keskiviikko 22. marraskuun 2017

Tuhlari vai pihtari; muutama ajatus kuluttamisesta

20

MOIKKAMOI MURUSET!

Ja hei moikkamoi talvi lumisateineen, superkivaa kun saavuit! 🙂 Puhutaanko taas vähän kuluttamisesta? Ihan ensiksi täytyy mainita, että kyllä, myös minä välillä shoppailen. Kulutan rahaa tuosta vaan menemään heräteostospäissäni. Mutta saanko siitä nautintoa? Harvemmin. Keneltäkään ei ole tainnut jäädä huomaamatta se, että Black Friday on jokseenkin tänä vuonna riistäytynyt käsistä. Se ei koske vain tuota perjantaita vaan näemmä useassa paikassa tämä koko viikko on yhtä Black Friday -viikkoa. Eikä siinä mitään pahaa ole. Kaupankäyntiä tarvitaan talouden pyörittämiseen, mutta silti se pari vuotta vallalla ollut harkitseva shoppailija minussa on nostanut jälleen päätään.

Se joka muistelee, että siinä missä jossain vaiheessa elämää ostoskelu tuotti suurta nautintoa saa nykyään tyydytystä siitä, että rahapussin nyörit pysyvät kiinni. Ollakin, että tänä syksynä ne nyörit ovat siitä vähän rakoilleet. Muutama astia on tullut ostettua, ei ehkä akuuttiin tarpeeseen vaan heräteostoksena. Ja juu, eivät vaikuttaneet onnellisuustasoihini mitenkään 🙂 Muutama juttu on tullut ostettua onneksi myös tarpeeseen. Kuten eiliseltä Ikean reissulta sohvien vaihtopäälliset. Nimimerkillä, muistakaahan pestä aina koiran jalat ulkoilun jälkeen. Tämän kulutushysterian sivusta seuraamisen myötä minussa on nostanut päätään myös se, joka haluaa pitää huolta tavaroista ja vaatteista. Jotta niiden elinikä pitenisi. Joku osa minusta kapinoi vahvasti tätä kertakäyttökulutuskulttuuria vastaan. Senpä takia, musta on tullut harkitsevampi kuluttaja. Saatan punnita pientäkin ostosta pitkään. Kysyä monta kertaa, että tarvitsenko mä sitä. Ostaa vain tuotteita, joista on iloa pitkäksi aikaa. Ja mikäli mahdollista, niin käydä nettikirppareilla katsomassa valikoima ensin.

Satunnaisia syksyn ostoksia lukuunottamatta olen pihistynyt verrattuna siihen, mitä olin vielä joitakin vuosia sitten. Verrattuna esimerkiksi siihen Mariaan, joka opiskelija-aikoina lähti Hullareilta keltaisten kassien ansiosta kädet liki maata hipoen, ei juuri enää katalogeja selaa. Tänä syksynä eksyin Hullareille vahingossa Forex-reissun yhteydessä, sillä en muistanut koko Hullujen päivien olemassaoloa. Näin jälkikäteen ajateltuna en voi kuin ihmetellä, että mitä se opintotuella ja satunnaisten töiden tuloilla elävä Maria siellä Hullareilla teki. Kulutti ehkä sitä opintolainaansa, jonka nosti. Kulutushuumassaan. Silloin kun sen takaisinmaksuaika oli käsillä muistan muutamaan kertaan ehkä päästäneeni muutaman ärräpään.

Tällä hetkellä olen pihtari mitä tulee vaatteiden, sisustusesineiden ja huonekalujen ostamiseen. Välillä haaveilen uusista sohvista, mutta toisaalta kun en näe noissa nykyisissäkään mitään vikaa. Kröhöm, paitsi ne likaiset päälliset. Miksi ostaisin sohvat vain ostamisen vuoksi? On tiettyjä juttuja, joissa voisin säästää. Jos niin haluaisin. Mutta ne ovat sellaisia juttuja, joista en tingi kuin pakon edessä. Jotka parantavat eivät vain omaa elämänlaatuani, vaan myös koko perheen elämänlaatua. Suurin rahanreikä meidän perheellä on matkustelu. Se aika, minkä vietämme lasten kanssa maailmalla on jotain niin kallisarvoista. Sellaista, jota ei pysty rahassa mittaamaan. Kauaskantoinen sijoitus, josta emme suostu luopumaan.

Toinen tuhlaritytön tuhlauksen kohde on ruoka ja ulkona syöminen. Tiedän, että jo ulkona syömisen rajoittamisella säästäisi pitkän pennin. Koen, että koska emme käy juuri koskaan viihteellä (ehkä kerran vuodessa), niin siitä säästämillämme rahoilla voimme hyvällä omalla tunnolla siirtyä pari kertaa kuussa ulkoruokintaan. Lisäksi en suostu tinkimään kasvisten ja hedelmien sekä laadukkaan ruoan määrästä. Ruoka kun on ihmisen polttoainetta ja vaikuttaa välittömästi joka osa-alueeseemme.

Tiedän, että alan kuulostaa ihan meidän superpiheiltä äidiltä ja iskältä. Ehkä tää menee sen ”tervetuloa keski-ikään” -vaiheen piikkiin 😉 Varmaan nuo meidän naperoisetkin pyörittelevät silmiänsä aiheesta puhuessani aivan kuten itse aikoinani. Mulla on monia ystäviä, joilla on ostoslistalla sitä ja tätä vähän arvokkaampaa laukkua tai muuta. Joskus olen miettinyt, että olisi ihana säästää jotain kohdetta varten. Jotain konkreettista, materialistista kohdetta varten. Mutta niin kauan kuin matkustaminen on se ykkösjuttu, niin mieluummin laitan pienet säästöni siihen. Ugh, olen puhunut. Onko siellä ruudun toisella puolella lukijoita, joilla on käynyt samanlailla kuin mulla; jotka ovat muuttuneet tuhlareista pihtareiksi?

TALVISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

 


sunnuntai 19. marraskuun 2017

Onnistuneen viikonlopun edellytys

5

HEIPPAHEI!

Tiedättekö, kun keväisin on se aika, kun blogit pullistelevat tulppaannien kuvia. Nyt on se aika, kun blogit pullistelee kynttilöiden kuvia – omani mukaanlukien. Meinasin kirjoittaa tuohon otsikkoon heippahei ja huomenta, mutta ehkä se ei enää näin parin tunnin hereilläolon jälkeen pidä paikkaansa tuo huomenta -osuus 🙂 Viime aikoina näin sunnuntaisin on ollut vallan levollinen olo. On tuntunut, että viikonloppu on rentouttanut enemmän kuin koskaan. Siinä missä joskus aiemmin toivoi viikonlopun jatkuvan vielä maanantain, on nyt jo valmista kauraa huomiseen työpäivään. 

Viikonloppujen sisällöissä kun ei tapahtunut liiemmin muutosta, niin olen tullut tulokseen, että se muutos on tapahtunut omassa itsessäni. Tavallaan myös olosuhteissa. Syyskuun alussa, kun aloin tekemään jälleen vuoden tauon jälkeen kahta työtä, joista toista pois kotitoimistolta, on viikonloppujen merkitys korostunut. En sano, ettenkö tuossa vuoden aikana, kun tein blogia kotitoimistolla, olisi kaivannut viikonloppuja.

Mutta silloin sitä ehkä lipsui enemmän työmoodiin myös viikonloppuisin, kun oli siellä omalla työpaikallaan. En osannut vetää rajaa työ- ja vapaa-ajan väliin. Se ei välttämättä kuulkaas olekaan hyvä juttu. Tuntui, että ehkä sitä viikonlopun jälkeen kaipasi sen takia vielä yhden lauantain tai sunnuntain, kun oli ollut työmoodissa koko viikonlopun. Tänä syksynä olen tietoisesti pitänyt näppini pois blogijutuista ainakin osan viikonlopusta. Vaikka täytyy myöntää, että vaikeaa se välillä on, sillä tänne on aina kiva palata. Toisen työn sähköpostia luen edelleen myös viikonloppuisin, mutta mikäli asia ei ole tulipalokiireinen, niin en vastaa sähköpostiin ennen maanantaita. Viime aikoina en ole myöskään viikonloppusin avannut myynti- ja ostoreskontraohjelmia tai laatinut excelissä pylväsdiagrammeja. 

On ollut vaikeaa antaa periksi. Levätä laakereillaan. Ilman, että alitajuntaisesti ajattelee työjuttuja. Tunnistan itsestäni valitettavasti myös sen puolen, joka on valmis vetämään itsensä piippuun töiden takia. Onneksi ikä on tuonut viisautta tämänkin asian suhteen ♥ Onnistuneen viikonlopun edellytys on se, että osaa antaa itselleen mahdollisuuden rentoutua. 

Meillä suloinen sunnuntai jatkuu sairastupameiningeissä; isompi pikkuinen alkoi valittamaan kuumeista oloaan yöllä (noh, kello oli yli seitsemän aamulla, mutta tuntui kuin se olisi ollut kolme) ja tämä päivä menee petipotilaana. Itselläni alkoi tuossa aamusella nuha ja nyt ottaa hitusen keuhkoista. Kuumetta ei ole, joten ehkä sitä uskaltaisi pikkuisen sivakoimaan tuonne räntäsateeseen raksun kanssa. Taidetaan olla vähän hulluja ja hurahtaneita 😛

LEVOLLISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,


perjantai 17. marraskuun 2017

Pieni ajatus perjantaihin

4

HEIPPAHEI MURUSET!

Mikäli seuraatte minua Instassa, niin tiedätte, että tänään on ollut varsin merkityksellinen päivä. Nimittäin hiihtokausi on nyt korkattu ;D Hieman kirpaisee sydäntä maksaa täällä Pohjolassa siitä, että pääsee ladulle, mutta mielelläni siitä pienen summan maksan, että pääsen hiihtämään. Että jotkut ovat nähneet sen vaivan, että säilövät lunta ja levittävät sen. Tekevät ladut ja pitävät niistä huolta. Marraskuusta aina kevääseen saakka.

Ihana Marja laittoi tuossa jokunen päivä sitten Facebookiin mietelauseen tai sanonnan, jota olen kovasti punninnut tällä viikolla. Välillä jopa niin paljon, että rintaa on ahdistanut. On siinä tainnut kyynelkin ehkä tirahtaa. Se on jälleen kerran avannut silmäni siihen, mikä elämässä oikeastaan on tärkeintä. Se on avannut silmäni myös siihen, että pitää olla tyytyväinen ihan just nyt ja tässä. Haaveilla saa, mutta tietäen, että ne haaveiden toteutumiset tuskin tuo onnea lisää. Mun mielestä tämä sanonta kätkee sisäänsä kaiken sen, mistä kiitollisuudessa on kyse:

”Ajattele kuinka onnellinen olisit,
jos juuri nyt menettäisit kaiken
mitä sinulla on – ja sen jälkeen
saisit sen kaiken takaisin.”

-Frances Rodman

Tuo kolahti. Se tuska, joka viiltäisi jostain syvältä, kun menettäisi kaiken. Ihan kaiken. Perheen, terveyden, ystävät, työn. Kodin, koiran, muistot ja koko elämän. Se ahdistus ja suru. Sitten kun heräisi siitä painajaisesta ja saisikin kaikki ne elämän tärkeimmät palaset takaisin. Huokaisisi helpotuksesta ja veikkaanpa, että niitä ehkä arvostaisikin enemmän. Päätin, että vaikka osaan olla kiitollinen monesta asiasta päivittäin, niin silti pitäisi osata arvostaa ympärillä olevia ihmisiä ja asioita vielä enemmän. Arvostaa ja kunnioittaa myös itseään. Niinhän sitä sanotaan, että jonkun/jonkin merkityksen kokee vasta sitten, kun sitä jotain ei ole. Kun sen menettää.

Usein sitä valittaa päänsärkyään, pientä flunssaa tai vetämätöntä oloa. Tietämättä, että sitten kun se oikein jättipotti osuu kohdalle, niin sitä mieluummin ottaisi ihan vain sen päänsäryn. Vetämättömän olon ja nuhakuumeen. Asiat saavat aivan eri mittasuhteet, kun tapahtuu jotain peruuttamatonta. Parantumaton, elämänlaatua radikaalisti huonontava sairaus esimerkiksi. Sitä voi tuskastella tappelevien lasten kanssa, mutta kuinka iso onni on, että nuo lapset ovat elämässäni. Välillä voi tuo mieskin ärsyttää, mutta mitä tekisinkään ilman häntä. Ilman rakkautta. All is good ♥ 

Piti tekemäni tämä postaus jo tänään aiemmin, mutta tein sen virheen, että menin hiihtolenkin jälkeen saunaan. Siihen päälle vielä kohtalaisen iso annos lounasta. Huh, veikkaanpa että seuraava osoite on sänky 😀 Tai ehkä sitä ennen kuitenkin nautin perheen seurasta ja perjantai-illan ihanuudesta. Pahvien kierrätyksestä ja koiran pesemisestä. Mikäli toinen suostuu heräämään komeusuniltaan. Meillä tuo ”mennäänkö pesulle?” on sellainen taikalause, että toinen vaikka sitten leikkii nukkuvaa. Ettei vaan joudu suihkuun 😉

IHANAA PERJANTAITA!


torstai 09. marraskuun 2017

Viikkokauppalistamme vakiovieraat

6

MORO MORO MURUT!

Yksi lempparipäivistäni eli torstai on täällä. Ah niin pimeänä ja sateisena. Kuten marraskuussa kuuluukin 😉 Aina silloin tällöin saan kyselyjä siitä, että miltä meidän ruokakauppalista näyttää. No sehän näyttää joka viikko (onneksi) vähän erilaiselta. Mutta on ne tietyt tuotteet, jotka siellä pyörivät viikosta toiseen. Ne ruoanlaiton ja arjen peruspilarit. Olen tallentanut tuonne kauppakassipalveluun ostoslistan perusrungon, johon sitten lisään kunkin viikon ruokalistan mukaan puuttuvat tuotteet. Jotenkin menee nopeampaa ostosten teko kuin silloin, kun koko homman aloittaa alusta. Toki kauppalistaa tulee aina muokattua sen mukaan, mitä tulevalla viikolla kulloinkin tarvitaan. Liha/kalatuotteet lisään aina tarpeen mukaan. Myös perunat sen mukaan, onko luvassa keitettyjä, muusia, uuniperunoita tms.

Rakastan hedelmiä ja vihanneksia. Niitä on aina pakko löytyä jääkaapista/hedelmävadilta. Yleensä hedelmäosastolta löytyy aina appelsiineja, mutta näin satsumakautena satsumoita. Omenia ostetaan silloin kun niitä ei saa omasta takaa. Meillä syödään paljon salaatteja, liki joka päivä ainakin sivusalaatti, joten listalta löytyy tuo lempparisalaattisekoitukseni Lempi-Annossalaatti. Kurkkua joudutaan usein hakemaan viikon varrella lisää, sillä telkkaria katsellessa sitä menee helpostikin pari kurkkua tikkuina 🙂

HEDELMÄT JA VIHANNEKSET
Satsuma 10 kpl
Omena 10 kpl
Banaani 10 kpl
Timjami ruukussa
Tomaatteja
Luomuporkkanapussi
Lempi-Annossalaatti 3 pss
Rucolaa 1 pss
Pinaattia 1 pss
Kurkku 4 kpl
Avokado 4 kpl
Kukkakaali

On aikoja, että meillä ei juurikaan syödä leipää. Mutta toisinaan sitten taas leipää haetaan viikon varrella lisää. Itse voisin kyllä elää pelkällä ruisleivällä 🙂 Paahtimen kautta ja voideltuna. Rukiisia riisipiirakoita löytyy aina pakkasesta, sillä lapset tykkäävät niitä paahtaa ja syödä ilta/aamupalaksi.

LEIVÄT YMS.
Graham paahtoleipäpussi (iso)
Ruisleipäpussi (iso)
Rukiiset riisipiirakat 3 pss

Kuten leivissäkin, niin myös maitojen kohdalla tilanne elää vahvasti. Välillä on viikkoja, että tuo neljä purkkia maitoa riittää koko viikoksi. Kuten viime viikolla. Mutta toisinaan on viikkoja, että kaikki juovat ruoan kanssa maitoa. Yleensä, kun kuopus juo maitoa ja me muut vettä, niin maitoa ei välttämättä kulu. Täysmaito on vain sen takia, että tykkään keittää iltapuurot maitoon. Kookossoijajugut ovat vain ja ainoastaan minulle. Aamupalaksi, iltapalaksi, välipalaksi, makean nälkään. Mustikoilla, pähkinöillä ja hunajalla. Fetajuustoa pitää myös aina olla. Eikä mitään niitä vähärasvaisia kumimaisia kuutioita vaan sellainen nätisti lohkeava levy 🙂

MAITOTALOUSTUOTTEET & MUNAT
Rasvaton maito 1,75 L 4 prk
Täysmaito 1 L
Mantelimaito 1 L
Kermaviili 6% 2 prk
Kookoksen makuinen soijavalmistejugurtti 2 prk
Turkkilainen jugurtti
Rasvaton maitorahka 3 prk
Luomukananmunat 12 kpl
Fetajuusto

Kikhernepestopasta on must. Se tulee niin helposti eikä täytä ähkyyn. Usein teen töissä tätä evääksi, jos kova nälkä. Sopii myös loistavasti chili sin carnen seuralaiseksi. Ohuita riisikakkuja syövät kaikki, miestä lukuunottamatta, koira mukaanlukien. Pähkinöitä kuluu paljon, kuten myös kahviakin.

KUIVAT ELINTARVIKKEET
Kikhernepastapussi 2 kpl
Ohuet riisikakut
Cashew-pähkinäpussi (iso)
Kahvipaketti 2 kpl

Muistan silloin joskus 90-luvun puolivälissä, kun Venäjän ja Yhdysvaltain välillä tuli uhkaava kriisi, niin Oriveden mummu soitti ja kertoi menevänsä kauppaan hamstraamaan säilykkeitä. ”Kuule Marja (jep, hälle olin Marja) – pidä aina huoli, että sulla on säilykkeitä kaapissa”. Ja niin mä olen pitänytkin. Mökkiä talviteloille laittaessamme toin kotiin ison kasan säilykkeitä. Se, että säilykelaatikko on täynnä tuo tietynlaista turvallisuuden tunnetta. Olen kertonutkin teille, että mulla on ruokakausia. Kikhernekausi on kestänyt nyt pari vuotta ja uusimpana kautena on Chili Sin Carne -kausi. Go Greenin pahvitetrassa. Lämmitän kiireessä mikrossa ja syön sellaisenaan. Tai sitten syön kikhernepastan kanssa. Aivan taivaallista. Ei tarvitse edes lisää mausteita, vaan antaa kivan jälkipotkun. Ananaspaloja syödään kaikki. Jugurtin kanssa tai pelkälleen. Kookosmaidon joudun aina silloin tällöin poistamaan listalta, ellei edelliset ole käytetty. Thairuokainnostus toi mukanaan kookosmaitohamstrauksen, mutta nyt kun thairuokainnostus on laantunut, niin kookosmaitoa ei juurikaan mene.

SÄILYKKEET YMS.
Kikhernesäilykepurkki 2 kpl
Ananaspaloja mehussa 2 kpl
Kookosmaitopurkki
Vihreä luomupesto
Chili sin Carne 2 prk
Kalamata-oliiveja

Löytyykö sieltä viikkokauppalistasta samoja tuotteita? Aika perusmeiningillä mennään. Tällä viikolla meillä ei haettu viikkokauppakasseja, joten kaupassa on tullut ravattua liki joka päivä. Huomiselle tein tilauksen, jossa sitten on viikonlopun ruoat. Maanantaille pitää tehdä isompi lista 😀 Täällä linkin takaa on muuten reilun parin vuoden takainen juttuni jääkaappimme sisällöstä, jos kiinnostaa.

Nyt mureke pois uunista ja ruokapöytään. Huomenna onkin luvassa kotitoimistopäivä. Jouluisia kattauksia ja jouluisia herkkuja. Katsotaan, jos aika sallii myöden, niin voisin jälleen vilauttaa bloggaajan työpäivää Insta Storyn puolella 🙂

TORSTAITERKKUSIN,

PS. teille, ketkä ette ole vielä hurahtaneet kikhernepastaan, niin käykäähän täällä postauksessani hakemassa inspiraatiota. Osa tämän postauksen kuvista on lainattu sieltä!


keskiviikko 08. marraskuun 2017

Pehmeän pyykin salaisuus

5

HEIPPAHEI!

Vaatehuolto on ollut se osa-alue elämässäni, jota olen kiireen keskellä hieman laiminlyönyt. Vasta viime vuosina olen ymmärtänyt sen, kuinka paljon vaatehuolto pidentää vaatteiden elinikää. Vaikken omistakaan kuin muutamia kalliimpia vaatteita, niin silti on tärkeää pitää huolta myös niistä ihan arkivaatteistakin. Muistatteko tuossa reilu kuukausi sitten kerroin pyykinpesurutiineistamme? Kerroin, että käytän huuhteluainetta, mutta erittäin harvoin ja valikoiden. Muun muassa elastaania sisältäviin vaatteisiin en huuhteluainetta käyttänyt. Comfort nappasi tästä lauseestani kopin ja haastoi minut kaupallisen yhteistyön myötä käyttämään huuhteluainetta pariin kolmeen elastaania sisältävään vaatekappaleeseen. Aluksi ajattelin, että näinköhän lempijuoksuhousuni, -juoksutoppini & -juoksupaitani pysyisivät kuosissaan.

MISSIO: laittaa Comfort -huuhteluaineet testiin elastaania sisältävien vaatteiden kanssa
ALOITUSAIKA: 2.10.2017
PAIKKA: Tampere, omakotitalon yläkerran kylpyhuone
KOHDE: Mustat juoksutrikoot, musta juoksupaita, värikäs urheilutoppi.

Vajaan viikon kuluttua huomasin, että lurautin huuhteluainetta jokaiseen pyykkikoneelliseen. En vain noiden kolmen testiin valitsemaani vaatekappaleen kanssa. Otin riskin omin päin ja täytyy kyllä näin testijakson jälkeen todeta, että tuo on ollut yksi kannattavimmista riskeistäni. Pyyhkeistä ja lakanoista on tullut taivaallisen pehmeitä. Värikkäät vaatteet ovat säilyneet raikkaan värisinä. Juoksuvaatteeni ja jopa ne miehen aiemmin pinttyneelle hielle haisevat haisulisalivaatteet tuoksuvat puhtailta. Voi kunpa olisin tajunnut huuhteluaineen tuoman helpotuksen vaatteiden hajuongelmiin silloin, kun mies pelasi vielä jääkiekkoa. Silloin kun niitä lätkäalusvaatteita kuivattiin pesun jälkeen saunan lauteilla ja koko saunaan levisi ei niin miellyttävä tuoksu.

TESTITULOKSET: Miten on käynyt lempijuoksuvaatteilleni tässä testijakson aikana? Onko minulla mytty ylivenyneitä vaatteita, jotka ovat menettäneet kimmoisuutensa? Onko musta väri housuista ja paidasta kulahtanut? Onko juoksutoppini pirtsakka väri haalistunut? Onnellinen olen, että saan teille kertoa, että vaatteet eivät ole olleet tästä testauksesta olleet moksiskaan. Päinvastoin, on ilo pukea ennen lenkille lähtöä kimmoisat ja hyväntuoksuiset vaatteet. Comfort Intense Sunburst -huuhteluaine tuo treenivaatteisiin ihanan raikkaan tuoksun, tuulahduksen kesän aurinkoisista päivistä.

Miksi huuhteluainetta kannattaa käyttää? Ihan muutamia asoita tuossa aiemmin mainitsinkin, mutta sen lisäksi huuhteluaineen käyttö ehkäisee vaatteiden ennenaikaista kulumista. Varsinkin pehmeiden materiaalien, kuten villan kuidut saattavat nukkaantua ja takertua toisiinsa ajan myötä. Huuhteluaine hoitaa kuitua hellävaraisesti säilyttäen niiden luontaisen jouston. Näin vaatteet näyttävät uusilta mahdollisimman pitkään. Tuossa muuton aikana huomasin, että minulta tuli yksi iso jätesäkillinen vaatteita, jotka eivät olleet kierrätykseen kelpaavia. Sellaisia kulahtaneita, venyviä ja vanuvia. Huuhteluaineen avulla olisin voinut pidentää noidenkin vaatteiden elinikää.

Huuhteluainetta käytettäessä pyykin kuivaus vie vähemmän aikaa sillä tekstiili sitoo itseensä vähemmän vettä pesussa. Mikä taas säästää sekä aikaa, että energiaa. Huuhteluaine voi vähentää tekstiilien kosteutta ja tästä syystä pyykinkuivaus vie vähemmän aikaa.

Puhtaan pyykin tuoksu ja tuntu on yksi ihanimmista asioista, jonka tiedän. Comfort-huuhteluaine tekee vaatteistani pehmeämmän ja kevyemmän tuntuisia. Tuoksu säilyy vaatteissa yllättävän pitkään ja mikä tärkeitä, vaatteet tuntuvat raikkailta vielä käytönkin jälkeen. Tämän kun saisin meidän tytöille myös iskostettua; heillä kun on tapana viedä päivän päätteeksi vaatteet likapyykkikoreihin. Vaikkeivat ne vaatteet likaisia olekaan.

Jotkut rakastavat silittämistä. Itse en kuulu tuohon kohderyhmään. Tai ainakaan ole kuulunut. Olen huomannut tämän reilun kuukauden aikana, että silittäminen ei ole enää niin vaivalloista kuin aiemmin. Olen jopa ehkä oppinut nauttimaan silittämisestä. Ottanut sen osana omaa aikaa. Kuunnellut samalla musiikkia ja nauttinut tunteesta, kun silitysrauta liukuu vaatteen pinnalla. Vaatteiden silittäminen on helpompaa. Huuhteluaine siloittaa kuituja, mikä vähentää kitkaa vaatteen ja silitysraudan välillä. Olen myös huomannut sen, että jotkut vaatteet eivät välttämättä tarvitse enää silitystä, sillä huuhteluaine osaltaan voi vähentää ryppyjen määrää pesun ja kuivauksen jälkeen.

Tämän testijakson aikana minusta on kuoriutunut varsinainen huuhteluainehifistelijä. Siinä, missä en aiemmin juurikaan huuhteluainetta käyttänyt saan tätä nykyä tovin jos toisenkin kulumaan kaupan huuhteluaineosastolla. Olen tutustunut perinteisiin huuhteluaineisiin, kuten tuohon Comfort Sensitive -huuhteluaineeseen, mutta myös ilokseni huomannut, että myös huuhteluaineista löytyy kausituoksuja, joita on saatavilla rajoitetun ajan. Kuten esimerkiksi tuo kuvissa näkyvä Comfort Creations Winter Jasmine & Pointsettia -huuhteluaine. Tuulahdus vienoa talven tuoksua.

PUHTAIN JA PEHMOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »