisruoka, joka täytti. Musta tuntuu, että pikkuhiljaa alan kääntämään muuta perhettä kohti kasvispainotteista ruokavaliota…kasvisruoka on niin kovin hyvää! Tämäkin resepti on siitä Ellan kirjasta. Miten ihanaa, että on löytänyt keittokirjan, josta voisi tehdä jok’ikisen reseptin. Ja ainakin kaikki nuo mitä nyt olen kokeillut uppoaa ihan täysillä. Tämä kasvisbolognese on Ellan kirjassa Linssibolognesen nimellä, löytyypi sivulta 117. Itse jälleen muokkasin hieman reseptiä omien käyttämieni aineiden mukaan:

KASVISBOLOGNESE

4 porkkanaa kuorittuna
200 g aurinkokuivattuja tomaatteja pienisteltynä
1 solo valkosipulin kynsi kuorittuna ja murskattuna
2 tlk tomaattimurskaa (á 400 g)
400 g vihreitä linssejä
500 g gluteenitonta pastaa
suolaa ja pippuria

-raasta porkkanat raastinraudan isoimmalla terällä
-keitä 5 dl vettä kiehuvaksi
-lisää veteen porkkanaraaste, tomaattimurska, valkosipulimurska, aurinkokuivatut tomaatit ja linssit
-sekoita hyvin, lisää mausteet ja anna hautua tunnin verran, välillä sekoittaen
-kun kastike on melkein valmista, keitä pasta
-nauti!

*************************

Mä lisäsin päälle vielä oliiveja ja oli kyllä hyvää! En ole koskaan aiemmin koklannut gluteenitonta pastaa ja olin ehkä hieman skeptinen….mutta olinpas väärässä – pasta oli ihan älyttömän hyvää. Sen lisäksi tuo valmistui nopeampaa kuin tavan pasta. Eikä ehkä tullut sellaista ähkyäkään. Tosin se saattaa olla omaa kuvitelmaa, sillä olen jostain näin kuullut tapahtuvan ;D Hei, nyt täytyy taas rientää kohti viime hetken ostoksia (suihkun kautta kuitenkin – pitää suihkutella suojaväri pois, jottei pelästy joka kerta peilin ohi kävellessään). Palataan illalla edellisen postauksen kommenttien vastaamisen parissa, kiitos niistä ihanat 

TIISTAITERKKUSIN,

alle


sunnuntai 14. helmikuun 2016

(jauhoton) Mustikkasuklaakakku

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HELLUREI & IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ BLOGIYSTÄVÄNI 

Taas on painettu tukka putkella menemään tämä viikonloppu. Eilinen päivä meni äipän kotilomaillessa ja ilta Cheekin konsertissa. Voi että nuo lapset olivat ihan innoissaan ja täytyy myöntää, että itsekin olin kyllä erittäin positiivisesti yllättynyt keikasta. Niin paljon kuin mediassa on ollut kritiikkiä, niin eilinen konsertti kuitenkin osaltaan kumosi sen. Tänä aamuna lähdettiinkin sitten anivarhain (klo 10 viikonloppuaamuna on anivarhain, eikö? ;)) kohti Espoota ja kummipojan synttäreitä. Just sieltä kotiuduttiin ja nyt olisi edessä vielä vähän reissuvaatteiden katsomista. Kommentteihin vastaamisen lisäksi. Ai niin ja yksiin enkun kokeisiin lukemista. Tai siis sanojen kyselemistä. Onneksi on tuo mies apuna.

Miltäs kuulostaa mustikkasuklaakakku? Hmm, jauhoton sellainen? Leivoin äidille ja mulle kahvin kanssa tuollaisen suussasulavan kakun. Lapsien mielestä oli vähän liian styrkkaa, kun käytin raakakaakaojauhetta, mutta meille aikuisille maistui hyvin. Mutta on tosiaan aika suklainen. Alkuperäinen resepti on täältä.

MUSTIKKASUKLAAKAKKU

3 dl mustikoita
0,8 dl makeuttamatonta kaakaojauhetta
1,2 dl kookossokeria
1 rkl leivinjauhetta
– surauta mustikat sauvasekoittimella soseeksi
– sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää mustikkasose
– kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan
– paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 30 minuuttia
– anna jäähtyä rauhassa ja siirrä pariksi tunniksi jääkaappiin ennen tarjoilua
– koristele mustikoilla värjätyillä kookoshiutaleilla

*******************************

Jos vaniljauutetta löytyy kaapista, niin sitä voisi lisätä tähän yhden teelusikallisen 🙂 Pohdin tuota, että ainakin mulla kakku kohosi uunissa erittäin paljon (kiitos runsaan leivinjauheen), mutta miten saisi sen pysymään sellaisena kauniisti kohonneena? Lössähti samantien, kun uunista otin pois. Mutta se ei vaikuttanut makuun 😉 Nyt turinat sikseen ja hösseliksi, jotta saa kaikki tehtyä ennen nukkumattia.

SULOISIN YSTÄVÄNPÄIVÄTERKUIN,

alle


perjantai 12. helmikuun 2016

Perjantai-illan ihanuus

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEISSULIVEI!

Instan puolella seuraavat tietävätkin, että meitsin viikonloppu alkoi astetta ihanammin; kasvohoidon merkeissä. Eikä minkään sellaisen kasvohoidon merkeissä, jossa otetaan mustapäitä sillä raudalla pois, vaan kasvohoidon, jossa tuli kolme eri naamiota, joiden aikana sain niska-, päänahka- ja kasvohieronnan. Siitä rentoutunein mielin kotiin, pitsataikina kohoamaan, ulkovaatteet päälle ja lumitöihin. Ah autuus! Lisäksi kävin mummulassa laittamassa paikkoja kuntoon, sillä haemme äipän huomenna taas kotilomille. Ja maanantainahan sitten haemme äitin kotiin kokonaan. Tai kotiin ja kotiin, veljen perheen luokse asumaan. Ei pärjää vielä yksin. Huomenna aamupäivällä on edessä rymsteerausta, viedään äidille oma sänky ja telkkari tuonne uuteen (väliaikaiseen) majapaikkaansa. On tässä kuulkaa ollut aikamoista säätöä. Puhelinsoittoja sinne sun tänne, sairaanhoitajille ja toimintaterapeutille, apteekkiin sun muualle. Excelin tekoa siitä, mitä lääkkeitä kuuluu ottaa ja mihin aikaan. Sädehoitoaikataulun mukaan säädettynä. Saisi muuten ihan päivänsä kulumaan äitin asioiden hoidossa. Mutta onneksi on sitä muutakin pyöritettävää, kuten yksi yritys ja perhe 😀

Perjantai-ilta tuli tälläkin viikolla tarpeeseen. Pitkästä aikaa tein kokonaisen viikon töissä ja perjantai tuntuu todellakin perjantailta. Pohdin tuossa lumitöitä tehdessäni kuinka onnellinen sitä saakaan olla, että arki pyörii omissa uomissaan. Kun on isoja muutoksia elämässä, niin sitä oppii arvostamaan ihan taas niitä pikkujuttuja. Oppii arvostamaan arkea ja sitä, että on rutiinit, jotka saa aamulla nousemaan sängystä. Sitä kun saa hetken hengähtää sohvalla. Sitä, kun osaa sulkea silmänsä toisella sohvalla olevalta pyykkikasalta. Sitä kun huomaa puhelimessa, että äidin sanavarasto on triplaantunut sitten maanantain. Toki vielä hassuja sanoja tulee välillä, mutta niille nauretaan yhdessä. Elämä on aikas ihanaa ja mikä tärkeintä, se on tässä ja nyt 

Nyt suklaakakun leivontaan, saadaan sitä sit äitin kanssa huomenna iltapäiväkahvilla. Eikä ihan minkä tahansa suklaakakun vaan astetta terveellisemmän suklaakakun. Katsotaan, josko siitä ehtisi viikonlopun aikana laittaa blogiin ohjetta!

TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA IHANAT,

alle

PS. tuon maailman parhaimman pitsapohjan ohje löytyypi täältä!