MOIMOI IHANAT!
Niin se alkaa tämäkin vuosi lähestyä pian loppuaan. Täällä ollaan laskettu vimpat laskut tälle vuodelle ja aletaan pian pakkailemaan. Huomen aamulla suunnataan kohti kotia. Tässä vuosien saatossa ollaan tultu tulokseen, että tiellä on erittäin hyvin tilaa, kun lähtee vuoden ekana päivänä klo 08.00 🙂 Toki illalla paukutellaan raketit ja kilistellään lasillisella kuplivaa, mutta meillä ei ole sen kummemmin ollut tapana juhlistaa uudenvuodenaattoa. Tinaa ollaan joskus valettu ja ruoaksikin on valikoitunut usein jotain vähän arjesta poikkeavaa. Jottei illuusio katoa, niin ajattelin olla aluksi kertomatta mitä meillä tänään syödään…ei jakseta tehdä sitä raclettea vaan lasten ehdoilla mennään. Joten meillä paistetaan lettuja 😉
Niin, piti sanomani muutama sana vuodesta 2015. Musta tuntuu, että mikään vuosi aiemmin ei ole mennyt näin nopeaa kuin tämä. Just vasta odotettiin kesää, sitten huomattiinkin, että on syksy. Kunnes alkoi joulunodotus. Pää ei tahdo pysyä mukana vauhdissa. Onneksi sitä on tullut nautittua joka hetkestä. Noh, ei nyt ihan joka hetkestä, mutta melkein joka hetkestä. Tuntuu, että vuosi vuodelta sitä kasvaa ihmisenä. Vuosi vuodelta oppii ymmärtämään, että kaikki asiat eivät ole itsestä kiinni. Välillä on vain parasta mennä virran mukana. Toivoa parasta ja lopulta huomata selvinneensä vahvempana ihmisenä. Sisäisesti olen varmasti kuluneen vuoden aikana muuttunut, mutta myös ulkoisesti. Kesäkuussa pätkäisin vihdosta viimein hiukset lyhyiksi ja palasin tuttuun ja turvalliseen blondiin.
Vuonna 2015 täytin pyöreitä vuosia. Koin sen suhteen pientä ikäkriisiäkin, mutta näin jälkikäteen ajateltuna tuli kriiseiltyä ihan turhaa (yllätys ;). Nelikymppisen elämä on ihanan seesteistä. Sitä taitaa jälleen kerran elää elämänsä parasta aikaa. Lapset on ihan parhaassa iässä ja päivä päivältä ihmettelen, että kuinka paljon onnea sitä voi tuntea. Aamuisin saa herätä maailman rakkaimman ihmisen vierestä ja viitenä päivänä viikossa saa kurvata maailman kivoimman työpaikan pihaan. Meidän pyhäkolminaisuus koki kolauksen veljen perheen muuttaessa 500 metrin päähän, mutta silti saan edelleen olla suunnattoman kiitollinen, että asutaan kaikki noin lähellä toisiamme.
Vuoteen mahtui myös muutama ulkomaanmatka. Helmikuussa lähdimme mummun ja veljen perheen kera Thaimaahan. Pari viikkoa auringossa teki terää. Myös Köpis tuli koettua kesällä ja jouluasussaan. Ensi vuodellekin on jo varattu yksi matka, siitä lisää lähiaikoina. Sisustusrintamalla ei tapahtunut hirmuisesti muuta kuin maalaamisen suhteen. Ruokatilan ja eteisen seinä sai päälleen vaaleanmustan sävyn. Ai niin, no uutta sisustuksellisesti on tuo lukunurkkaus, joka korvasi työpisteeni.
Ruoka ja ruoanlaitto on näytellyt edelleen suurta osaa elämässäni ja sitä myötä myös täällä blogissa. Vuonna 2015 hurahdin ihan täysillä raakakakkuihin. Mutta se ei poissulkenut sitä, että perjantai-iltaisin oli lupa herkutella. Muutenkin sitä oppi vuoden aikana olemaan itselleen armollisempi. Jokaisen herkkuhetken jälkeen ei tarvinnut lähteä lenkkarin pohjaa kuluttamaan. Liekö siitä johtuvaa, niin juoksuharrastukseni stoppasi kesällä kuin seinään. No mut hei, nythän on just oikea aika aktivoida tuokin harrastus!
Toteutuivatko ne tavoitteet, joita itselleni vuosi takaperin asetin? Siitä lisää huomenna. Tien päältä palataan 🙂
Nyt haluan toivottaa teille ihanaisille lukijoille onnea, rakkautta ja terveyttä vuodelle 2016 ★★★
Säilyttäköön uusi vuosi sen
mitä rakastat
Tuokoon tullessaan sen
mitä kaipaat
ja vieköön mennessään sen
mitä taakkana kannat.
Haluan myös kiittää teitä teitä ihania näistä kuudesta blogivuodesta – kiitos kaunis ♥ ja toivottaa ihan jok’ikisen tervetulleeksi mukaan blogivuodelle numero seitsemän!
Hyvillä mielin potkaisen vuotta 2015 persauksille ja otan vuoden 2016 vastaan 🙂
ILOISTA UUTTA VUOTTA TOIVOTELLEN,
PS. täältä löytyy kiva juttu Indiedays-blogien suosituimmista postauksista vuonna 2015. Käykäähän katsomassa!
