maanantai 25. maaliskuun 2019

Uuniin ja ulos; tomaattinen pyörykkävuoka

4

HEIPSKUKKUU IHANAT!

Näin viime yönä unta, että mökillä alkoi keittiöremppa…enneuniko? Varsinaisesti ei kyllä ole minkään sortin aikomusta rempata yhtään mitään, pitkään aikaan. Mutta tiedättekös, kun se mökin keittiö freesaantui niin paljon unessa, että aloin ajattelemaan asiaa hieman pidemmälle. Mihinkään suureellisiin remontteihin ei ole nyt rahkeita, mutta jos vaihtaisi keittiön pyökkisen työtason, vaihtaisi ovien pyökinväriset kahvat ja maalaisi sittenkin ne kellastuneet pyöröhirsiseinät. Joita ei pitänyt ikinä maalata 😀

Keittiöremonttihaaveista maanantain ruokavinkkiin. Tämä oli jälleen sarjassamme sellainen ruoka, että lähtiessäni sitä tekemään en kuvitellut sen päätyvän blogiin asti. Sen takia kuvat ovat vallan yksitoikkoisia eikä millään muotoa stailattuja. Otin ruoan uunista ja nostin pöytään. Ennen kuin huusin muun perheen syömään, niin räpsäisin nopeasti muutaman kuvan. Tietämättä, edes onnistuiko ruokakokeiluni vai ei. Mutta se onnistui ja vielä yli odotusten.

Jos ei ole ihan kokonaan valmis siirtymään pois jauhelihasta, niin pienikin muutos tekee jo paljon suuressa kuvassa. Viime aikoina olen korvannut usein jauhelihan kokonaan esimerkiksi mifulla tai härkiksellä, mutta viikonlopun pyöryköihin tuli käytettyä myös luomujauhelihaa aiemmin viikolla avatun Härkis-paketin puolikkaan lisäksi.

Vaikka viikonloppuna on ihana panostaa ruoanlaittoon, niin silti nämä arkiset uuniin ja ulos -ruoatkin toimivat myös vapaapäivinä. Puoli tuntia uunissa ja koko perhe sai maittavan lauantailounaan.

TOMAATTINEN PYÖRYKKÄVUOKA

n. 200 g Härkistä
n. 200 g luomujauhelihaa
1 + 1 tl suolaa
mustapippuria
1 tlk tomaattimurskaa (käytin Muttia)
1 tlk säilöttyjä kirsikkatomaatteja (käytin Muttia)
loraus hunajaa
parmesanlastuja
tuoretta persiljaa

-sekoita härkis, jauheliha, 1 tl suolaa ja mustapippuria sekaisin
-muotoile pyörykät käsin.
-kaada tomaattimurska ja kirsikkatomaatit uunivuokaan
-lisää 1 tl suolaa ja loraus hunajaa vuokaan ja sekoita
-lisää pyörykät vuokaan ja raasta päälle parmesanlastuja
-paista uunin keskitasolla 200 asteessa 30 minuuttia
-tarjoile tuoreen persiljan kanssa

PESTOPERUNAT

kiinteitä perunoita
vihreää pestoa
oliiviöljyä

-pese ja puolita perunat
-lado ne uunivuokaan leikkuupuoli ylöspäin
-lorauta perunoille oliiviöljyä ja sivele niille pestoa
-paista 200 asteessa 30 minuuttia

ID

Pyörykkävuoka on muuten helppo muuttaa lihattomaksi käyttämällä esimerkiksi valmiita härkispyöryköitä! Säilykekirsikkatomaattien tilalla voi hyvin käyttää tuoreita ja hei, mikä parasta, niin perunoiden sijaan tämä toimisi aivan loistavasti spagetin kanssa tai pitaleipien sisällä!

Tänä iltana jännätään kotikatsomossa jälleen Tapparan peliä. Maanantain iltaruoka kuitataan pelievääksi sopivilla hodareilla. Saas nähdä huomaako muu perhe, että perinteisten nakkien sijaan hodarin väliin sujahtaa jotain muuta kuin perinteistä nakkia? 😉

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


perjantai 22. maaliskuun 2019

Fredagsmys ☆

6

PERJANTAI-ILTAA IHANAISET!

Piti oikein tarkistaa, koska viimeksi ollaan vietetty perjantaimyyssejä täällä blogin puolella. Tammikuun 25. päivä eli siitä on jotakuinkin kahdeksan viikkoa. Se on jännä juttu, miten fredagsmysit jakavat mielipiteitä. Osa tykkää, toinen ei. Niin kuin tuppaa olemaan vähän ihan missä tahansa asiassa 🙂 Mutta pidetään sellainen kohtuumäärä näissäkin eli ei joka perjantai myysseillä. Ettei kyllästytä. Puolin ja toisin. Mutta nyt, kauan kaivattua fredagsmys -postausta, olkaahan hyvät!

Meillä myysseillään tänään naisporukalla, sillä miehellä on iltameno. Minä ja kaksi pikku naista. Jotka onkin oikeasti kasvaneet jo aika isoiksi naisiksi. Ihan yhtäkkiä. Mutta kuitenkin niin hitaasti, että tuohon kasvamiseen olisi pitänyt osata varautua. Äitinä silti tuntuu, että liian nopsaa ovat menneet kasvamaan. Toinen jo ihan fyysisestikin on hurahtanut omasta mitastani yli. Sen verran isoja jo taitavat olla, että pääsevät mun leffakamuiksi kellariin. Aina Kauhea Kankkunen -leffoista (jotka btw taitavat olla yksiä suosikeistani…älkää edes kysykö miksi ;)) saakka olen ollut ehkä vähän salaa ihastunut Bradley Cooperiin. Joten meillä on tänään Bradleyn kanssa treffit. A Star is Born -elokuva piti käydä katsomassa heti kun se elluihin tuli, mutta niin kuin moni muu asia viime aikoina, niin myös elluihin meno jäi. Tänään korjataan tilanne kotisohvalla!

Kotisohvalle naposteltavaksi kuvan herkuista ei riittänyt (syötiin se siis miehen kanssa puoliksi tuossa juuri ennen miehen menoa), mutta leffaevääksi tein porkkana- ja kurkkutikkuja. Niitä dippaamme hummukseen. Tytsyillä rahisee karkkipäivän kunniaksi myös irttaripussit ja itselleni olen varannut appelsiiniraakasuklaata.

Siitä taitaa olla pian kolme vuotta, kun viimeksi tein fiestaplatterin bataattiranskalaisista. Joten oli korkea aika tehdä se uudelleen. Niin hyvää ja helppoa. Bataattiranskalaisia olen joskus yrittänyt tehdä itsekin, mutta olen tullut tulokseen, että kaupan pakastealtaasta löytyy parhaimmat. Tai rapsakaimmaksi tulevat. Niissäkin on eroja.

PERJANTAI-ILLAN FIESTAPLATTER

1 pss  bataattiranskalaisia
4 tomaattia
1 pieni punasipuli
1 valkosipulinkynsi
1 lime
1 puntit tuoretta korianteria ja lehtipersiljaa
1 avokado
0,5 prk (200 g) mustapapuja
0,5 – 1 prk (kaurapohjaista) creme fraichea
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

– valmista bataattiranskalaiset ohjeen mukaan
– tee sillä aikaa pico de gallo eli pienistele tomaatit ja sipulit, lisää limen mehu ja puolikas korianteripuntti ja kokonainen lehtipersiljapuntti pienisteltynä
– mausta pico de gallo ripauksella suolaa ja mustapippuria, yhden limen mehulla sekä pienellä lorauksella oliiviöljyöä
– kuori avokado ja viipaloi se
– valuta mustapapuset ja huuhtele ne
– lado tarjoiluastian reunoille bataattiranskalaiset
– lusikoi pico de galloa, ranskankermaa, mustapapuja ja avokadoa astian keskelle
– tarjoiluun voit laittaa lisäksi tuoretta korianteria ja limeä

Tästä saisi helposti muokattua tarjottavan myös isommalle porukalle illanistujaisiin! Nyt vielä ennen leffailtaa pikkuiselle kävelylle. Kotilääkäri Nurmi katsoi guuglesta varpaanteippausvideoita ja hei, nyt on helpompi olla eikä tuo enää kipuile niin kovin. Kyllä tämäkin tästä 🙂

IHANAA ALKANUTTA VIIKONLOPPUA,


keskiviikko 20. maaliskuun 2019

With vegetables and tofu, please!

2

HEPSKUKKUU!

Ja keskiviikkoiltaa ihanat 🙂 Tiedättekö mitä tekee ihminen, joka haluaa tuntea hikinoron selässään ja ihminen, joka rakastaa lumitöitä? Tekee lumityöt terassilta (noin 80 neliöltä). Terassilta, jossa paikoin oli reilusti yli puolen metrin kinokset. Jep, hiki virtasi ja lumityökaipuu tuli tyydytettyä 😀 Hikiliikunta ja lumityörakkaus ovat tapoja, jotka ovat kulkeneet mukanani monta vuotta.

Se on jännä juttu, miten tietyt muutokset esimerkiksi ruokavaliossa tai liikuntatottumuksissa iskostuvat vaivihkaa selkärankaan niin, että niistä muodostuu tapa. Yksi tällainen on kasvisruoan lisääminen ruokavalioon. Kerroinkin, että reissun päällä ollessamme menin pääosin lihattomalla ruokavaliolla. En sano vegaaniruokavaliolla, sillä en syynännyt kalakastikkeita sun muita osterikastikkeita ruoista. Vaan usein otin ruoan, oli se sitten currya tai nuudeleita, keittoa tai mitä vaan, kasvisten ja tofun kanssa. Vatsa ja mieli kiittivät.

Kunnes sitten siirryimme Phuketiin ja söin pari massamania kanalla. En tiedä johtuiko se kanasta, mutta sen jälkeenhän mulle tuli inha tauti, jonka lääkäri diagnosoi kampylobakteeriksi. Sanomattakin selvää, että kanan tai kanan johdannaisten (kuten munien ;D) syöminen jäi loppureissusta vähemmälle. Enkä ole vieläkään pystynyt kanaa tai munia syömään. Minä, joka elän kanamunilla arjessa.

With vegetable and tofu, please – oli yleinen fraasini ruokaa tilatessani. Mutta tiedättekös minkä huomasin? Tofu tarjoillaan ainakin niissä paikoissa, missä me kävimme syömässä, aika usein erilailla valmistettuna kuin mihin itse olen tottunut. Mä tykkään paistaa sen öljyssä aivan tosi kuumalla pannulla rapsakaksi. Thaimaassa tofu oli paria poikkeusta lukuunottamatta sellaista löllöä. Mutta hyvää, sitä en kiellä.

Taannoin esittelemäni lämpimät tofukvinoakulhot ovat yksi arjen suosikkiruoistani, joissa pääosissa on rapeat tofukuutiot. Niin helppoja, ravitseviä ja herkullisia. Nopeasti valmistuvia. Varsinkin, kun olen tuunannut reseptiä niin, että siinä on vain kolme raaka-ainetta plus mausteet. Yksinkertaisimmillaan kulhoon tulee vain tofua, valmiskvinoaa ja parsakaalia. Ripaus suolaa ja päälle puristettua sitruunaa.

Hei kasvisruoasta puheen ollen, pakko jakaa teille suussa sulava vinkki; eilen meillä testattiin Kokkipotti-Hannelen vinkistä Liemessä Jennin uunifetaa ja -tomaatteja tacojen kanssa. Ai mahdoton, miten hyvää. Ei ne tacotkaan mitään lihatuotteita sisäänsä tarvitse, ei todellakaan ♥ Lisäksi salaattia ja itse tehtyä guacamolea. Ehkä myös pikkuisen härkistä tacomausteella ja hentoisesti limen mehua.

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

 


maanantai 18. maaliskuun 2019

Sitruunankuoriperunat & sitruunainen uunilohi

2

MOIKKAMOI MAANANTAIHIN!

Jos siinä on sitruunaa, sen on oltava pop 🙂 Tuleeko teillekin niitä kausia, että tulee käytettyä jotain tiettyä makua ruoanlaitossa enemmän kuin aiemmin? Jep, mulla se on tällä hetkellä taas tuo sitruuna. Sitä lorottelen joka paikkaan. Sitruunankuorta tulee kattavasti myös käytettyä ruoanlaitossa. Sitruunankuori sellaisenaan maistuu välillä omassa suussani vähän katkerankitkerälle, mutta uunissa siitäkin tulee jotenkin raikkaampaa.

Vene- tai lohkoperunoita löytyy ruokapöydästämme arjessa harva se ilta. Ja hei mikäs siinä. Peruna on perusvarma ja edullinen raaka-aine. Maustamalla siihenkin, kuten kaikkiin ruokiin, saa vaihtelua. Tällä kertaa veneperunat saivat sitruunakylvyn ja voi jösses, että tuli mieleen kesä. Savustettu lohi/nieriä/siika ja sitruunakylvystä nauttineet uudet perunat. Kesällä on pakko kokeilla eilisen uusista perunoista uuniperunaversiota, johon nimenomaan lisää sitruunamehua, sitruunankuorta ja öljyä. Pikkuisen myös kuivattua chiliä ja reilusti tuoretta tilliä.

SITRUUNANKUORIPERUNAT

kiinteitä perunoita
1 hyvin pesty sitruuna
oliiviöljyä
puoli punttia tuoretta tilliä
sormisuolaa
kuivattuja chililastuja

-pese ja lohko perunat (itse jätän kuoret, koska rakastan niitä)
-sekoita keskenään noin puoli desiä oliiviöljyä (riippuen perunoiden määrästä), puolikkaan sitruunan mehu, sitruunan raastettu kuori, sormisuolaa ja kuivattua chiliä
-pyörittele perunat seoksessa ja lisää uunivuokaan
-paista 200 asteessa kiertoilmatoiminnolla puoli tuntia (voit käännellä välillä, jos ruskistuu liikaa)
-ota pois uunista ja purista perunoiden päälle puolikkaan sitruunan mehu ja lisää puoli punttia tuoretta tilliä
-nauti esimerkiksi sitruunaisen uunilohen kanssa

Jos meillä syödään perunoita monta kertaa viikkoon, niin myös lohta tulee syötyä ainakin kerran tai kaksi viikkoon. Yleensä uunilohena. Jossa pätee se sama maustamissääntö kuin perunoissa. Liian monta vuotta mentiin pelkällä sitruunapippurilla ja tillillä tajuamatta maustamisen tuomaa vaihtelun ihanuutta makuun. Yksi uunilohen suosikkikavereistani on pestoparmesaanikuorrute, mutta hyvänä kakkosena tulee makea chilikastike ja tuoreet sitruunaviipaleet. Lohifilee valmistui samassa ajassa perunoiden kanssa eli 200 asteessa puolessa tunnissa. Kyytipojaksi tein vihreän salaatin sekä kermaviilikastikkeet (tilliä, sitruunapippuria, suolaa).

Nyt vielä muutama tunti töitä ja sitten yhdeksän (9, kyllä luitte oikein 🙂 ruokakassin kanssa kohti kotia. Hain poikkeuksellisesti kauppakassit kesken työpäivän, kun ei illalle ollut enää vapaita noutoaikoja. Onneksi ulkona on vielä verrattain kylmä, ettei tarvitse alkaa puljaamaan jääkaappisäilytettäviä työpaikan jääkaappiin tässä välissä 😀

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,


torstai 14. maaliskuun 2019

Nouse arjen yläpuolelle -voileivät & arvonta

61


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vaasanin kanssa

 

MOIKKAMOI!

Tällä kertaa pääsen jakamaan voileipärakkauttani. Tehän tiedätte, että kuittaan aika usein lounaankin voileipälounaalla. Enkä näe siinä mitään pahaa. Tällaisen voileipien rakastajan, kuten minun, lempparimatkuskohde on ehdottomasti Tanska ja varsinkin Kööpenhamina. Jossain vaiheessa tajusin, että miksen voisi alkaa myös kotona nousemaan arjen yläpuolelle ja nauttia voileipähetkistä. Nähdä hieman enemmän vaivaa voileipieni eteen kuin vain sen juusto- ja kurkkusiivun verran.

Tätä nykyä rakastan rakentaa erilaisia voileipiä. Yksikerroksisia, mutta myös kerrosvoileipiä. Välillä voileivistä tulee niin korkeita, että ne hädin tuskin mahtuvat suuhun. Pitää käyttää aterimia. Mutta yhtä kaikki, oli se voileipä sitten yksikerroksinen tai monikerroksinen, niin silti se hetki, kun istun voileivän ja kahvikupin kanssa ruokapöydän ääreen, tietää hetken hengähdystä. Omaa hetkeä, jolloin saan tovin miettiä kaikkea kivaa. Haaveilla ja suunnitella. Tuntea, kuinka maukas paahtimessa käynyt leipä rapsahtaa hampaiden välissä.

Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vaasanin kanssa ja sen myötä tulin kertomaan teille kahdesta ihanasta leivästä. Joiden avulla arjen yläpuolelle nouseminen on tehty helpoksi. Leipä taipuu moneksi ja ei ole kerran tai kaksi kuukaudessa, kun meillä tehdään iltaruoaksikin lämpimiä voileipiä. Parhaimmillaan mielestäni leipä on kuitenkin syötynä ilman lämmittämistä. Vaihtelevilla täytteillä. Ainakin mikäli kyse on näistä herkullisista Vaasan Lempeästä ja Vahvasta. Leivistä, joissa on juurevaa sielukkuutta ja ainutlaatuinen maku. Näiden leipien avulla voi nauttia paistopisteleipien herkullisuudesta kätevässä palakoossa. Mutta toisin kuin paistopisteleivät, nämä säilyvät paremmin.

Näistä arjen sulostuttajaleivistä löytyy kaksi varianttia; Lempeä ja Vahva. Molempien rikas maku perustuu taikinajuureen, Lempeässä kauraiseen ja Vahvassa rukiiseen juureen. Kumpikin leipä maistuu, mutta ei liian voimakkaalle. Vaan juuri sopivan voimakkaalle. Meillä syödään näitä paahdettuna ja ilman. Pakkasessa on ollut aina vähintään yksi pussi hätävarana. Sieltä on helppo sulattaa paahtimessa yksi leipä juuri sen hetken tarpeeseen. Vaikka harvoin näistä pakkaseen asti ennättää; pakkauskoko on juuri sopivan pieni helppoon arkiherkutteluun.

Kokosin teille neljä suosikkitäytettäni leiville. Kahdessa leivässä käytin Lempeää ja kahdessa Vahvaa leipää. Kaikki leivät voitelin ensin margariinilla ja sen jälkeen täytin herkkutäytteillä. Leivät voi ennen voitelemista vielä paahtaa paahtimessa, mikä tuo niille ekstrarapeutta.

Nouse arjen yläpuolelle -leipien täytteet

♥ hummus + rapea silmusalaatti + persilja + mustapippuri
♥ fetajuusto + avokado + kuivattu chililastu + tuore korianteri
♥ salaatinlehti + kurkku + majoneesi + persilja + mustapippuri
♥ turkkilainen jogurtti + pensasmustikka + vadelma + hunaja

Enää leipä ei ole siis vain se tylsä välipala, joka napataan kiireessä ja syödään puolijuoksussa. Vaan leipä on oikeasti varteenotettava vaihtoehto niin välipaloihin, lounaisiin kuin iltaruokiinkin. Vaasanin Maku -leivästä saa täytteillä erittäin monipuolisen ja täyttävän. Se ei ole vain pelkkä lisuke muun ruoan ohella, vaan siitä saa pienellä vaivalla tehtyä itse ruoan. Se sopii niin arkeen kuin juhlaan. Kuten kerroin, niin itselläni se kuuluu kyllä vahvasti arkihetkiin. Se on sellainen luotettava iltapäiväkaveri, joka pitää seuraa kotitoimistopäivinä. Joka saa myös poikkeuksetta joka kerta hyvälle mielelle. Tuo ihan tavalliseen arkipäivään ripauksen luksusta!

Mikä on sinun lempparitäytteesi herkkuleipään?

Vastaamalla ylläolevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa voit voittaa kassillisen Maku -leipää. Arvonta-aikaa on tasan viikko eli 21.3.2019 asti ja arvonnan säännöt löydätte täältä.

MUKAVAA TORSTAITA TOIVOTELLEN,

 


« Vanhemmat
Uudemmat »