sunnuntai 19. helmikuun 2017

Missing the happy place ♥

0IMG_1138IDMygirls (13 of 14)Fredagsmys (4 of 20)0IMG_10770IMG_0255 Mygirls (5 of 14) Fredagsmys (10 of 10) Mygirls (2 of 14)OLYMPUS DIGITAL CAMERA0IMG_0399 OLYMPUS DIGITAL CAMERA0IMG_0421 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA HEI IHANAT!

Se on nyt vaivannut tämän viikonlopun; ihan järjetön mökki-ikävä. Kesä-ikävä. Ikävä lämpöä ja leppoisia kesäiltoja. Sitä tunnetta, kun nousee veneestä saareen. Kun vilvoittelee saunan kuistilla ja tuijottaa ihan hiljaa edessä olevaa riippakoivua. Laulujoutsenen kaihoisaa soundia. Haluan kesän tänne nyt ja heti. Vaikka elänkin hetkessä ja yritän nauttia joka hetkestä, niin helmikuu, joka muistuttaa maaliskuun loppua rospuuttokeleineen ei ole mun juttu. Selvästikään 😀 Haluan helmikuun helmikuisena. Pakkaspäiviä ja lunta. Tai sitten voidaan sujahtaa suoraan huhtikuun loppuun ja siihen perjantaihin, kun ekaa kertaa suuntaamme tänä keväänä mökille. Auto pakattuna täyteen ja saareen soutaen, sillä moottori on saaressa talvisäilössä. Odotan sitä tunnetta, kun pääsemme saareen ja mies alkaa laittamaan vesipumppuja kuntoon. Kun lapset kääriytyivät shaaliensa alle odottamaan, että mökki lämpiää. Kun itse täytän jääkaapin, imuroin ja laitan uudet lakanat. Sytyttelen kynttilät ja tuoksuttelen rakasta mökkituoksua.

Viime kevät ja alkukesä mökillä ovat hieman hämärän peitossa. Liian monta epätoivoista puhelua sairaalasta, liian monta äkkilähtöä kaupunkiin sairaalaan, liian paljon huolta ja murhetta. Sydämessä taakka, joka esti nauttimasta mökkeilystä täysin rinnoin. Esti nauttimasta elämästä täysin rinnoin. Haluan yhden kauniin kevätillan, jolloin saan istua mökin ruokatilassa, tuijotella ulos tyyntä järveä ja auringonlaskua. Tuntea, kun on sisäisesti hyvä olla ja mieli on huolista vapaa. On tuolla mökillä vaan ihan huikea merkitys omalle hyvinvoinnille. Vaikka naimisissa pankin kanssa olemmekin oman happy placemme kanssa, niin ihan mieluusti sitä maksaa kuukausittain pientä korvausta henkisestä hyvinvoinnista 😉

Kiitos ihanat kommenteistanne eiliseen brunssipostaukseen. Palaan niihin reseptien kera, kunhan olemme suorittaneet suloisen sunnuntai-illan tärkeimmän operaation eli koirakaverin pesu- ja kuivausoperaation! Tähän asti ollaan pesty Toby suihkun lattialla, mutta ostimme eilisen 8 kk-merkkipäivän johdosta toiselle oikein ammeen. Muumien kuvilla varustettuna (no ihan valkoinenkin olisi kelvannut, mutta sellaista ei löytynyt ;D). Josko siinä olisi Toby helpompi pestä. Enää ei puutu kuin se, että tuo haukkuli suostuisi ammeessa olemaan… #murrosiänkourissa ja iso #huoh!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,

alle


sunnuntai 01. toukokuun 2016

Vappuviikonlopun tunnelmia

Vappu 14Vappu 2Vappu 4 Vappu 3 Vappu 6Vappu 9 Vappu 7 Vappu 8 Vappu 5 Vappu 12 Vappu 10 Vappu 11 Vappu 13
Vappu 15 Vappu 16

HELLUREI

ja hellät tunteet! Mitäs mieltä olette vappusäästä tänä vuonna? 🙂 No aivan, ei voisi parempaa toivoa. Toivottavasti siellä teilläkin on nautittu tyynestä ja lämpimästä auringonpaisteen täyttämästä vapusta. Yleensä tuolla saaressa on vähän kylmempi kuin maissa, mutta tänä viikonloppuna jopa siellä tarkeni. Kun ei tuullut. Meillä oli vähän erilainen vappu. Eilen aamulla, kun olimme lähdössä kohti mökkiä kiinnitin huomiota pikkuisen helottaviin poskiin. Jep, kuumetta oli jonkin verran. Liekö tuosta johtuvaa, mutta nukuimme mökillä parin tunnin päikkärit. Herätessämme huomasin, että myös esikoinen oli kammennut meidän sänkyyn. Ja hän ei todellakaan nuku päikkäreitä muuta kuin kipeänä. Tänä aamuna sitten heräsimmekin Mr Georgin vierailuun. Tämän päivän esikoinen on ollut vuodepotilaana, mutta nyt alkaa onneks ruoka maistumaan 🙂

Eilisten päikkäreiden jälkeen kävimme tsekkaamassa yhtä soutuvenettä. Olimme laittaneet ilmoituksen lähikaupan ilmoitustaululle. Päästiin kauppoihin, joten nyt meillä on sitten tyttöjen kanssa saaressa vene, kun mies lähtee golf- tai muille reissuilleen. Tai siis ei ihan vielä, sillä käymme soutamassa tuon veneen saareen helatorstaina. Tuo myyjä oli kyllä mainio. Sellainen aito ja alkuperäinen, vanhempi supliikkimies. Miehen kanssa tuossa kilvan hehkutimme, että olipas kiva uusi tuttavuus. Tunsi mökkijärven jokaisen kiven ja karikon. Kertoi yhtäkkisestä muikkukadosta 70-luvun lopulla ja sahan edessä saaduista punertavista ahvenista. Todellinen kalastajaeemeli. Olisimme voineet kuunnella tuota herraa pidempäänkin. Himpun verran ehkä kamala kirjoittaa näin, mutta mietimme myös sitä, että mikä siinä on, että maalta löytyy vielä sellaisia aitoja, auttamishaluisia ihmisiä. Mitenkään meitä kaupunkilaisia dissaamatta, toki meistäkin niitä löytyy. Tuntuu, että kaupungissa eletään tiettyjen normien mukaan ja väkisin ahtaudutaan siihen muottiin. Pidetään kulissia yllä ja yllättävän usein tuo kulissi kaatuukin. Painetaan niska limassa dollarin kuvat silmissä. Tiedättekö mitä tarkoitan? Mä haluan takaisin landelle pieruverkkarit jalassa ja skumppalasi kädessä! 😀

Tosin ehkä vastaavanlaisen onnen tunteen tunsin tuossa päivällä upottaessani sormet multaan. Istutin äidin pihalle pari pensasmustikkaa, vein mätiä omppuja kompostiin ja muutenkin kohentelin paikkoja. Kera äipän. Kotipihassa tuli touhuttua myös. Ostin sellaisen samanlaisen ärtsyn pinkin alppiruusun kuin Oriveden mummuvainaalla oli ja istutin sen takapihalle. Jos nyt muistan oikein, niin mummu vei alppiruusulle kahvinpuruja. Täytyykin kokeilla saanko tuon elämään samalla kikalla 🙂 Viime vuonna istuttamani pionit puskee uutta vihreää ja syreenikin on silmuilla. Runkoruusu (tai mikä lie ruusupuska) täytyy kaivaa ylös maasta, sen on puput järsineet talven aikana.

Josko sitä menisi vielä pesemään terassin ja laittamaan kalusteet paikoilleen. Jahka mies tulee golfaamasta, niin viritetään grilli päälle. Miten sitä on jotenkin ihan kesälomafiilis? Ehkä tuo tuleva tynkäviikko saa sen aikaan. Keskiviikkona suuntaamme taas mökille ja tällä kertaa otamme äipän mukaan. Tuon äiskän sitten kaupunkiin perjantaina töihin tullessani. Muu perhe jää saareen viettämään vapaapäivää!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


perjantai 18. maaliskuun 2016

Mökkikausi lähestyy

0IMG_02550IMG_0399IMG_3124OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA0IMG_2098 0IMG_0396 0IMG_2084 0IMG_1138 0IMG_1077 0IMG_20640IMG_0240 P7041326

HEIPPAHEI IHANAT!

Nonni, tähän asti ollaan pidetty mökki-ikävä hallinnassa ja taka-alalla, mutta viimeisen parin päivän aikana mökkikauden korkkaushaaveet ovat käyneet tuskallisiksi. Jep, eräs saarimökin haittapuolia. Vaikka siellä varmasti vielä jäät ovatkin, niin ei uskalla lähteä kokeilemaan. Sen verran virtausta tuossa mökin edessä on. Yleensä tässä vaiheessa kevättä on käyty venerannassa jo monen monta kertaa ihmettelemässä jäitä. Koitettu, josko ne siitä tuijottelun voimalla sulaisivat. Tulevana viikonloppuna täytyy kyllä ajella katsomaan jäätilanne.

Toissa vuonna korkkasimme mökkikauden huhtikuun tokavikana ja viime vuonna vikana viikonloppuna. Tänä vuonna tuo ajoittunee samaan aikaan. Eli ei ole enää montaa viikonloppua ennen mökkiviikonloppuja. Jihuu! Viime vuonnahan me soudettiin vene saareen pienen jääharson läpi. Mökkihöperöt 😀 Mä odotan sitä, että saareen päästyämme saa jättää ulkopuolisen maailman hetkeksi taka-alalle. Kytkeä puhelin äänettömälle ja nostaa se keittiön hyllylle. Laittaa sauna lämpiämään ja tehdä nopeasti perjantai-illan ruokaa. Katsoa telkkaria, nukahtaa nojatuoliin, kammeta itsensä silmät ristissä mökkisänkyyn ja herätä aamulla 12 tunnin unien jälkeen. Ai luksusta!

Hipsutella yökkärissä kesähuoneeseen juomaan aamukahvia ja kuunnella lintujen laulua. Haahuilla bikineissä koko päivän ja nauttia hyvällä omalla tunnolla lounaan kanssa lasi pirskahtelevaa kuohuviiniä. Kietoutua sadepäivinä peiton alle lukemaan ja juoda monta kupillista kahvia. Paistaa lasten kanssa tikkupullaa kalliorannalla. Kalastella oranssin värisessä ilmassa auringonlaskua ihastellen. Ja sitten taas aloittaa koko homma uudelleen. Ilman aikatauluja ja suunnitelmia.

Onko siellä jo muut mökkihöperöt valmiita mökkikauteen? Mä olen, joten bring it on 🙂

PERJANTAITERKKUSIN,

alle

PS. McDonald’sin lahjakortin voitti Mini kommentilla ”Yhdessä ulkoilemme: luistelua, hiihtoa, laskettelua, marjametsäilyä…äidin omaa luksusaikaa (harvoin) on, kun pääsee YKSIN kahvittelemaan. Puoli tuntia riittää ja rauha on maassa ;)” Onnea, onnea! Lähetämme sinulle sähköpostia mitä pikimmin.

PPS. meillä on aika kiirus aikataulu illalla, joten en tiedä ehtiikö myysseilemään blogiin asti. Mutta insta ja snäppi (jep, esikoinen opetti ko. touhun mulle eilen) varmasti välittää myyssitunnelmia 🙂 Molemmissa löydätte mut atmarias-nimellä.


sunnuntai 25. lokakuun 2015

Syksyistä kattausta & hyvää ruokaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIPSANSAA!

Voitteko uskoa, että syksy näyttäytyi näin nättinä kuin kuvissa vain pari viikkoa sitten? No en minäkään! Silloin syksy näytti kauneutensa, tosin onhan tänäänkin ollut tavallaan kaunista. Niin kaunista kuin vain sateisena ja mahdottoman pimeänä syyspäivänä voi olla 🙂 Näiden kuvien myötä tuli pikkuisen ikävä sitä aurinkoista syksyä. Mutta ei mahda mitään; vaikka kelloja siirrettiin taaksepäin niin hurjaa vauhtia ollaan menossa kohti joulua. Ja se vasta kivaa onkin!

Tuona lokakuisena lauantaina tarkenimme vielä joten kuten syödä kesähuoneessa. Jos se brunssi toimi mökkikauden päätösbrunssina, niin tämä pihviateria toimi mökkikauden päätösillallisena. Ollakin, että aloimme syömään päivännäöllä. Ilta tosin jatkui kesähuoneessa istuskellen ja kynttilöitä polttaen pidempäänkin. Itse en ole ihan hirmuinen kokolihan ystävä, mutta mies aina silloin tällöin pyytää, että paistetaanko pihvit. Koska rakastan tuota pippuripihvikastiketta, niin useimmiten tähän pyyntöön suostunkin 😉 Se sopii uuniperunan täytteeksi loistavasti, jos ei pihvistä välitä. Tosin tällä kertaa söin pihvinkin ja olihan se hyvää. Kastike on pysynyt samana niin kauan kuin muistan. Ollakin, että sen tärkein ainesosa eli Mustapekkajuusto lopetettiin tuossa alkuvuonna. Jonkinlaisen korvaavan juuston löysin kaupasta, muistaakseni oli Pirkka-merkkinen.

TÄYDELLINEN PIPPURIPIHVIN KASTIKE

1 pippurijuusto
2,5 dl kuohukermaa
loraus konjakkia
1 rkl muscovadosokeria
suolaa
pippuria

-kun olet paistanut pihvit pannulla ja laittanut ne foliossa uuniin, niin pienistele pannulle
juusto
-lisää muut aineet suolaa ja pippuria lukuunottamatta
-anna kiehua kasaan
-mausta suolalla ja pippurilla

*******************************

Aivan täydellistä! Kastikkeen tekemisessä, kuten muussakin ruoanlaitossa tärkeintä on se maisteleminen. Makujen balanssin löytäminen. Syvän punainen viini lasissa hehkui kilpaa luonnon värien kanssa. Saimme blogin kautta testiin Cousiño-Maculin tuottaman Antiguas Reservas Cabernet Sauvignon –punaviinin. Yhdistelmä kaunis syysilta, paras seura, kynttilän valo, kunnon mehevä mediumiksi paistettu pihvi ja täyteläinen viini on kyllä voittamaton. Ikävä tuota iltaa, kuten koko mökkiäkin. Tuo chileläinen viini tuli testattua muuten kotona tässä taannoin kasvistoastien kaverina. Fredagsmys-viininä ihan lyömätön! Villasukat jalkaan, takkaan tuli, lasi viiniä käteen, juustolautanen mukaan ja mars sohvannurkkaan 

Nyt ei mitään viinihommia kuitenkaan tälle sunnuntaille ole tiedossa vaan pikapuoliin lähdetään veljen tyttöjen synttäreitä juhlistamaan. Tiedossa huisketta ja hulinaa. Ja äidin tekemään täytekakkua. Nam 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle

PS.  viiniin liittyvät kommentit joudun alkoholilainsäädännön mukaan jättää julkaisematta, mutta vinkkejä lihakastikkeista ottaisin mielelläni vastaan 🙂


sunnuntai 18. lokakuun 2015

Talven tuoksu

IMG_6440IMG_6446 IMG_6450 IMG_6456IMG_6442-checker IMG_6460 IMG_6463 IMG_6466 IMG_6474IMG_6492 IMG_6477 IMG_6480 IMG_6489

HEIPPAHEI!

Mites siellä sunnuntai sujuu? Täällä on käynyt aikamoinen puhuri aamusta alkaen. Siivouspuhuri, nääs. Nyt on pakko pitää taukoa vaatehuoneen siivoamisesta ja nollata aivoja. Kuvankäsittelyn ja kirjoittamisen parissa 🙂 Se on aina niin kovin hyvä idea aloittaa vaatehuoneen siivoaminen; viskata sieltä kaikki vaatteet ja laatikot ulos. Kuvitellen, että ne saa yhtä nopeasti siististi laitettua takaisin. Just joo! Mä olen ainakin sellainen, että alan tutkimaan papereita, lukemaan vanhoja juttuja ja pohdin jok’ikisen vaatekappaleen kohdalla, että tarvitaanko sitä vielä vai ei. Noh, projekti jatkuu tuota pikaa. Sitä ennen eilisiin mökkitunnelmiin.

Vaikka tehtiin se helpottava päätös, että jatketaan mökkikautta vielä pakkasiin asti, niin olihan siinä eilen jo haikeutta ilmassa. Käytiin metsäretkellä, kierrettiin saarta. Todettiin, että vesi on liki puoli metriä keväistä alempana. Käytiin katsomassa isolla kivellä, onko meidän kaloista enää mitään jäljellä. Siihen yleensä käydään veneellä tiputtamassa kalasaaliit lokeille. Löydettiin ajopuita ja yksi hylätty linnunpönttö. Silmät etsivät valkoisia kauniita lintuja ja korvat kuulostelivat. Siinä missä vielä pari viikkoa sitten puhaltavan myrksyn keskeltä saattoi kuulla laulujoutsenten laulun, nyt ei kuulunut mitään. Joutsenpariskunta on lähtenyt lämpimään.

Luonto hehkui aivan murretun oranssina, tosin lehdet olivat pääosin jo tippuneet saaren koivuista. Varvikko näyttäytyi jo sammuneen ruskan väreissä ja jostain tuulen mukana tuli talven tuoksu. Vaikka sitä kuinka tappelisi vastaan, niin kesä ja oikeastaan pian syksykin taitavat olla ohi. Jostain luin, että talvi alkoi virallisesti 14.10. Siitä syystä rohkenin eilen virittää ne kausivalot. Ja sen kausikuusen 😉

On varmastikin aika sanoa, että kiitos kesä  Olit jälleen kerran ikimuistoinen ja mahtava. Enää en ajatellut tapella talven tuloa vastaan, sillä sille en mitään mahda. ”Grant me the serenity to accept the things I cannot change, the courage to change the things I can, and the wisdom to know the difference.” Ei auta kuin virittää mieli kohti tulevaa joulua, pikkuhiljaa. Ei niin aikaisin kuitenkaan kuin viime vuonna. Silloin mulle kävi vähän niin, että jouluna olin jo ihan valmis riisumaan kaikki jouluiset jutut pois 😀

No nyt takaisin siivouspuuhiin, saas nähdä mitä helmiä sieltä vielä löytyy. Instan puolella (atmarias) paria jo vilauttelinkin 😉 Ai niin ja tänään pitääkin katsoa taas huomiset kouluvaatteet valmiiksi. Oli kyllä ihana syysloma, mutta innolla odotan taas jo täyttä työviikkoa ja arkea!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle