MOIKKAMOI MAANANTAI!
Ja hei ai vitsit, voiko jouluviikko alkaa ihanammin kuin lumisateen merkeissä? Ei voi! Täytyy sanoa, että vaikka rakastan tehokkuuden tunnetta ja tekemisen meininkiä, niin nyt on aivan puhki eilisistä kahvitteluista. Tai ei niinkään kahvitteluista, mutta siitä etukäteisleipomisesta (miehen mielestä etukäteissäädöstä :D). Hienosti tarjottavat upposivat eikä meille oikeastaan jäänyt kuin marenkikranssia ja tuota piparkakkuvuokaleipää. Lusikkaleipiä jäi myös muutama.
Perjantaina Insta Storyn puolella seuraavat tietävätkin pienistä kommelluksista lusikkaleipiin liittyen. Ensinnäkin aamulla reseptin äidin reseptiarkistoista löydettyäni olin hetken aikaa sormi suussa. Reseptin määrät ovat grammoina. Meinasin jo kääntyä googlen puoleen, mutta onneksi esikoinen muisti, että mummun talousvaaka oli vielä kaapissa. Kaivettiin vaaka esiin, mutta en luottanut siihen. Joten guugletin 🙂 Seuraava koetinkivi oli se, että ohjeissa luki vain että ruskista voi vaaleanruskeaksi. Ei mitään muuta. Ei paistoaikoja tai saatikka sitä, että mitä sokerille, soodalle ja vehnäjauhoille tehdään. Päätin soveltaa. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna aika onnistuneesti sovellettu.
Kun ottaa huomioon, että leivontaprosessissa oli muutama pieni vastoinkäyminen. Ensinnäkin mielestäni taikina oli liian löysää -> se meni pariksi tunniksi jääkaappiin. Sieltä tullessaan oli kivikovaa -> pääsi mikroon 😀 Ekan pellin tuskailin lusikkani kanssa, kun lusikkaleivistä ei tullut lainkaan sellaisia kuin äipällä. Kunnes pikkuisempi tuli ihmettelemään, että mitä mä teen. Neuvoi miten mummu nuo aikoinaan teki kahdella lusikalla, joten toinen pellillinen onnistui paremmin. Koska kiire painoi päälle leivonnoissa, niin asettelin lusikkaleipien kannet ja pohjat nätisti muovirasiaan. Ehkä ne oli vielä vähän lämpimiä (lue: liki kuumia). Eilen aamuna niitä jääkaapista poisottaessani selvisi, että mulla oli yksi iso lusikkaleipäkasa. Ei muuta kuin mikron kautta jälleen.
Huh, mutta maku oli priimaa. Vaikka voi vähän ruskistuikin liikaa 😉
LUSIKKALEIVÄT
200 g voita
200 g sokeria
3,5 tl vaniljasokeria
1,5 tl soodaa
300 g vehnäjauhoja
vadelmahilloa
-ruskista voi vaaleanruskeaksi (varo ettei pala!)
-lisää sokerit ja anna seoksen jäähtyä
-siivilöi sekaan jauhot ja sooda
-muotoile kahden teelusikallisen avulla lusikkaleipiä (jep, sellaisia kauniimpia kuin mulla)
-paista uunin ylätasolla 200 asteessa noin 8-10 minuuttia
-jäähdytä
-täytä vadelmahillolla
Siellä ne lusikkaleivät kavereineen sulostuttivat eilisen juhlapöydän. Jotain uutta ja jotain vanhaa -meiningillä mentiin. Suolaisiksi valikoituivat ruisnapit tuorejuustokinkkutäytteellä sekä lohifetakolmiot. Nyt vielä muutama työjuttu ja sitten kohti kotia. Josko tänä iltana sitten ehtisi korkkaamaan joululahjaostokset tälle vuodelle 😉
MAANANTAITERKUIN,