keskiviikko 13. joulukuun 2017

Dear Santa…I mean hubby!

”Tiedät, että ennen kaikkea haluan rauhaa ja rakkautta, jalkahierontaa ja yhteisiä leffailtoja sohvalla. Mutta jos kuitenkin ajattelit ostaa minulle jonkin lahjan (minulla on sinulle neljä, vink vink :D), niin ajattelin helpottaa työtäsi listaamalla sellaisia mieluisia vaihtoehtoja. Helpottaakseni valintaa. Olisi ihana saada jokin näistä:

♡ uudet sisätossut
(samanlaiset nahkaiset kuin viimeksikin olisi kivat)

♡ froteekylpytakki
(saa olla iso ja ihana)

♡ Bee Venom -seerumi

♡ yöpuku
(saa käyttää mielikuvitusta)

♡ lahjakortti kasvohoitoon

♡ hajuvesi
(yllätä mut!)

♡ 4 kpl Iittala Essence maljaa

♡ nahkaiset hansikkaat

♡ uusi tehokkaampi blenderi

♡ villasukat

♡ suklaalevy

Danielle Steelen uusimman kolme uusinta kirjaa sekä Carlos Ruiz Zafonin kirjan ostin jo itse itselleni, joten kirjalahjoja en tänä vuonna tarvitse 😉

XOX, Maria”

HEI HYVÄÄ HUOMENTA IHANAT!

Se on näköjään iltojen joulukiireet, jotka pompsauttavat postausaikataulun näin ennen joulua jälleen ihan sekaisin 🙂 Onko siellä tehty jo joululahjatoivelistat? Vai ostatteko aikuisten kesken lahjoja? En todellakaan näin aikuisiällä edes odota saavani joululahjoja, mutta joka vuosi yhdet sellaiset ostetaan. Välillä lipsun määrästä, sillä rakastan antaa lahjoja. Huomaan, että vuosi vuodelta on vaikeampaa keksiä itselle mieluista joululahjaa. Kirjat ovat aina tervetulleita, kuten myös villasukat. Toista hemmottelen tänä vuonna kulttuurilahjoilla 😉 Lasten joululahjalistatkin onneksi typistyvät vuosi vuodelta. Tosin lahjatoiveet ovat sitä luokkaa, että eivät tule toteutumaan. Esimerkiksi pienemmällä lahjatoivelistassa oli vain kolme asiaa; pupulahjakortti (haluaa siis luvan pupun hankintaan), läppäri ja viimeisenä, muttei vähäisempänä muutto Amerikkaan 😀

Tänä(kin) vuonna lahjojen laatu tulee korvaamaan kyllä määrän. Ihan jo senkin takia, että autoon ei juuri muutamaa pakettia lukuunottamatta hirmuisesti lahjoja mahdu. Muutenkin uskon, että meidän tytöt ymmärtävät sen, että saavat aika paljon vuoden aikana ja ymmärtävät olla niistä kiitollisia 

IHANAA KESKIVIIKKOPÄIVÄÄ TEILLE TOIVOTELLEN,

 

 

 


tiistai 12. joulukuun 2017

Kauneushaave: tuuheat kulmakarvat

ILTAA IHANAT!

Kauneushaaveita, niitähän meillä kaikilla tuppaa olemaan. Vaikka pohjimmiltaan se on niin, että ulkonäkö on vain sivuseikka, niin toki sitä haluaa olla huoliteltu ja viihtyä oman itsensä kanssa. Muistan jo teiniajoista lähtien haaveilleeni salaa muutamista kauneuteen liittyvistä jutuista; tuuheammista hiuksista, silmälasittomasta elämästä ja pienemmistä poskista. Tiedän, ihan hassuja haaveita. Hiuksissa on ollut pidennyksiä ja tuuhennoksia matkan varrella, mutta onnellisin olen nyt, kun hiukset ovat 100% omani. Silmälasiton elämä loppui reilu 10 vuotta sitten leikkauspöydälle ja poskistanikin olen oppinut tykkäämään 🙂 Kun täytin 18 vuotta ostin elämäni ensimmäiset pinsetit. Haaveena oli yhtäkkiä saada sen ajan trendikkäät kulmakarvat. Sellaiset, joita ei oikeastaan edes ollut. Niin ohuiksi kulmakarvani nypin liki 10 vuoden ajan, että eipä ne ole siitä sen jälkeen toenneet. Aikuisiän kauneushaaveenani ovat olleet tuuheat ja kauniit kulmakarvat. Kaupallisen yhteistyön myötä Swiss Clinicin kanssa sain testiin Brow Enhancer Serum -kulmakarvaseerumin, jota olen nyt käyttänyt liki pari kuukautta. Alkujaan tiheämmin ja viimeiset pari viikkoa ylläpitotarkoituksessa.

Miksi haluan tuuheat ja kauniit kulmakarvat? Olen viimeisten vuosien aikana oppinut, että kulmakarvat antavat kasvoille raamin. Se, että kulmakarvat on kauniisti laitettu on koko ulkonäön pohja. Myönnän, että itse sorrun välillä siihen, että unohdan nyppiä kulmakarvani. Jätän sen työn yleensä kampaaja-Kristalle, joka sen niin hienosti osaa. Mutta mieluummin olen nyppimättä, kun nypin liikaa.

Millaisia käyttökokemuksia itselläni on kulmakarvaseerumista, olenko saanut tuuheat ja kauniit kulmakarvat? Tällä hetkellä olen varsin tyytyväinen kulmakarvoihini. Käytön aloitettuani huomasin tuloksia jo reilussa parissa viikossa. Pikkuista karvaa alkoi puskemaan kulmiini sellaisella vauhdilla, että olin ihan ihmeissäni. Aiemmin värjäsin kulmakarvani kerran kuussa. Mutta nyt olen huomannut, että sen lisäksi, että Swiss Clinicin kulmakarvaseerumi on tuonut kulmakarvoihini tuuheutta, on nuo uudet karvat myös kasvaneet tummempina. Itse olen peilistä huomannut muutoksen, mutta ilokseni myös kampaaja-Krista huomautti asiasta viime viikolla hänen luonaan käydessäni. Tätä nykyä on jopa päiviä, että jätän kulmakarvat meikkaamatta tyystin; sipaisen vain väritöntä geeliä niihin aamuisin, jotta karvat pysyvät ruodussa.

Aina välillä sitä ajattelee, että kaikki tällaiset ylimääräiset kauneusrutiinit vievät hurjan paljon aikaa. Mutta tosiasiassa tämä kauneusrutiini vie vain silmäräpäyksen. Ensimmäset kolme viikkoa käytin Brow Enhancer -seerumia aamuin illoin. Levitin sitä puhdistetuille kulmakarvoille kätevällä harjaspäällä. Huom! Muistakaa aamulla antaa kulmakarvaseerumin kuivua ennen kulmien meikkaamista. Sen jälkeen käytin tuotetta pari kolme viikkoa vain iltaisin. Ja nyt viimeisen muutaman viikon ajan olen käyttänyt tuotetta pari kertaa viikossa iltaisin. Eli niin kauan käytin aamuin illoin, kunnes sain haluamani tuloksen ja sen jälkeen vähensin käyttöä. Tällä hetkellä hemmottelen kulmakarvojani pari kertaa viikossa ylläpitääkseni niiden kuntoa ja antamalla niille ravintoa seerumista.

Sain testattavakseni myös Swiss Clinicin ripsiseerumin ja ilokseni sekin toimi. Ripsiin venähti mittaa kuin huomaamatta. Kuten aika monien kauneusjuttujen kanssa, niin myös tuon ripsiseerumin kanssa kävi niin, että olen unohtanut sitä käyttää. Pitääkin kaivaa se esille, jotta ehtii saamaan jouluksi kunnon räpsyttimet! Swiss Clinicin verkkokaupassa saa 30% alennusta yli 50 euron tilauksista sunnuntaihin 17.12. mennessä. Kannattaa siis käydä tekemässä viimeiset joululahjaostokset täällä! Monet teistä silloin kyseli alennuskoodia siihen taannoin esittelemääni Skin Rolleriin – nyt on hyvä käyttää tuo alennus halutessaan myös siihen 🙂

LUMISEN KAUNISTA TIISTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


tiistai 12. joulukuun 2017

Jouluista silmänruokaa

HEI HUOMENTA BLOGISTANIA!

Nämä varhaisaamujen tunnit ennen töihin lähtöä ovat kultaakin kalliimpia. Usein olen ihan tekemättä mitään, mutta tänään olen viettänyt aikaa puhelin kädessä. Jep, paha tapa. Mutta tarkoitus hyvä. Sillä, annoin aivojeni lepuuttaa kauniissa jouluisissa kuvissa. Pitkästä aikaa löysin itseni Pinterestin salaisesta maailmasta. Vie mukanaan, eikö? 🙂 Vaikka meillä joulun kattaus on kokolailla suunniteltu, niin mikään ei estä vielä jatkojalostaa kattausta. Tällä hetkellä haaveilen tummansinisen ja kullan lisäksi luumun- ja vihreänsävyistä. Mausteisista sävyistä.

Mustat huonekalut, rustiikkiset pinnat, rouhea keramiikka, ryppyinen pellava – kaikki tämä hämyinen tuntuu olevan nyt niin mieleeni. Se on jännä, miten se mieltymys muuttuu myös vuodenaikojen mukaan. Keväällä sitä kaipaa taas mustien huonekalujen rinnalle vaaleanvihreää, hempeän vaaleansinistä ja hailakan keltaista. Siinä missä vielä muutama vuosi sitten tunnistin kolme väriä eli mustan, valkoisen ja harmaan, olen tullut pitkän harppauksen eteenpäin. Noiden kolmen värin lisäksi vuoden sisään omaan värirepertuaariini on tullut ruskean sävyjä ja puuteriroosaa, hailakkaa liilaa ja jopa ripaus punaista. Isoja edistysaskeleita, etten sanoisi 🙂

Mitään perinteisiä jouluisia kattauksia ei näissäkään kuvissa ole, mutta silti ne ovat omalla tavallaan kovin juhlavia. Sehän se onkin, mikä tekee joulun; juhlan tuntu. Tai se omanlaisensa juhlan tuntu. Jollekin juhlaa on ne nisset ja nasset pöydällä, toiselle kristallit ja kultaiset kynttilänjalat. Yhtäkaikki, kenenkään tapaa ei sovi väheksyä. Joulu on sen verran intiimi juhla ja jokaisella on ne omat mieltymykset, että olisi väärin sanoa, mikä on oikea tapa sitä juhlistaa ja mikä väärä.

Mutta sen kyllä sanon, että meiltä löytyy yksi tuosta alakuvasta oleva joulukoristeen kaltainen valkoinen hirmu kita auki. Ei toivottavasti joulupöydästä, mutta sieltä jaloista pyörimästä 😀 Se on taas sitten erillisen postauksen arvoinen asia tuo koiran ruoan kinuamisen lopettaminen. Veikkaan, että joku meillä sitä ruokaa ruokapöydästä salaa antaa, sillä eihän toinen osaisi sitä pyytää ellei tietäisi…

Photos with links via my Pinterest

Hei, nyt koiran kanssa ulos ja sitten autonnokka kohti töitä! Ajelkaahan varovasti, on luvattu hurrrrjia lumisateita ainakin tänne meidän suunnalle.
Ihanaa, toivottavasti nyt jäisi maahan asti 

TUISKUISTA TIISTAITA TOIVOTELLEN,


sunnuntai 10. joulukuun 2017

Mehevä porkkanakakku (sis. arvonnan)

HEI SULOISTA SUNNUNTAIHUOMENTA!

Kuten aika monena sunnuntaina viime aikoina, niin myös tänä sunnuntaina blogissa herkutellaan. Leipominen, kuten ruoanlaittokin on rentoutuskeinoista minulle se ehkä kultaisin. Varsinkin näin joulua ennen. Rakastan uppoutua reseptien pariin, kaivaa tarvittavat ainekset esiin kaapeista, sytyttää kynttilän keittiön työtasolle, laittaa taustamusiikkia soimaan ja antaa leivontaflow:n viedä. Kietoa essun tiukalle ja hiukset pois silmiltä. Näin myös eräänä pakkaspäivänä viime viikolla. Keittiön ikkunoista alkoi pikkuhiljaa kajastamaan päivän valo ja lumiset hanget. Mikään ei voita pakkaspäivän leivontatalkoita! Kaupallisen yhteistyön myötä Sunnuntain kanssa pääsin testaamaan uutta Sunnuntai leivontaöljyä.

Sunnuntai leivontaöljy on öljyseos, jossa yhdistyvät pehmeä, sydänystävällinen rasva sekä erinomaiset leivontaominaisuudet. Lisäksi tuote sopii monenlaiseen leivontaan aina suolaisista makeisiin herkkuihin. Itse koen välillä voin tai margariinin sulattamisen työlääksi. Leivontaöljy on valmis sellaisenaan ja löytyy kauppojen öljyhyllystä. Leivontaöljy on nimenomaan öljyseos, ei juokseva margariini, vaikka se pullomuotonsa takia helposti saatetaan siihen sekoittaa. Se mikä itseäni on voissa kiehtonut on voin maku. Sunnuntai leivontaöljyyn on lisätty voiaromia, joten maku ei leivonnaisissa muutu. Tuote sisältää 95% rypsiöljyä, joten sen rasvahappokoostumus on erinomainen, sydänystävällinen. Leivonnaisiin luvataan myös hyvän maun lisäksi kuohkeutta.

Ilomielin lähdin leipomaan leivontaöljyllä erästä meidän perheen suosikkia, nimittäin mehevää porkkanakakkua, jossa tuo kuohkeus on valttikortti niin pohjassa kuin kuorrutteessakin. Kun alla olevan reseptin tuplaa, niin saa pellillisen porkkanakakkua. Kuorrutetta teen aina mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tästä kuorrutemäärästä olisi riittänyt täytteeksi myös kakkuun, mikäli kakun olisi puolittanut ja tehnyt siitä täytekakkumaisen porkkanakakun.

MEHEVÄ PORKKANAKAKKU

2 munaa
2 dl fariinisokeria
1 dl Sunnuntai leivontaöljyä
3 dl raastettua porkkanaa
2 dl vehnäjauhoja
0,5 d maitoa
ripaus suolaa
2 tl kanelia
2 tl ruokasoodaa
pieni kourallinen saksanpähkinöitä

Kuorrute
1 dl Sunnuntai leivontaöljyä
200 g tuorejuustoa
4 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1-2 rkl maitoa

-vatkaa munat ja fariinisokeri sekaisin
-lisää leivotaöljy ja raastetut porkkanat
-sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan
-lisää lopuksi maito ja ruohitut saksanpähkinät
-kaada voideltuun uuni vuokaan (itselläni oli käytössä suorakaiteen muotoinen leipävuoka)
-paista 175 asteessa noin 45-50 minuuttia
-anna kakun jäähtyä ja valmista sillä aikaa kuorrute:
-vatkaa leivontaöljy ja tuorejuusto sekaisin
-lisää tomusokeri ja vaniljasokeri
-lisää tarvittaessa maitoa saadaksesi oikeanlaisen koostumuksen
-levitä kuorrute porkkanakakun päälle
-koristele saksanpähkinärouheella

Miten tuo Sunnuntai leivontaöljy suoriutui leivontatestistäni? Erittäin hyvin, porkkanakakun maku ja kosteus olivat huippuluokkaa maistajaraadin mielestä 🙂 Kuorrutekin onnistui loistavasti, vaikka leivontaöljy on koostumukseltaan aivan erilaista kuin pehmeä voi. Tällä kertaa halusin kuorruteesta hieman valuvan, mutta jos siitä ei halua näin valuvaa, vaan kiinteämmän, niin kannattaa vähentää hieman leivontaöljyn määrää. Mikäli porkkanakakusta haluaa tehdä jouluisemman version, niin siihen voi lisätä teelusikalliset neilikkaa ja kardemummaa tai valmista piparkakkumausteseosta. Jo tällaisenaankin se tuo kotiin joulun tuoksun. Kiitos tuon kanelin.

Kuinka usein sinä leivot?

Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa olet mukana Sunnuntai-tuotepaketin arvonnassa. Sain arvottavakseni kaksi pakettia! Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä eli 17.12.  klo 10.00. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

Nyt kohti suloisen sunnuntain askareita. Mitäs muutakaan kuin jouluisten herkkujen leipomista tiedossa 🙂

SULOISTA SUNNUNTAITA,


lauantai 09. joulukuun 2017

Rakkaudesta mustiin huonekaluihin & musta senkki

…tai vaihtoehtoisesti Paint it black part 17!

HEIPSUNKEIPSUN IHANAT

ja superihanaa lauantai-iltaa! Tanssin joulunäytöstä ja ruokailua veljen perheen kesken. Niistä on tämä lauantai tehty tähän mennessä. Luvassa vielä sohvaröhnötystä miehen kanssa ja erään kirjan loppuun  lukemista. Illan vaativin tehtävä on pitää tulta takassa ja saada pitsapohja kohoamaan just täydellisesti. Ei huono lauantaiksi, eihän ?

Eilen vähän olin sitä mieltä, että mitenköhän mun ja öljyvahan käy tuon ruokahuoneen senkin kanssa. Kuten kerroin, niin suutarin lapsella ei ole kenkiä; puupuhtaalle puulle (käsittelemättömälle siis) tarkoitettu tuote ja yli-innokas maalari, kun eivät ole ihan paras yhdistelmä silloin, kun tietää, että käsiteltävä kohde on jollain käsitelty. Mutta kun edes olisi tiennyt millä 🙂 Lakkaa siinä ei ollut, mutta ehkä joku kylläste tai vaha. Senpä takia ihan varovasti sutaisin vaahtomuovisudilla ensiksi senkin toiseen kylkeen. Öljyvaha ei paennut, joten mitään silikonimömmöä senkin pinnassa ei ollut. Hyvä juttu. Sitten vähän isompi sutaisu sudilla ja helpotuksen huokaus siinä vaiheessa, kun huomasin, että senkin pinta imee öljyvahan sisäänsä.

Ekan kerran imi tuotteen sisäänsä täysin. Väristä tuli tummanruskea. Suutarin lapseen vedoten en malttanut odottaa toisen käsittelykerran kanssa vaan aloitin samantien sieltä senkin kuivasta (lue: siitä kauiten kuivuneesta) päädystä. Kahden kerran jälkeen senkki oli jo ihana. Musta, mutta joistain paikoin rusehtava kuulsi omaan silmääni. Vedin samantien kolmannen kerran ohuelti. Ja hei, älkäähän kokeilko tätä kotona vaan lukekaa käsittelyohjeet purkin kyljestä 😉 Antakaa minkä vaan maalituotteen kuivaa rauhassa ennen uusintakäsittelyä. Suutarin lapsella hommaan meni aikaa reilu tunti. Koska oli malttamaton. Illalla senkki oli jo täysin kuiva ja sai päällensä lamput sun muut koriste-esineet. Käsittelyn myötä senkin kaikki ”kauneusvirheet” tai rosoisuudet tulivat ihanasti esille. 

En tiedä mistä tämä rakkauteni mustiin huonekaluihin juontaa juurensa. Eikä mihin tahansa mustiin huonekaluihin vaan tällaisiin hieman rouheisiin. Ruokapöydän tartuntapohjamaali ja valkoinen kalustemaali odottavat vielä inspiraatiota. Jotenkin ehkä tekisi mieleni sutaista pöytäkin mustaksi. Mutta sitten kun se on kertaalleen vedetty tartuntapohjalla ja kalustemaalilla valkoiseksi saa sen kyllä mustaksi helposti. Eli ehkä huomenna sitten sellaista proggista! Jännä juttu muuten, miten kuva vääristä tuon senkin ja ruokapöydän välisen mitan…näyttäisi, että siinä on tosi vähän tilaa vaikka todellisuudessa siinä taitaa olla liki metri.

Nyt kädet taikinaan! Mitään peruspitsaa meillä ei taideta tänään tehdä, vaan haaveissa olisi tehdä päärynä-aurajuusto-pinjansiemenpitsaa sekä ehkä vuohenjuusto-punajuuri-rucolapitsaa. Ehkä yhden kulman voisi täyttää kinkulla ja ananaksella. Jotta lapsetkin saavat syötävää 😉

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,