maanantai 12. maaliskuun 2018

Helposti hyvää arkeen; vege tikka masala & arvonta

*yhteistyössä: Patak’s

HEIPPAHEI IHANAT

ja maukasta maanantaiaamupäivää! Tänään lähdetään tarinan ja tuoksujen mukana kohti helpompaa arkea. Sellaista, jossa maukas ja nopeasti valmistuva ruoka näyttelee suurta pääosaa. Niin kuin se ainakin meillä näyttelee; mikään ei ole arjen sujuvuuden kannalta tärkeämpää kuin töiden jälkeen nopeasti valmistuva maukas ruoka. Postauksen kuvissa vilahtelee mausteiset värit ja mikäli suljette silmänne, voitte kuvitella tuoksun ja maun. Tuoksun ja maun, jotka vievät teidät jonnekin lämpimään. Värikkääseen maahan, jonka yksityiskohdat arkkitehtuurissa hivelevät silmää. Nimittäin Intiaan. Kaupallisen yhteistyön myötä Patak’sin kanssa pääsin jakamaan teille yhden meidän perheen nykyisistä suosikkiarkiruoista.

Ennen lapsia oli aika, että teimme kotona paljonkin intialaista ruokaa. Mutta jostain syystä intialaisia makuja tai tuoksuja ei ole Marian keittiössä moneen vuoteen koettu. Ennen tätä yhteistyökampanjaa. Thaimaan makuja on syöty kyllästymiseen asti, joten olin oikeasti todella onnellinen, että löydettiin jälleen intialaiset maut intialaisen ruoanlaiton kautta. Onko Patak’s teille tuttu tuotemerkki? Mielestäni tarina Patak’sin takana on niin sympaattinen, että yritän sen teille lyhyesti kertoa, ennen kuin esittelen tuon suosikkiruokamme sekä kerron Patak’sin tuotteista enemmän.

L.G. Pathak syntyi Intiassa vuonna 1925 maanviljelijäperheeseen, mutta perhe muutti Keniaan etsimään parempaa elintasoa. Keniassa he perustivat kaupan, missä myytiin intialaisia makeisia. Asiakkaina oli muita intialaisia, jotka kaipasivat tuttuja kotoisia makuja. Vuonna 1956 L.G. muutti perheineen Iso-Britanniaan. Rahaa oli vähän ja L.G.:n oli hankalaa löytää töitä. L.G.: n vaimo Shanta pohti josko sama liiketoiminta, mitä Keniassa harjoitettiin, toimisi myös Briteissä.

Hän alkoi valmistaa intialaisia makeisia ja snacksejä perheen kotikeittiössä Kentissä ja pian sana tuotteista alkoi leviämään ja jonoja muodostui kodin ulko-ovelle. Perheen 10-vuotias poika Kirit alkoi toimittaa tuotteita Lontooseen. Parin vuoden päästä perhe avasi pienen liikkeen Eustonin aseman lähettyville ja myi siellä intialaisia elintarvikkeita. Liike menestyi, koska Pathakin perhe käytti vain parhaita raaka-aineita tuotteissaan.

Käänteentekevä hetki Patakin perheelle oli se, kun he kerran erehdyksissä tilasivat liikaa kasviksia ja L.G. päätti säilöä ylimääräiset. Hän yhdisti vastajauhetut mausteet öljyn ja kasvisten kanssa ja loi autenttisia intialaisia maustetahnoja. Perheen poika Kirit jatkoi yrityksen johdossa ja hänen vaimonsa Meena keksi ajatuksen, miten currya voisi ateriakastikkeiden avulla tehdä helposti ja nopeasti.

Miettikää, kuinka pienestä erheestä sai alkunsa jotain suurempaa? Tässä jälleen esimerkki siitä, että kun kovasti yrittää ja seuraa siinäkin sydäntään, niin mitä tahansa mahdollisuuksia voi aueta. Patak’s on siis perustettu vuonna 1958 ja se on tänä päivänä läntisen maailman johtava intialainen elintarvikkeiden tuotemerkki, jonka valikoimiin kuuluvat neljä ateriakastiketta: Korma, Tikka Masala curry, mieto curry ja Jalfrezi paprika-kookoskastike, kolme curry-tahnaa: Tandoori tahna, Tikka Masala tahna ja mieto currytahna sekä Mango chutney, Raita ja Pappadums.

Meillä valmistettiin eräänä kiireisenä keskiviikkoiltana käden käänteessä herkullista Tikka Masalaa. Vegeversiona, mutta mikä ettei että tämän voisi tehdä esimerkiksi kanasta tai lohesta. Älkää antako reseptin vähien raaka-aineiden hämätä; lopputulos on nimittäin äärimmäisen herkullinen.

VEGE TIKKA MASALA

1 prk Patak’s Tikka Masala currykastiketta
puolikas kukkakaali
200 g kikherneitä
öljyä paistamiseen

koristeluun: tuoretta korianteria ja chiliä pilkottuna
tarjoiluun: basmatiriisiä, Patak’s Mango chutneyta sekä jugurttikastiketta

-laita riisit kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan ja valmista sillä aikaa kastike:
-pese kukkakaali ja revi siitä kukintoja öljytylle paistinpannulle
-ruskista niitä hieman
-lisää kikherneet sekä Tikka Massala currykastike
-anna porista miedolla lämmöllä noin vartin verran
-koristele tuoreella korianterilla sekä pilkotulla chilillä
-tarjoile riisin, mango chutneyn ja jugurttikastikkeen kanssa

JUGURTTIKASTIKE

1,5 dl turkkilaista jugurttia
n. 10 cm pala kurkkua raastettuna
loraus hunajaa
ripaus suolaa
-sekoita ainekset keskenään

Helppoa, erittäin maukasta ja vielä kaiken lisäksi nopeasti! Vaikka tykkäänkin viettää aikaa keittiössä ja ruoanlaiton parissa, niin arki-iltaisin yleensä tähän ei ole mahdollisuuksia. Helposti tai nopeasti syntyvä ruoka ei missään nimessä tarvitse olla mautonta. Päinvastoin, sillä nämä intialaiset maut ovat vieneet kielenkin mennessään. Patak’sin ateriakastikkeilla saa arkiruoan syntymään käden käänteessä, currytahnat soveltuvat taas esimerkiksi kastikkeiden pohjaksi tai pataruokiin. Myös marinointiin currytahnat sopivat, joten joku kaunis sunnuntai ajattelin tehdä intialaista ruokaa myös pitkän kaavan mukaan.

Tuo perinteinen Tikka Masala on meidän perheen suosikki, myös lasten. Helposti voisi kuvitella, että valmisateriakastikkeissa olisi suolaa ihan hirmuisesti, mutta Tikka Masalasta sitä löytyy vain 0,73 g /100 g. Maku on ihanan täyteläinen ja kermainen. Suloisesti hieman tulinenkin. Itselläni ainakin makuhermot ovat tällä hetkellä pahasti koukuttuneet intialaiseen ruokaan!

Patak’sin tuotteita löydätte hyvin varusteluista päivittäistavarakaupoista, mutta kolmea teistä saattaa onni potkaista Patak’sin tuotepaketin myötä 🙂 Sain arvottavakseni kolme tuotepakettia teidän lukijoiden kesken. Olette mukana arvonnassa, kun vastaatte allaolevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa:

Millaisen aterian sinä valmistaisit Patak’sin tuotteilla?

Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä maanantaina eli 19.3.2018 klo 10.00. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

MAANANTAITERKUIN,


keskiviikko 07. maaliskuun 2018

Umpirakastunut ♥

HEISSULIVEISSULI!

Enpäs muista ihan heti, että mikään tai kukaan olisi vienyt multa näin jalkoja alta. Komeudellaan ja karismaattisuudellaan. Lämpöisyydellään ja sillä pienellä rosoisuudellaan, joka tuo särmää. Olemuksellaan, joka vaatii tutustumaan paremmin. Ylväydellään, joka kiehtoo koukuttaen. Erilaisuudellaan, jollaista en ole ennen nähnyt.

Kuten kerroinkin, niin hyvin hitaasti lämpenin, mutta loppujen lopuksi aivan hurahdin. Ne tutustumisemme alussa tuntemani lievät ”epävarmuudet” käänsin positiivisiksi asioiksi. Kokonaisuutta katsoen en voi kuin todeta, että Dubaista joko tykkää tai sitten ei tykkää. Itse kuulun tuohon ensimmäiseen porukkaan. Sehän näissä matkailuasioissakin on, että mielipide-eroista ei sovi kiistellä. Se mikä sopii jollekin toiselle ei välttämättä sovi muille. Listasin ”muutamia” juttuja alle, mihin Dubaissa rakastuin. Ja ihan vain ”muutamien” kuvien kanssa. Pahoitteluni siis kuvatulvasta.

♥ Lyhyt lentomatka. Mielestäni seitsemän tuntia on lyhyt lentomatka, se soljuu ohi silmänräpäyksessä (paitsi aamuyön lennolla…). Seuraavan kerran ehkä otetaan jokin muu lentoyhtiö. Finnairin huomasin olevan aika tyyris, mutta esimerkiksi Emirates lentää Tukholmasta kohtuuhintaan Dubaihin ja kivoihin lentoaikoihin. Siihen kun saisi vielä hyvät jatkolennot Tampereelta niin säästäisi pysäköintikuluissakin!

♥ Ei juuri aikaeroa! Kun olemme tottuneet reissaamaan joko Aasiassa tai USAssa, niin tämä jet lagin puuttuminen on ihanaa vaihtelua ja helpottaa mennen tullen elämää 🙂 Ainakin näinä päivinä, kun elämä on yhtä exceliä ja rivit vilisee muutenkin silmissä!

♥ Ilmasto. Täytyy myöntää, että aluksi petyin Dubain talven ”kylmyyteen”. Ei tullut sitä tukalaa oloa ulos astuessa. Kosteaa pläjäystä päin pläsiä. Illalla piti kietoa pitkähihaista päälle. Parin pilvisen päivän aikana altailla sai hytistä. Loppujen lopuksi loppuviikon +22 astetta tuntui ihanalle. Ei liian kuumalle vaan just sopivalle. En ole muutenkaan enää se Maria, joka makaa auringossa rusketusraitoja etsien vähintään +35 asteen helteessä, joten tämä lämpötila sopi ihan loistavasti. Tosin kyllä tuolla silti ruskettuu, jos niin haluaa. 

♥ Ruoka. Aika paljon olemme maailmalla reissaneet ja paljon ihania ruokia syöneet. Ikinä ennen ei ole kuitenkaan reissun jälkeen ollut sellaista tunnetta, että joka ikinen ruokailu meni nappiin. Tai rahoilleen sai vastinetta. Dubaissa jokaikinen ruokailu oli kokemus. Maukas sellainen. Söin 10 päivän aikana valehtelematta ainakin kahdeksan fattoush -salaattia. Lisäksi libanonilaisia kylmiä mezejä, mutta myös pitsaa. Minihamppareita ja teriyaki -kanaa. Hummerinacholautasta ja paikallisia jälkiruokaherkkuja. Turkkilaista kunnon kebablautasta ja kuvissakin vilahtelevia pizza/pitaleipien yhdistelmiä. Terveellisiä kvinoasalaatteja. Arabialaista leipää ja suloisen täyteläistä hummusta on kaikista eniten ikävä.

♥ Turvallisuus. Kukaan ei vislaile tai huutele perään. Iltamyöhäänkin saimme kaduilla kävellä ilman tunnetta siitä, että olisi epämiellyttävä olo. Käsilaukusta ei tarvinnut pitää kaksin käsin kiinni varkaiden pelossa. Taksissa ei tullut kertaakaan tunne, että kuski huijaa. 

♥ Hygienisyys. Ruokamyrkytyksenhän voit saada mistä tahansa. Ihan koti-Suomessakin. Meillä kuopus oksensi yhtenä yönä ja esikoinen Atlantiksessa huonetta odotellessamme. Veikkaan, että joku pikkupöpö tytöillä oli, mutta toisaalta kuopuksen äkillisen pahoinvoinnin kuittaisin myös Tim Hortonsin äklömakealla kaakaojuomalla 😀 Tuntui, että oli ruokapaikka mikä tahansa, niin mitä tahansa uskalsi syödä. Tälläkään reissulla emme vältelleet mitään, niin kuin emme ole koskaan vältelleetkään. En voisi kuvitella eläväni lomamatkaani esimerkiksi ilman salaatteja tai muita kypsentämättömiä ruokia.ID

♥ Siisteys. Singapore on siisti, mutta ei kuulkaa Dubai sille paljoa häviä. Oikeastaan voisin sanoa, että katukuva on siisteydessään samaa tasoa. Julkisia veskejä oli runsaasti ja aina ihastelin niiden siisteyttä. 

♥ Ihmiset. Aluksi mietin, että onpa harmi, ettei saa hymyjä samanlailla kuin esimerkiksi Indonesiassa tai Thaimaassa. Kunnes tajusin, että kun ensin hymyilee itse, niin useimmiten dubailaiset hymyilivät takaisin. Muutaman kerran jouduin toteamaan, että vaikka itse olin yliystävällinen ja hymyilin, niin sain hymytöntä palvelua. Mutta hei, kaikillahan meillä on joskus sellainen päivä, ettei hymy irtoa. Sitäpaitsi, ajattelin asian niin, että nuo pari miespuolista henkilöä, ketkä eivät hymyilleet mulle asiakaspalvelutilanteessa omasivat huippuhyvän pelisilmän; kunnioittivat minua naisena sekä sitä, että vieressäni seisoi aviomieheni. Ei siinä sovi lirkutella, eiks niin 🙂 Joten tässä yksi esimerkki, miten negatiivisuudet voi kääntää positiivisuuksiksi!

♥ Hotellin sijainti. Me emme juuri tutkailleet hotelleja varatessamme, mikä on kivaa aluetta ja mikä ei. Ihanalta ystävältä kysäisin sen jälkeen mielipidettä, kun olin jo varannut hotellit ja tulimme tulokseen, että hyviltä paikoilta ovat. Eka hotelli (Hilton Dubai by the walk) sijaitsi JBR:ssä lähellä The Walk:ia. Nappisijainti, lähistöltä löytyi kasapäin ravintoloita ja kauppoja. Toinen hotelli (Atlantis the Palm) sijaitsi Palmusaarella, josta on vähän matkaa Dubain muihin osiin. Nappivalinta tämäkin. 

♥ Hintataso. Taksit olivat ihanan edukkaita verrattuna Suomeen. Niitä oli helposti saatavilla ja olivat luotettavia. Ruoka oli samanhintaista kuin meillä. Vaatteiden hintoja silmäilin pikaisesti Dubai Mall:ssa ja huomasin, että samaan hintatasoon menevät kuin kotonakin. Koska mitään akuuttia shoppailtavaa ei ollut, niin emme juuri kaupoissa kierrelleet. Verrattuna esimerkiksi Aasian lomiin ruokaan kului rahaa rutkasti enemmän, mutta toisaalta kertaakaan emme joutuneet ruoan laatuun pettymään. 

♥ Alkoholittomuus. Tämä! Se, että julkisilla paikoilla ei myydä alkoholia on ihana asia. Ei örveltäviä turisteja tai paikallisia nähtävillä, mikä lisäsi turvallisuuden tunnetta. Itsekin nautin siitä, että ruoan kanssa tuli juotua vettä. Tai sitä Diet Pepsiä (miksei muuten tätä juuri enää saa Suomesta?). Kerran mies ehdotti pihviravintolaan menemistä, mutta niin on makuaisti kehittynyt, että en olisi ehkä pihviä voinut ilman 12 cl punaviiniä syödä ;D Hotellien baareissa on kyllä saatavilla alkoholia, mutta hintataso on aikamoinen. Mielelläni otan sen dieetti Pepsin kuin maksan valkoviinilasista 18 euroa…

♥ Pukeutuminen. Tämäkin seikka aiheutti aluksi hämmennystä; miten me nyt osataan pukeutua maassa maan tavalla. Mutta kun teki pienen kierroksen (ulkopuolella hotellin), niin huomasi että siistit vaatteet on pop. Oikeastaan ihan kiva, että ihmiset pukivat päällensä mennessään syömään esimerkiksi uima-allasosastolla. Aika monessa kohteessa kun näkee hikisiä ihmisiä pikkupikkubikineissään ruokailemassa. Tutkailimme lapsien pukeutumista ja huomasimme, että se on vapaampaa esimerkiksi julkisilla paikoilla; heillä ei tarvitse olla olkapäät ja polvet peitettynä.

Voi voi, että tuli taas ikävä Dubaihin! Mutta olipa ihana palata ruokiksella noihin maisemiin ♥ Nyt takaisin töiden pariin eli ajatukset loppuviikon myyntikokoukseen matkailun sijaan. Helpommin sanottu kuin tehty 😀

KESKIVIIKKOTERKUIN,


tiistai 06. maaliskuun 2018

5 x helpompi kotiinpaluu

MOIKKAMOI IHANAT

ja hei terkkuja täältä Tampereelta 🙂 Kotona ollaan oltu jo pian kuutisen tuntia ja nyt sinnitellään väkisin hereillä. Vaikkei aikaeroa olekaan kuin pari hassua tuntia, niin tuo aamuyöllä lähtenyt lento oli kyllä eka ja vika laatuaan. Joskus muistan, että miehen kanssa otettiin Bangkokista kotiin lento aamuyöllä (tai sitten kone oli vain reilusti myöhässä), mutta mikään ei ole tuskallisempaa kuin väkisin pysyä hereillä lentoa odotellessa. Mies lähti hiihtämään juuri, mutta ei saanut musta kaveria. Tuntuu, että sydän pamppailee jo väsymyksenkin takia ihan urheilusuorituksen verran 😉

Tänään mua on kotona seurannut tuollainen pieni valkoinen karvapallo, joka ei ole malttanut ennen tätä edes nukkua päiväunia. Ettei vaan kotiväki katoa jonnekin. Onneksi meillä on tuo tuttu ja turvallinen paikka Tobylle reissujen ajaksi. Kasvattaja, kun mielellään ottaa hänet hyvään hoitoon. Mä olen kyllä jälleen sitä mieltä, että kerta kerran jälkeen reissuissa on aina edelliskertaa kovempi ikävä Tobya. Toisaalta kotiinpaluutkin ovat koiran myötä tuntuneet ihanalle. Muutenkin ollaan näiden vuosien varrella omaksuttu muutamia tapoja, jotka helpottavat sitä lomalta kotiin- ja arkeenpaluuta.ID

PALUU SIISTIIN KOTIIN
Yleensä siivotaan ennen reissua, jotta on kiva tulla siistiin kotiin. Nyt ei yksinkertaisesti ehditty. Niinpä miehen lähdettyä töihin aloin itse tuumasta toimeen. Ensin siivosin keittiön, pesin pitkästä aikaa jääkaapin, pyyhin pölyt ja oioin sohvatyynyt. Heti oli mukavampi fiilis olla kotona. Mielellään sitä palaisi siihen siistin kodin tuoksuun reissusta tullessaan, mutta menee se näinkin 🙂

KURVAA KOTIIN KUKKAKAUPAN KAUTTA
Kun se koti, johon palaat on siisti, niin se huutaa pöydilleen leikkokukkia. Itse kävin tosin tänään vasta kukkakaupassa siivousoperaation jälkeen, mutta nyt on kolmessa maljakossa leikkokukkia.

TEE RUOKAKAUPPATILAUS VALMIIKSI
Mä näpyttelin eilen uima-altailla ollessamme valmiiksi kauppakassitilauksen. Otin siihen vähän varoaikaa noudon suhteen, josko lento olisi ollut myöhässä. Mutta mikä ihanuus oli kukkakaupasta kurvata hakemaan kahdeksan kassia ruokatarvikkeita ja latoa ne kaappeihin sekä juuri puunattuun jääkaappiin. Ah autuus! Ellei kauppakassipalvelua ole saatavilla, niin tee ainakin kauppalista valmiiksi reissun aikana.

VARAA EKALLE ILLALLE HELPPOA ARKIRUOKAA
Meinasin tuossa kyllä syödä ennen ruokaa rasiallisen pensasmustikoita ja olisin hyvin voinut kuitata oman iltaruokani niillä. Koska muu perhekin kaipasi ruokaa, niin tehtiin pitkästä aikaa simppeliä pestopastaa. Siihen sivuun rucola-avokado- tomaattisalaattia ja hei, viidessä minuutissa oli iltaruoka valmis!

PURA REISSUKASSIT SAMANTIEN
Ne kun jää helposti lojumaan makkarin lattialle päiviksi. Tai siis mulla jäisi, ellei olisi tuota miestä, joka varsin pedanttina haluaa suorittaa kaikki nämä tällaiset toimenpiteet heti pois alta. Ja tottahan se on, että kotiinpaluu on kivempi, kun purkaa ne reissuvaatteet pois matkalaukusta mitä pikimmin.

Mutta nyt kuulkaas on sauna lämmin, joten sinne pesemään reissussa rähjääntymiset pois. Sen jälkeen luvassa kisakatsomoa (hyvä Tappara!) samalla, kun otan vastaamattomat kommentit haltuun. Kiitos vielä niistä ihanat ♥ Olen ihan älyttömän iloissani, että reissupostaukset sai teiltä niin hyvän vastaanoton. Yleensä kun reissupostaukset tuntuvat olleen vähemmän suosittuja. Mulla olisi vielä muutama Dubai-postaus tulossa…jos ei haittaa ? 🙂

TIISTAITERKUIN,


maanantai 05. maaliskuun 2018

Luksuslomailun tunnetta; Atlantis the Palm

MOIKKAMOI IHANAT

ja mitä mainiointa maanantaiaamua! Silloin kun tuntuu, että loma on kestänyt ikuisuuden on hyvä aika palata kotiin. Niin me tehdäänkin. Mutta nautitaan vielä tämä viimeinen lomapäivä auringosta ja idän eksotiikasta. Luksuksesta ja viiden tähden hotellin antimista. Meillä piti olla check out tänään klo 12.00, mutta koska lento Suomeen lähtee vasta ensi yönä neljän jälkeen saimme onneksi venytettyä tuota check outtia iltakymmeneen. Pienestä lisämaksusta, toki.

Jos uloskirjautumisen myöhästyttäminen ei olisi onnistunut, oli meillä varasuunnitelmana ottaa taksi ja lähteä tutkimaan tänään Abu Dhabia. Abu Dhabi kuten monet muutkin tämän maan nähtävyydet jäävät seuraaville kerroille. Seuraaville kerroille? Jep, vaikka ihan ekoina päivinä olin sitä mieltä, että Dubai on ehkä vähän ”liian elävä” omaan makuuni, olen näiden päivien aikana ihastunut tähän paikkaan. Enkä vähiten sen takia, että ollaan teidän kanssa käyty kommenttiboksissa erittäin antoisia keskusteluja. Murrettu ennakkoluuloja ja jaettu ihan hirmuinen määrä uutta tietoa. Kiitos teille vielä kerran, te lukijat olette se syy, miksi tätä blogia ylipäätään pidän 

Toinen syy, miksi tätä pidän on se, että blogin myötä jää itselleni myös ihan hirmuisesti kivoja muistoja. Senpä takia pahoitteluni kuvatulvasta. Halusin tallentaa nämä hulppeat hotellimaisemat blogiini ihan itseänikin varten. Sillä tiedän, että ihan vähään aikaan emme ole tulossa takaisin tähän hotelliin. En vieläkään saata ymmärtää, miten meillä kävi hotelliöiden hinnan kanssa niin hyvä tsägä. Katsoin ihan piruuttani suomalaisten matkatoimistojen tarjontaa tänne syyslomalla ja olin pyörtyä; viikko maksaisi meidän perheeltä monta tonnia! Vink vink, tsekatkaa Booking.com – sieltä me saatiin ihan uskomaton diili viideksi yöksi.

Sain sähköpostitse kyselyä hotellista ja siitä kannattaako maksaa vähän enemmän. Onko tämä hotelli sen arvoinen? Lyhyesti ja ytimekkäästi; kyllä on! Mutta muutaman jutun haluaisin nostaa esiin. Hotelli on erittäin suuri, mikä toki saa aikaan sen, että ihmisiä on erittäin, erittäin paljon. Ellei herää aamulla aikaisin, saattaa aamiaisille joutua jonottamaan. Altailla ollaan kuin sillit suolassa ja tunnelma on hotellin aulassa ja käytävillä kuin Vegasissa konsanaan. Eli mikäli kaipaa rauhaa lomallaan, niin tämä ei välttämättä ole oikea kohde. Mikäli haluaa rantatuolissa istuessaan maisemat, jotka muistuttavat trooppista postikorttia, niin tämä ei ole oikea paikka. Taustalla näkyy Dubain JBR:n pilvenpiirtäjät ja heti tuon merikaistaleen toisella puolella rakennetaan tällä hetkellä.

Näiden muutaman ”varjopuolen” jälkeen on syytä siirtyä hehkutukseen 😀 Kuten kerroin, niin saimme varattua Imperial Club -huoneen, mikä tarkoittaa sitä, että ensinnäkin vältimme sisäänkirjautuessamme jonot. Meidät johdatettiin suoraan 12. kerroksen loungetiloihin herkkuja notkuvien aamupalapöytien ääreen sillä aikaa, kun henkilökunta suoritti sisäänkirjautumistamme. Huone oli valmis vasta klo 14 aikaan, mutta se ei haitannut; hotellin kaikki fasiliteetit olivat käytettävissämme heti, kun tänne saavuimme.

Imperial Club -huoneeseen sisältyy aamupala joko hotellin kahdessa (melko ruuhkaisessa) buffet-ravintolassa tai sitten kahdessa erillisessä Imperial Club loungessa. Toinen sijaitsee itätornin 12.kerroksessa ja toinen länsitornin ekassa kerroksessa. Aamupalan lisäksi näissä tiloissa saa käydä iltapäivällä parin tunnin ajan lounastamassa (voileipiä, salaatteja) ja juomassa virvokkeita, teetä tai kahvia. Viidestä seitsemään on ns. cocktail hour, jolloin myös alkoholijuomat ovat ilmaisia.

Tarjolla on silloin ruokaisia salaatteja, idän herkkuja, hedelmiä, sushia ja vaikka mitä. Illalla vielä on kolmen tunnin ajan iltasnackeja tarjolla. Eli vaikka hotelli tarjoaa myös puolihoitoa ja täyshoitoa, niin niistä ei mielestäni kannata maksaa. Me ollaan kuitattu kaikki ruoat pelkästään maksamalla tuosta Imperial Club -huoneesta. Tuon myötä saamme myös lentokenttäkuljetukset veloituksetta.

Kaikille hotellin asukkaille ilmainen on tuo Aquaventure -vesipuisto, jossa puolet perheestämme on viihtynyt hurjaakin hurjemmissa vesiliukumäissä. Minä ja esikoinen paistatellaan mieluummin päivää tässä vesipuiston rannalla. Kuten kerroin, niin en ole kylpylä- tai uimahalli-ihmisiä. En liiemmin vesipuistoihmisiäkään 😉

Hotellissa on kaksi isoa uima-allasaluetta. Vehreitä keitaita ja kuitenkin sitä rauhaa löytää, jos sellaista haluaa lomaltaan. Hotellissa sijaitsee 23 ravintolaa, joista osa on ns. luksusravintoloita, joihin on tiukat pukeutumiskoodit. Ostoskaduilta löytyy toinen toistaan hienompia liikkeitä, joissa voi tuhlata rahojaan, jos ylimääräistä on.

Me ollaan tällä lomalla shoppailtu ihan älyttömän vähän; kotiinviemisiksi ostin yhden maustepussin paikallisesta ruokakaupasta 😀 Hinnat ovat kaupoissa Suomen tasoa ja koska akuuttia tarvetta ei millekään ole, niin parempi jättää shoppailematta. Sen sijaan ollaan keskitytty henkisen pääoman ja kokemuksien kartuttamiseen.

En tiedä voiko tätä luksuslomailuksi kutsua, mutta kyllä se nyt sellaiselta tämän hotellin myötä tuntuu. Rakastan seurata ihmisiä hotellin käytävillä. Osa on pukeutunut niin fiinisti Loboutunit jaloissa, osa (kuten mekin) ollaan ihan tavallisia pulliaisia. Silti olemme kaikki tuolla sulassa sovussa keskenämme. 

Mutta nyt vielä viimeinen lomapäivä ennen tiukkaakin tiukempaa loppuviikkoa töissä. Palaan vastaamattomiin kommentteihin sitten viimeistään koti-Suomesta. Ai niin, just kun nautin tyhjästä rannasta, parkkeerasi viereemme perhe, jonka mies kuuntelee täysillä puhelimestaan jalkapallopeliä ja eläytyy siihen pomppien ja riehuen. Ihan tuossa metrin päässä minusta  😀

ILOISTA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. mikäli mietitte, että ei sitä ruuhkaa kuvista välity, niin täytyy myöntää, että heräsin tänä aamuna vähän aikaisemmin kuvauskierrokselle. Muuten kun on niin vaikea ottaa sellaisia kuvia, joihin ei joku olisi eksynyt 😉

PPS. tuolla Instagramissa profiilini alta löytyy ”kohokohdat”, joista taas löytyy kansio nimeltä Atlantis. Sinne olen napsaissut muutamia kuvia ja videoita myös hotellin sisätiloista.


lauantai 03. maaliskuun 2018

Koti-ikävä on ihana asia!

MOIKKAMOI MURUT!

Ja iloista lauantaiaamua ♥ Olen tässä jo parin päivän ajan matkustanut ajatuksissani sinne koti-Suomeen kotisohvalle. Just tuohon, joka on ikkunan alla. Siinä on mun paikkani mustan jalkalampun alla. Eilen, kun ulkona oli iltapäivästä hurjan kylmä ja taivas vihmoi sadetta toivoin hetken olevani kotona takkatulen äärellä. Viettämässä suloista lauantaiaamua perheen kanssa. Just sellaista kuin teillä siellä toivottavasti tällä hetkellä on meneillään. Tai ei ehkä vielä näin aikaisin, vaan parin tunnin päästä.

Onneksi tuo tunne vaihtui nopeasti hetkessä nauttimisen tunteeseen. Sekin auttoi asiaa, kun katsoin tulevien parin päivän säätä ja siellä näyttäytyi auringon molluska. Joka paistaa jälleen 🙂
Kerroinkin teille taannoin, että aina jossain vaiheessa reissua se koti-ikävä iskee. Joka ikinen kerta. Moni voisi ajatella, että miksi sitten edes reissata, jos on tällainen kotihiiri. Mutta se jutun juoni onkin just siinä; klassinen sanonta ”Joskus täytyy matkustaa kauas nähdäkseen lähelle” pitää kyllä ihan tasan tarkkaan paikkansa. Sitä reissaa ehkä rentoutuakseen. Katkaistakseen arkirutiinit ja ne velvollisuudet, joita kotona on. 

Jotkut viisaat ovat sanoneet, että arjesta pitäisi muodostaa sellainen, että tarvetta lomalle ei ole. En ole koskaan tuntenut olevani varsinaisesti loman tarpeessa, mutta tässä yhtenä iltana jäin tuijottamaan musta ja miehestä otettua kuvaa; vajaan viikon loma oli tehnyt tehtävänsä tietämättäni. Huomasin, että meidän molempien silmät loistivat. Itseltäni tuli pitkästä aikaa kuin luonnostaan hammashymy. Rentous näkyi kuvasta selvästi. Ehkä mä sitten olin kuitenkin loman tarpeessa, vaikken sitä itsessäni tunnistanutkaan.

Tiedä häntä, mutta itse huomaan loman onnistumisen siinä, että alan kelaamaan työjuttuja. Tiedän, että kuulostaa oiken kamalan kivalta lomapuhteelta tuo työasioiden ajatteleminen 😀 Aivokapasiteettiä on vapautunut ihan hirmuisesti työjuttujen suhteen. Blogia ajatellen luonnokset pullistelevat aiheita, joista haluan kirjoittaa. Aiheita, joista tiedän myös teidän tykkäävän.

Maalitehdasta ajatellen olen saanut järjestykseen pääni sisällä pari asiaa, jotka ovat pitkään jo hieman vaivanneet. Tai odottaneet ratkaisua. Intoa puhkuen odotan jopa heti reissun jälkeistä tiukkaakin tiukempaa työviikkoa, joka on omistettu myyntipalaverille.

Joten ehkä tämä koti-ikävä on loppujen lopuksi varsin positiivinen olotila. Koti-ikävä on ihana tunne. Sillä mikä sen parempi paikka kuin oma koti. Huomaa, että etäisyys on tehnyt tehtävänsä. Huomaa, että on saanut ladattua akkuja ja näkee kaiken selvemmin. Jos paljastan teille yhden jutun, niin ettehän kerro kellekään? Koti-ikävissäni olen selannut blogistani kotikuvia (kuten nämä tämän postauksen kuvia viime heinäkuulta) ja mikä ehkä nössöintä niin puhelimen kuvavirrasta tuijottelen ennen nukkumaan menoa Tobyn kuvia. Nössö mikä nössö, mutta ah niin ylpeä siitä 😉

KIVAA LAUANTAITA TOIVOTELLEN,