perjantai 18. maaliskuun 2016

Mökkikausi lähestyy

0IMG_02550IMG_0399IMG_3124OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA0IMG_2098 0IMG_0396 0IMG_2084 0IMG_1138 0IMG_1077 0IMG_20640IMG_0240 P7041326

HEIPPAHEI IHANAT!

Nonni, tähän asti ollaan pidetty mökki-ikävä hallinnassa ja taka-alalla, mutta viimeisen parin päivän aikana mökkikauden korkkaushaaveet ovat käyneet tuskallisiksi. Jep, eräs saarimökin haittapuolia. Vaikka siellä varmasti vielä jäät ovatkin, niin ei uskalla lähteä kokeilemaan. Sen verran virtausta tuossa mökin edessä on. Yleensä tässä vaiheessa kevättä on käyty venerannassa jo monen monta kertaa ihmettelemässä jäitä. Koitettu, josko ne siitä tuijottelun voimalla sulaisivat. Tulevana viikonloppuna täytyy kyllä ajella katsomaan jäätilanne.

Toissa vuonna korkkasimme mökkikauden huhtikuun tokavikana ja viime vuonna vikana viikonloppuna. Tänä vuonna tuo ajoittunee samaan aikaan. Eli ei ole enää montaa viikonloppua ennen mökkiviikonloppuja. Jihuu! Viime vuonnahan me soudettiin vene saareen pienen jääharson läpi. Mökkihöperöt 😀 Mä odotan sitä, että saareen päästyämme saa jättää ulkopuolisen maailman hetkeksi taka-alalle. Kytkeä puhelin äänettömälle ja nostaa se keittiön hyllylle. Laittaa sauna lämpiämään ja tehdä nopeasti perjantai-illan ruokaa. Katsoa telkkaria, nukahtaa nojatuoliin, kammeta itsensä silmät ristissä mökkisänkyyn ja herätä aamulla 12 tunnin unien jälkeen. Ai luksusta!

Hipsutella yökkärissä kesähuoneeseen juomaan aamukahvia ja kuunnella lintujen laulua. Haahuilla bikineissä koko päivän ja nauttia hyvällä omalla tunnolla lounaan kanssa lasi pirskahtelevaa kuohuviiniä. Kietoutua sadepäivinä peiton alle lukemaan ja juoda monta kupillista kahvia. Paistaa lasten kanssa tikkupullaa kalliorannalla. Kalastella oranssin värisessä ilmassa auringonlaskua ihastellen. Ja sitten taas aloittaa koko homma uudelleen. Ilman aikatauluja ja suunnitelmia.

Onko siellä jo muut mökkihöperöt valmiita mökkikauteen? Mä olen, joten bring it on 🙂

PERJANTAITERKKUSIN,

alle

PS. McDonald’sin lahjakortin voitti Mini kommentilla ”Yhdessä ulkoilemme: luistelua, hiihtoa, laskettelua, marjametsäilyä…äidin omaa luksusaikaa (harvoin) on, kun pääsee YKSIN kahvittelemaan. Puoli tuntia riittää ja rauha on maassa ;)” Onnea, onnea! Lähetämme sinulle sähköpostia mitä pikimmin.

PPS. meillä on aika kiirus aikataulu illalla, joten en tiedä ehtiikö myysseilemään blogiin asti. Mutta insta ja snäppi (jep, esikoinen opetti ko. touhun mulle eilen) varmasti välittää myyssitunnelmia 🙂 Molemmissa löydätte mut atmarias-nimellä.


tiistai 15. maaliskuun 2016

Sano se sydämin / sano se leivällä

 

*yhteistyössä Indiedays ja Vaasan

MOIKKAMOI IHANAT!

Täällä on painittu jälleen äitiyden perimmäisten kysymysten parissa. Välillä tuntuu, että ehtiikö sitä antamaan rakkautta arjessa lapsille tarpeeksi? Osaako sitä pukea sanoiksi sen suunnattoman kiitollisuuden siitä, että meitä on siunattu kahdella ihanalla tytöllä? Ehtiikö sitä ruuhkavuosien keskellä kuitenkin olla se läsnäoleva äiti? Saan kunnian olla mukana Indiedaysin ja Vaasanin kampanjassa, minkä ansiosta pysähdyin ajattelemaan asioita taas vähän syvällisemmin. Sano se leivällä -kampanjassa kerrotaan tunteista leivän muodossa. Osoitetaan niille tärkeille ihmisille, että tykätään. Halusin ehdottomasti pysähtyä arjessa ja ilostuttaa pikkuisia koulusta kotiin palaavia kullannuppujani. Rikkoa vähän niitä arkirutiineja ja saada pikkuiset suut hymyn. Yleensä teemme läksyt eka ja sitten syömme välipalan. Kaavoja rikottiin oikein urakalla viime viikolla, sillä söimme ensin välipalan ja paneuduimme sitten vasta läksyihin 🙂

Viimeinen vuosi on ollut aivan poikkeuksellinen; olen saanut tehdä osan viikosta lyhyttä työpäivää, mikä on mahdollistanut sen, että saan olla kotona vastaanottamassa lapsia koulusta. Vaikka kuinka sanotaan, että lapset tulisi opettaa omatoimisiksi, niin mä nautin suunnattomasti siitä, että saan tehdä lapsille välipalan valmiiksi niinä päivinä, kun olen kotona. Samalla tavalla kuin meille aikuisille on kiva palata kotiin töistä valmiiseen ruokapöytään, on se lapsillekin mukava palata kotiin koulusta, kun on välipala valmiina. Kallisarvoisia hetkiä ovat nuo, kun istumme välipalan äärellä ja juttelemme koulupäivästä. Harvinaista herkkua on se, kun saan molemmat tytöt samaan aikaan koulusta kotiin. Vaikka usein nuo iltapäivät olenkin ns. etätöissä tai teen blogijuttuja, niin kyllä välipalan aika on yleensä se, kun laitan hetkeksi koneen kiinni ja keskityn lasten koulukuulumisiin.

Vaasan15 Vaasan12 Vaasan11 Vaasan09 Vaasan10

Vaasanin Tumman Täysjyvän Taika -leipäviipaleet ovat ihanan ohuita. Paahtimessa niistä tuli herkullisen rapsakoita. Meillä lapset laittaisivat paahtoleivän päälle usein hilloa ja olen sen suhteen ollut hiukkasen tiukka viime aikoina. Tällä kertaa yllätin tytöt ja nautimme nuo sydänleipäset voin ja mansikkamarmeladin kera. Tumman Täysjyvän Taika on leivottu täysjyvävehnästä ja -rukiista. Leivässä on runsaasti herkullisia ja terveellisiä siemeniä. Näissä leivissä on todellista #jyväntaikaa 🙂

Kyllä meillä suut kääntyivät hymyyn ja äiskän viesti meni perille. Meillä halaillaan paljon ja näytetään tunteet, mutta silti tällainen yllätys arkeen tuntui mukavalta tytöistäkin. Ylläristä intoutuneena meillä on tytöt tehneet nyt jos jonkin mallisia paahtoleipiä piparkakkumuotteja hyväksikäyttäen. Nuo leipien ylijäävät osat olen kuivattanut ja ajattelin hyötykäyttää ne seuraavassa leivontaprojektissani!

Vaasan06 Vaasan01 Vaasan04 Vaasan07 Vaasan05 Vaasan08Vaasan03

Voi kyllä, se äidin rakkaus on ihan rajaton. Oikeastaan sitä rakkautta ammentaa jostain pohjattomasta kaivosta. Ei se lopu, vaikka mitä tapahtuisi. Välillä se pakahduttaa ja välillä sen takia tuntee suurta huolta. Mutta musta tuntuu, että se on myös ihan ääretön voimavara. Sen avulla jaksaa arjessa ja se on se, mikä pitää asioiden mittasuhteet kunnossa. Ei ole mitään tärkeämpää kuin nuo lapset ja heidän hyvinvointinsa. Sitä tosiasiaa unohtamatta, että kun äiti voi hyvin, niin koko perhe voi hyvin 😉

Hei, käykäähän osallistumassa Instagram-kilpailuun, jossa jaetaan leivän taikaa. Julkaise oma leipäterveisesi Instagramissa hashtagein #sanoseleivällä #jyväntaikaa ja @vaasan_leipomot. @Vaasan_leipomot arpoo Instagram-tilillään 2 voittajaa joka viikon perjantai, jotka palkitaan herkullisin eväskorein (arvo n.40 euroa). 

SYDÄMELLISTÄ TIISTAITA TOIVOTELLEN,

alle

 


sunnuntai 13. maaliskuun 2016

Isi hoitaa & lukijakilpailu

*yhteistyössä Indiedays & McDonald’s

HEIPPAHEI!

Arki, sehän on tällä hetkellä ihan inasen hektistä. Noin niin kuin lievästi sanottuna 🙂 Viimeisten kuukausien aikana olen oppinut arvostamaan ihan niitä pienimpiäkin hetkiä, jolloin saan omaa aikaa. Kummasti sitä ihan vartissa ehtii sohvannurkassa rentoutumaan sisustuslehden kanssa. Indiedaysin ja McDonald’sin kampanjan myötä sain kuin tarjottimella yhden tälläisen rentoutumishetken. Tarkoituksena kampanjassa on, että isi hoitaa lapsia ja äiti pääsee sillä välin rentoutumaan. Todettakoon nyt heti alkuun se, että meidän tytöt ovat jo niin isoja, että kyllä niitä rentoutumishetkiä ilman isin hoitovuorojakin jo ennättää ottaa. Vaikka parhaiten rentoudun silloin, kun ollaan koko perhe kotosalla, niin kieltämättä joskus on kiva viettää hetki ihan yksistäänkin.

Rakastan seurata sivusta miehen ja lasten yhteisiä touhuja. Paljon kikatusta, hassuttelua, pelejä pelien perään, uimahallireissuja. Välillä tuntuu, että kun nuo kolme lyövät viisaat päänsä yhteen, niin ihan mitä tahansa voi tapahtua. Sillä kuuluisalla ex tempore-meiningillä, mitä meidän perheessä harrastetaan 🙂 Meillä on alusta asti mies ollut tiiviisti mukana lasten hoidossa ja kertaakaan ei ole täytynyt epäillä reissussa ollessani, että mitenköhän siellä kotona pärjätään. Hassuttelun lisäksi isi on se tuki ja turva, johon tytöt nojaavat.

Makkari3McDonalds3Makkari2

Yhtenä arki-iltana viime viikolla sain kauan kaivattua omaa aikaa ja mies otti vetovastuun lasten hoitamisesta ruokailuineen päivineen. Yleensä tekevät kotona ruokaa, mutta nyt pikkuinen oli ollut neljän seinän sisällä kipuisena ja mieli teki vähän herkutella helpon kaavan mukana. Lapset halusivat hieman kertoa teille illan kulusta ja siitä, mitä he yleensä tekevät iskän kanssa kolmistaan. Alla lasten itsensä kirjoittamat tekstit. Muokkaamattomina 🙂

L 8 v:

”Moi mä oon L****. Isi hoiti meitä 1 illan viikossa. Oon 8 vuotta ja pian 9 vuotta. Me pelattiin ja syötiin mc donalssia. Kun mulla oli korva käytävän tulehdus niin mc donalssi helpotti heti. Yleensä me käydään uimassa ja ollaan myös pihalla ja juodaan lämmintä kaakaoa. Äiti käy yleensä juoksemassa kun me isin ja J****n kanssa ollaan kolmistaan. Mutta nyt se oli mummunkin kanssa.”
McDonalds5Makkari5

J 10 v:

”Moi! Mä oon J**** ja olen 10 vuotta ja täytän ensi kuussa 11. vuotta.Isin kanssa on kivaa olla kolmistaan. Me yleensä pelaamme erilaisia pelejä. Ja käymme joskus myös uimassa. Kävimme mc donald:sissa hakemassa ruokaa kotiin. Olemme pihalla myös paljon, ja leikimme erilaisia leikkejä. Joskus leikimme olohuoneessa tavaranpiilotusta, siinä mä ja L**** otetaan molemmat kolme tavaraa ja sitten isi piilottaa ne ja me etsimme ne. Me myös teemme nakkikastiketta, tai mä teen isin kanssa kaksistaan. Kivointa on se että teemme yleensä erilaisia juttuja. Usein geokätköillään kolmistaan, jos äiti ei ehdi lähteä mukaan.”

McDonalds1Makkari1 McDonalds2 Makkari4

Totta tosiaan, tuo oma aikani meni kyseisenä iltana kokolailla äidin asioita hoidellessa sekä pikaisella juoksulenkillä. Mutta olihan se silti sellaista arvokasta omaa aikaa. Kauaa en raaskinut olla pois kotoota, joten kesken lautapelisessioiden avasin ulko-oven hymyssäsuin; kikatus kuului jo eteiseen asti. Ilokseni huomasin, että olin saanut kotiin tuotuna salaatin Mäkkäristä.

Onko teillä arki välillä kiireistä? Jep, niinhän se tuppaa olemaan vähän kaikilla. Mutta onneksi siitä kiireestäkin on oppinut nauttimaan. Oppinut sen, että kaaoksenkin keskellä voi elää hetkessä ja tietää, että taas tulee sellainen rauhallisempi vaihe, kun voi hengähtää hetken. Hih, mä kyllä nautin arkikiireistäkin ihan täysillä. Välillä tuntuu, että jos on liian suvantovaihetta, niin keksimällä kehitän siitä tekemistä ja näin ollen luon niin sanottua kiirettä 🙂

Nyt siihen lukijakilpailuun! Vastaamalla alla olevaan kysymykseen kommenttiboksissa voi voittaa 25 euron arvoisen lahjakortin McDonald’siin. Säännöt löytyvät täältä.

Onko teillä koko perheen yhteisiä harrastuksia tai mitä yleensä puuhailette lasten kanssa?

Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu 16.3.2016. Oikein kovasti onnea arvontaan!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


lauantai 12. maaliskuun 2016

His & hers

P3120240P3120245 P3120242 P3120246 P3120248P3120237

Joskus on ihana yllättää toinen. Ex-tempore. Kolistella keittiössä hiljaa, ettei toinen herää. Hänet, joka nukkuu pitkään raskaan työviikon jäljiltä. Hänet, joka on suhaillut taas lentokoneella ympäri maailmaa. Työn perässä. Työn, joka rytmittää arkea. Arkea, jossa välillä on kova ikävä toista.

Rakkaudesta.

Kiitollisuudesta.

#justbecauseican 

Raaskiskohan sitä mennä herättelemään toista, ettei kahvi jäähdy? 🙂

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

alle

PS. tällä kertaa banaanipannarit ilman banaania eli just pancakes:

JUST PANCAKES
(2 isoa)
2 munaa
1 kuppi (siis cup) mantelijauhoja
1/4 cup vettä
loraus hunajaa
1 tl kanelia
-sekoita ja paista pannulla molemmin puolin
-nauti


perjantai 11. maaliskuun 2016

Aihetta juhlaan -fredagsmys

Fredagsmys14Fredagsmys12Fredagsmys13 Fredagsmys11 Fredagsmys08 Fredagsmys09 Fredagsmys10 Fredagsmys06 Fredagsmys07 Fredagsmys01 Fredagsmys02 Fredagsmys03

ILTAA IHANAISET!

Meillä on täällä parhaillaan Emma-gaalastudio tyttöjen kanssa, mutta perinteisten perjantaimyyssiruokien äärelle kokoonnuttiin vähän isommalla porukalla. Tyttöporukalla (+ yks hurmurikummipoika). Lapsille tein kinkkuananaspizzaa ja meille aikuisille kahta erilaista pizzaa. Toiseen päälle tuli tomaattipyreen lisäksi fetaa murusteltuna, parman kinkkua ja sitten uunista tulon jälkeen rucolaa ja balsamicoa. Toiseen tuli mozzarellaa, kirsikkatomaattia, pestoa ja uunista tulon jälkeen basilikaa ja balsamicoa. Instan puolella seuraavat tietävätkin, että mä vaivasin pizzataikinan aamulla ennen töihin menoa jääkaappiin tekeytyyn. Koska siitä on jo reilu pari vuotta, kun olen tämän täällä viimeksi jakanut, niin jaetaan uudelleen. Eli maailman parhaimman pizzapohjan resepti, olkaahan hyvä 🙂

PIZZAN POHJATAIKINA
1 kg vehnäjauhoja
5 dl kädenlämpöistä vettä
5-8 gr hiivaa (juu, eli sellainen pikkuinen nirhama kulmasta 🙂
0,250 dl oliiviöljyä
10 gr suolaa

Sekoita pienessä kupissa suolasta, öljystä, hiivasta ja parista ruokalusikallisesta lämpimää vettä juokseva seos. Kaada seos ja loput vedet venhäjauhojen sekaan ja sekoita ensin puuhaarukalla ja sitten käsin, kunnes taikina ei enää tartu sormiin. Kaada taikina sitten leivinpöydälle ja vaivaa siitä joustava.

Anna taikinan kehkeytyä jääkaapissa 8-9 tuntia (tai huoneenlämmössä pari tuntia). Tee taikinasta viisi palleroa ja anna kohota vartin verran. Kaulitse pallerot ohuiksi ympyröiksija (tässä välissä niitä voi heitellä ilmaan niin kuin elokuvissa…onnistui hyvin tällä reseptillä) laita mieleisesi täytteet. Paista uunin keskitasolla 250 asteessa noin 8-10 minuuttia.

*****************************

Meillä on tänään aihetta juhlaan. Äiskän reilun kuuden viikon sädehoidot on nyt loppu! 33 kertaa eli joka arkipäivä ja käsittääkseni maksimitehoilla. Huh, veikkaan että raskainta tämä oli äiskälle itselleen, mutta kyllä iso hatunnosto myös veljen vaimolle, joka on pitänyt lääkityksen suhteen minuuttiaikataulua. Tuo sädehoidon yhteydessä aloitettu sytostaattihoito on ollut sellainen aikataulutettava juttu; tunti ennen sädehoitoa, mutta kaksi tuntia ruokailun jälkeen ja puolitoista tuntia ennen seuraavaa ruokailua. Lisäksi tunti ennen sytoa on pitänyt ottaa pahoinvointilääke. Meillä on ollut käytössä excel-taulukko joka päivälle aina sädehoidon mukaan tehtynä, että lääkkeet on ajoitettu oikein 😀 Ihan kiva itsellenikin, että tästä lähtien on täysiä työpäiviä. Vaikkei tuo itse sädehoito tapahtumana olekaan kestänyt kuin pari minuuttia, niin kaikki ajomatkat sun muut ovat sitten vieneet aikaa. Ollaan hoidettu äidin kuljetukset lähipiirin voimin ja loppujen lopuksi saatiin lutviutumaan ne oikein mukavasti. Nyt huilataan kuukauden verran, sitten jatketaan sytostaatteja ainakin puolen vuoden verran.

Aihetta iloon on myös sen tiimoilta, että lääkäri oli tänään ihan yllättynyt äidin voinnista ja varsin toiveikas tulevaisuuden suhteen. Tässä ajan saatossa on oppinut tuntemaan lääkäreitä sen verran, että yksikään lääkäri ei turhaa anna toivoa. Täytyy sanoa, että tuossa sädehoidon aloittamisen jälkeen itse olin jo valmis ehkä heittämään pyyhkeen kehään…sen verran huonossa kunnossa äiti reilun viikon verran makoili sairaalassa. Mutta näkisitte äiskän nyt; on alkanut olemaan päivisin omassa kodissaan yksin. Osaa keittää kahvia, lämmittää ruokaa, kävellä puuskuttamatta vaikka kuinka pitkän lenkin, vastata puhelimeen, soittaa sillä, jaksaa katsoa telkkaria, tietää taas kaiken urheilusta (kiitos Eurosportin ;)), on läsnä, hössöttää lasten kanssa ja mitä vielä. Ai niin ja osaa puhua. Asioita, jotka ehkä me ollaan otettu aiemmin itsestäänselvyytenä. Asioita, joiden tekemisen voi unohtaa ihan yhdessä yössä. Ei sitä tajuakaan, kuinka syvältä tää tauti on, ennen kuin se osuu kohdalle. Oltiin yhtä mieltä lääkärin kanssa siitä, että se huikea peruskunto siellä taustalla on auttanut. Se, että ei ole ylipainoa ja se, että ei ole muita sairauksia. Lisäksi se tahtotila ja suunnaton motivaatio kuntoutua edesauttaa ihan huikean paljon. Näillä kasvaimilla on suuri uusiutumisriski, mutta sellaisia me ei suostuta edes vielä murehtimaan. Nautitaan jokaisesta hyvin menneestä päivästä ja mennään hiljalleen eteenpäin ♥ 

Sellaisia täällä meillä tänään! Odotetaan miestä yöllä kotiin ja päästään nauttimaan sitten viikonlopusta koko perheen voimin. Huomenna juhlitaan taas, sillä suuntaamme naapuriin 15-vuotiaan prinsessan synttäreille. Tietää taas ähkypuhkumeininkiä ruokien kanssa, joten päivällä on pakko ehtiä juoksemaan 😉

TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA,
muistetaan nauttia joka hetkestä 

alle