sunnuntai 08. heinäkuun 2018

Kodikas & ihana hotellimme

SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!

Joko olette kyllästyneet reissupostauksiin? 🙂 No, enää tämä yksi. Näillä näkymin. Sain niin paljon tuolla reissun päällä olessamme kyselyitä meidän hotellista, joten ajattelin omistaa sille ihan koko postauksen. Hotelli on sen ansainnut. Ihana ja kodikas hotellimme oli Grupotel Club Menorca, joka siis sijaitsi Cala ’n Boschin kylässä Menorcalla. Vain noin tunnin ajomatkan päässä lentokentältä. En olisi voinut toivoa ihanampaa hotellia tälle meidän tyttöjen reissulle. Ensimmäiselle laatuaan, mutta ei missään nimessä viimeiselle. En olisi aiemmin edes tullut ajatelleeksikaan lähteä reissuun lasten kanssa kolmistaan. Ja näin jälkikäteen mietin, että miksiköhän en. Kaikki meni niin superhyvin, että jos vain joskus mahdollisuus tulee, niin ihan varmasti lähdemme uudemman kerran.

Ja vaikka tarkoituksena on nähdä maailmaa mahdollisimman monelta eri kantilta, niin ihan suinpäin olisin myös valmis lähtemään tuonne takaisin. Aloitetaan hotellin plussista. Sijainti, ehdottomasti. Vaikkei se ihan meren rannalla ollutkaan, niin rantaan oli vain noin kaksisataa metriä. Hotellin takana olevan puiston reunalta, kun sukelsi pusikkoon, niin pääsi oikoreittiä rannalle. Kaksi supermarkettia löytyi ihan sadan metrin sisään hotellista, siitä myös iso plussa. Cala ’n Boschin satamaan oli noin kolme sataa metriä. Ei paha matka siihen nähden, että satamasta löytyy varmastikin parikymmentä ravintolaa ja ainakin kymmenen kauppaa. Näillä pärjäisi jo aika pitkälle. Ainakin minä pärjäisin, sillä en ole mikään shoppailuihminen 🙂

Hotellin henkilökunta saa ison plussan. Respassa, baareissa ja ravintolassa saatiin aina hymyjä ja vaikkei meillä yhteistä kieltä aina ollutkaan, niin aina saatiin asia selvitettyä. Respahenkilökunta puhui sujuvaa englantia, mutta muuten puhuttiin osin kansainvälisellä elekielellä. Eli sillä hymyllä. Koska saimme äkkilähdön kohtuullisen edullisesti, niin heräteostoksena ostin meille all inclusive:n. Minä, joka olen aina sitä mieltä, että ulkomaan lomien ehdotonta ihanuutta on se, kun illalla pääsee ravintoloihin kiertelemään ja lukemaan ruokalistoja. Käymään mahdollisimman monessa eri ravintolassa nauttimassa. Jep, näin jälkikäteen olen vain niin onnellinen, että otimme tuon all inclusiven. Veikkaan, että tuo all inclusive maksoi itsensä takaisin jo niiden kaikkien kokisten ja jäätelöiden ansiosta, joita tytsyt uima-altailla päivittäin nauttivat.

Ruoka oli niin hyvää. Aamiaisbuffett oli runsas ja sieltä löytyi jokaiselle jotakin. Aamiainen tarjoiltiin 08.00-10.30. Lounasbuffa oli yhtä runsas kuin illallisbuffa. Lounaaksi itse usein söin keiton sekä salaattia. Lounasbuffet tarjoiltiin 12.30-14.30. Illallisbuffet oli 18.30-20.30. Illalla tarjolla oli vaikka sun mitä. Joka päivä erilaista paellaa, valmiita salaatteja, tee-se-itse-salaatteja, maailman parhaita just paistettuja pitsoja sekä kokin silmiesi edessä paistamaa kalaa, kanaa tai lihaa. Jälkkäripöydät ja jätskivalikoima oli sekä päivällä että illalla ihan priimaa. All inclusive sisälsi myös juomatarjoilut 24/7. Uima-allasbaarin listalta sai valita melkein kaikista juomista mieleisensä. Aina sangriasta cavaan, proseccosta aurinkovarjolla koristelluihin drinksuihin.

Hotellialue oli kodikas myös. Päärakennuksessa sijaitsi ravintola ja baari, mutta muuten suurin osa huoneista sijaitsi rivitalonomaisissa taloissa. Meillä oli kaksio, jonne mahduimme oikein hyvin. Keittiö oli hyvin varusteltu ja parvekkeelta oli näkymät ilta-aurinkoon ja uima-altaalle. Valkoiset matalat talot kiersivät uima-allasta. Kauniit kukkaistutukset kukoistivat ja alue, kuten koko Menorcan saarikin, oli älyttömän siisti ja puhdas. Hotellilla oli kaksi uima-allasta; vauvojen ja sitten isompien. Isompien ihmisten uima-altaan syvyys vaihteli 150 cm ja 240 cm välillä.

Koska hotelli teki vaikutuksen ihan ensimetreiltä, niin on vaikea löytää moitteen sanaa. Jos jotain niin ehkä voisin miinuksena sanoa sen, että uima-allasalue oli kovin ruuhkainen. Ja sen, että jos et ollut ajoissa hereillä, niin paikkoja ei liiemmin ollut ihan altaan vierellä. Nurmikolla kylläkin. Se, mikä itseäni jälleen tälläkin lomalla hieman ärsytti oli ihmiset, jotka varasivat aurinkotuoleja. Miksi, oi miksi? Usein aamulla kahdeksan aikaan siellä oli jo rantasandaalia, pyyhettä, kirjaa tai ihan mitä vaan laitettu tuolin päälle varauksen merkiksi. Nuo tuolin varanneet saattoivat lipua paikalle vasta kymmenen jälkeen. Uima-altaan aukioloajoissa olisi myös parannettavaa. Isot plakaatit sanoivat sen olevan auki klo 10-18. Me parkkeerasimme usein uima-altaille jo klo 9.00, mutta en antanut lasten mennä uimaan ennen klo 10. Koska säännöissä näin luki 😀 Wi-fi toimi aamuisin hyvin, mutta iltaisin ei juurikaan. Ravintolassa wifiä ei ollut, mikä loppujen lopuksi oli kuulkaa ihana asia!ID

Olen elämäni aikana aika monessa hotellissa ollut. Nähnyt Dubain viiden tähden loistohotellin, mutta kokenut myös yhden tähden hotellin, jonka lattioilla vilisi torakoita. Ja kaikkea siltä väliltä. Ainakin nyt, kun äkkilähdön avulla saimme reissun edullisemmin, tuntui että tämä hotelli oli eniten vastinetta rahoille mitä ikinä ennen. Katsoin hotellin hinnan virallisen hinnaston mukaan ja olisin siitä voinut ihan senkin summan maksaa. Sen verran kokonaisvaltaisesti rentouttava kokemus loma näissä maisemissa oli. Jos meidän yksi ”home away from home” sijaitsee kaukaisilla mailla Thaimaassa, niin tästä Club Menorcasta voisi hyvin tulla toinen samanmoinen. Sellainen tyyssija, johon aina silloin tällöin tulee palattua. Instagramissa profiilini alta muuten löytyy kohokohdista ”Menorca”. Sieltä löydätte sitten videomateriaalia hotellista enemmänkin ja muun muassa tuosta meidän ihanasta huoneesta!

Nyt suihkuun ja kohti kuvaushommia. Toby oli viettänyt aikamoista kesä-äijäelämää täällä miehen kanssa, ettei siinä ollut juuri ehtinyt turkkia puunata. Iltapäivä kului tänään mökiltä tullessamme koiruuden turkin kanssa, joten ehkä nyt olisi sopiva aika laittaa myös itsensä edustuskuntoon…ennen kameran eteen siirtymistä 😉

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,

PS. ja hei, jos teillä on hotellista kysyttävää, niin kysykää ihmeessä! Tarinaa olisi taas riittänyt vaikka kuinka ja paljon, joten voi olla, että jotain oleellista jäi kertomatta.


sunnuntai 13. toukokuun 2018

Matkavalmisteluja ja turvallisemmin auringossa

*kaupallinen yhteistyö: Life

SULOISTA ÄITIENPÄIVÄN ILTAA!

Vaikka otsikosta voisi ehkä tehdä sellaisen johtopäätöksen, että olemme lähdössä matkalle, niin se ei pidä paikkansa 🙂 Vaan Lifen brändilähettilään ominaisuuksissa tulin kertomaan teille meidän matkavalmisteluista ja niistä ehdottoman tärkeistä matkalle mukaan otettavista tuotteista. Sekä myös siitä, miten nauttia auringosta turvallisemmin ja luonnonmukaisemmin. Nyt kun olemme saaneet nauttia auringosta koko äitienpäiväviikonlopun, niin aihe on mielestäni erittäin ajankohtainen. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa.

Tuossa ennen talvilomareissuamme kävin Lielahden Life-myymälässä juttelemassa alan ammattilaisen Maaritin kanssa siitä, miten meidän koko perheen kannattaa valmistautua ulkomaanmatkaan. Miten tukea terveellistä auringonottoa luonnollisemmin ja miten helpottaa oman vatsansa sopeutumista ulkomaan bakteerikantaan.

Kuten tiedämme, niin Suomessa aurinko armas ei paista niin anteliaasti, että siitä riittäisi turvaamaan d-vitamiinin saantiamme koko vuodeksi. Tuntuu, että välillä se ei paista turvaamaan edes sitä jaksamista arjessa. Sen takia olen suunnattoman kiitollinen, että meillä on silloin tällöin keskellä Suomen pimeintä vuoden aikaa mahdollisuus käydä tankkaamassa aurinkoenergiaa ja d-vitamiinia ulkomailla. Rakastan tunnetta, kun aurinko hellii hipiääni. Rakastan sitä lämpöä ja leppoisuutta, joka aurinkoisilla ilmoilla vallitsee. Varsinkin täällä Suomessa. Kun saan tuntea puhtaan luonnon tuoksun ja kuulla lokkien kirkuvan. Mutta paukkupakkasten aikaan rakastan myös sitä samaa aurinkoa, joka meillä paistaa, mutta lämpimämpänä versiona 🙂

Aurinkoloman alla sitä on muodostunut tiettyjä rutiineja, joiden myötä valmistautua tulevaan reissuun. Kroppaa tulee hoidettua myös reissussa erityisesti, mutta olen huomannut, että aurinkoloman alla tehdyt toimenpiteet valmistavat ihon vastaanottamaan auringon helliä säteitä. Aikalailla kauneudenhoidon rutiineissa tulee tätä nykyä käytettyä öljyjä, lähinnä arganöljyä. Lifen Arganöljyyn olen aivan koukuttunut. Se sopii hoitamaan niin hiuksia, ihoa kuin kynsiäkin.

☀ vartalon ihon kuorinta; kookosöljy + käytetyt kahvinpurut ovat tässä avainasemassa. Sekaisin kipossa ja käsin levitys koko kroppaan. Siinä saa samalla pienimuotoisen vartalohieronnankin.

☀ vartalon ihon kosteutus; varsinkin kuivat kohdat eli kyynerpäät, kantapäät ja polvet, mutta myös koko kropan käyn läpi huolella kuorimisen jälkeen. Rasvaukseenkin käytän varsinkin talviaikaan luomukookosöljyä tai arganöljyä.

☀ hiusnaamio talven kuivattamille hiuksille arganöljyn ja hoitoaineen sekoituksesta. Pyyhe päähän turbaaniksi ja saunan lauteille vartiksi odottelemaan. Öljyn sisältämät omega-6-rasvahappot hoitavat ja suojaavat hiuksia. Toisin kuin silikonia sisältävät tuotteet, jotka tekevät vain kalvon pintaan, Life Arganöljy läpäisee pinnan ja vaikuttaa syvällä hiuksissa. Ja vaikutus on silminnähtävissä heti hoidon jälkeen.

☀ noin viikko ennen aurinkolomaa alan syömään Life Aurinko Plus -beetakaroteniinivalmistetta tabletin päivässä ja jo kahdella ulkomaanreissulla olen saanut nauttia auringosta ilman ilkeää aurinkoihottumaa. Beetakaroteeni on A-vitamiinin esiaste. A-vitamiini, sinkki ja C-vitamiini edistävät ihon kunnon pysymistä normaalina. Uskon, että se on osaltaan tuon beetakaroteenin ansiota, mutta myös luonnonmukaisimpien aurinkosuojavoiteiden ansiota, että kurjaakin kurjempi aurinkoihottuma on jättänyt minut rauhaan.

☀ ennen reissua tulee myös tarkistettua, että matkakapsakeista löytyy tarvittavat vitamiinit ja tarvittavat lääkkeet. Aika usein pakkaan vitamiinit pikkuiseen pussukaan mukaan ja jätän niiden tilaa vievät pakkaukset kotiin. Vaikken ihan koko repertuaaria vitamiineista usein mukana reissuilla kannakaan, niin maitohappobakteerit ovat vakioreissukavereita. Se on ihan sama minnepäin suuntaa, lähelle tai kauas, niin bakteerikanta on erilainen. Life Probiootin maitohappobakteerikannat ovat tutkitusti mahahappoja ja sappisuoloja kestäviä kantoja, jotka pystyvät kulkeutumaan suolistoon ja elämään siellä. Näin jälkikäteen hävettää hieman myöntää, mutta oli aika, että luulin että probiooteille on tarvetta vain antibioottikuurin tai ulkomaanreissun aikana. Nykyään syön maitohappobakteereja päivittäin eikä vatsani juuri enää vaivaa.

Oli kyse sitten kaupunki- tai rantalomasta niin melkein aina ne meillä ovat sijoittuneet sellaisiin aikoihin tai sellaisiin kohteisiin, joissa aurinkosuojakertoimelle on käyttöä. Nykyään pyrin käyttämään Suomessakin päivävoidetta, joka sisältää aurinkosuojakertoimen. Iän myötä musta on tullut erittäin varovainen auringon suhteen. Harmittaa ihan vietävästi näin jälkikäteen ne ihon grillaukset Rodoksen kuuman auringon alla teini-ikäisenä, kun tärkeintä koko aurinkolomassa oli se, kenellä on näkyvimmät rusketusrajat. Tuntuu, että silloin ainakaan meidän perheessä sana ihosyöpä ei kuulunut valikoimiin.

Tuo sana tuli valitettavaksi tutuksi joulun alla 2011. Kuin salama kirkkaalta taivaalta äidin selkään ilmestynyt luomi osoittautui melanoomaksi. Seuraavana päivänä löysin itseni ihotautilääkärin vastaanotolta kartoittamassa omien luomieni tilaa. Selkääni sain tikkejä 11, kun kaikki vähänkin epäilyttävät luomet poistettiin. Suhteeni auringonottoon muuttui yhdessä päivässä. Suhteeni omien lapsieni auringonottoon muuttui myös samalla hetkellä. Uskonpa, ettei auringonoton kanssakaan voi olla liian varovainen. Ainakin niissä kohteissa, joissa uv-indeksi hipoo maksimia.

Hieman ristiriitaista on siis se, että rakastan auringon tuomaa lämpöä ihollani, vaikka samalla tunnen pientä pelkoa ja kunnioitustakin tuota keltaista möllykkää kohtaan. Onneksi on olemassa tuotteita, joilla suojautua auringossa. Onneksi on olemassa järkeä päässä, joka kertoo olemaan varjossa ne päivän kuumimmat tunnit.

Nyt kun olen siirtynyt ihonhoitotuotteissani luonnonkosmetiikkaan olen kuin vaivihkaa siirtynyt myös auringonsuojatuotteissa luonnonmukaisempiin tuotteisiin. Tätä nykyä tulee käytettyä liki ainoastaan suojakerrointa 50 enkä voi näin jälkikäteen käsittää, kuinka joskus olen voinut makoilla päiväntasaajan tuntumassa suojakertoimen kanssa, jonka numerot näyttävät yksinumeroisia lukuja!

Sen lisäksi, että olen saanut helposti auringosta aurinkoihottumaa on kasvojeni iho poikkeuksetta aina reagoinut aurinkorasvoihin pienen mannaryyninäpyn kera. Luonnonmukaisten auringonsuojavoiteiden kanssa tätä ilmiötä ei ole enää tapahtunut! Algamariksen Aurinkovoide on turvallinen valinta koko perheelle; se on 100 % luonnollisten mineraaliaurinkosuoja-aineiden, 100 % luomutuotettujen kasviöljyjen ja patentoidun Alga-gorria yhdisteen ansiosta luonnollinen ja laadukas vaihtoehto kemiallisille aurinkosuojatuotteille. Käy myös hienosti tuoksuyliherkille kasvojen ja dekolteen alueelle! Itse olen huomannut, että vaikka käyttämäni tuotteet ovat vedenkestäviä, niin silti niitä tulee lisättyä mieluummin liian usein kuin liian harvoin.

Suihkutettava Aloedermal Solar -auringonsuojavoide on hypoallergeeninen, joten se sopii loistavasti myös tuolle meidän atoopikolle. Tykkäsin tuotteessa myös siitä, että ollakseen luonnonmukainen auringonsuojatuote se levittyi helposti jättämättä kalkkilaivan kapteeni näkyä. Joissain käyttämässäni luonnonmukaisissa aurikosuojatuotteissa on ollut vähän hankaluuksia levitettävyyden kanssa sekä sen, että iho on jäänyt aivan valkoiseksi. Aloedermal Solar tai Algamariksen -auringonsuojatuotteissa tykkään nimenomaan niiden käytettävyydestä!

Vaikkei ihoni tätä nykyä juuri ala auringossa punoittamaankaan, niin silti rakastan helliä ihoa auringossa oleilun jälkeen ihanan viilentävällä Life Aloe Vera -geeliä. Aloe Veraa olen nauttinut sisäisesti, mutta havaittuani geelin loistotuotteeksi, tutkin  sen ominaisuuksia hieman tarkemmin:

”Aloe Vera sisältää noin 200 aktiivista ainesosaa, 18 aminohappoa ja mm. polysakkarideista koostuvia lima-aineita, jotka suojaavat ihoa. Noin 3 % geelistä on saponiineja, joilla on lievä puhdistava vaikutus. Osa kasvisaineista vaikuttaa supistavasti.

Life Aloe Vera -geeliin käytettävät kasvit viljellään Meksikossa luomuvalvonnan alaisuudessa (Aloecorp ja ÖKO). Aloe-kasviryhmä käsittää satoja lajeja ja monet niistä ovat villeinä uhanalaisia. Ympäristösyistä tuore aloemehu kuivataan Meksikossa hellävaraisesti ja jauhe kuljetetaan Eurooppaan tehtaalle, missä siihen lisätään kuivatessa poistunut vesimäärä. Geeli ei sisällä parabeenejä eikä mineraaliöljyjä.” / Lifen kotisivut

Aloe Vera -geeli kuulostaa liki liian täydelliseltä ollakseen todellinen, mutta voin reilun vuoden käyttökokemuksella sanoa, että tämä on yksi monikäyttöisimistä tuotteista. Se ei toimi vain rauhoittavasti rantapäivien jälkeen, vaan myös esimerksi sheivauksen jälkeen kutiaviin sääriin se tuo helpotusta samantien. Hyttysten pistojen kutina rauhoittuu myös huomattavasti geelin levittämisen jälkeen.

Aurinkorasvojen lisäksi auringossa selviytymisvinkkini (ei ollut tarkoitukseni kuulostaa siltä, kuin se auringossa oleminen olisi taistelua, jossa pitää henkensä pitimiksi selvityä ;)) ovat hyvinkin maanläheisiä:

☀ muista tankata nesteitä pitkin päivää! Itse tykkään hörppiä jääkylmää vettä, mutta myös vihermehuja, joista saa kivasti energiaakin. Kuvissa vilahtavalla Dubain lomallamme saatoimme kuitata lounaan vihermehuilla, sillä harvoin runsaan aamiaisen jälkeen oli lounasaikaan vielä nälkä.

☀muista suojata pää! Itse pidin aiemmin lippistä tai hattua auringossa. Nykyään, jos makoilen rannalla tai uima-altailla makoilen pääosin aurinkovarjon alla. Uimaan mennessäni heitän usein lippiksen päähän.

☀ muista myös suojata silmät uv-valolta! Itse olen älyttömän huono pitämään aurinkolaseja, tai olin. Nyt olen tsempannut tässäkin asiassa.

☀ jäätelö silloin tällöin auringossa nautittuna ei ole pahitteeksi 🙂 Vaikka arjessa sitä tulee noudatettua terveellistä ruokavaliota, niin lomalla saa antaa itsensä myös herkutella, mikäli herkkuhammasta kolottaa!

Niin auringonotossa kuin elämässä yleensä noudatan sitä hyväksi todettua sääntöä eli kohtuudella kaikkea. Enää en saa tehtyjä asioita tekemättömiksi ja nuoruudessa auringon kärventämää ihoani palautumaan täysin, mutta uskon ja toivon, että vielä ei ole liian myöhäistä. Iho on suurin elimemme, joten sen hyvinvointi on yksi kauneudenhoitoni tärkeimmistä kulmakivistä. Loppuun vielä pari muistutusta:

Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saatte tämän vuoden ajan alennusta 20%koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista

 Lifen liikkeissä ja verkossa alkaa huomenna maanantaina Hintadieetti –tarjouskampanja, joka on voimassa perjantaihin 20.5. asti. Tarjouksia löytyy laidasta laitaan ja muun muassa Aloe Verat ja Arganöljy ovat koko viikon tarjouksessa ja Life Aurinko Plus torstaista perjantaihin alennushinnalla! 

AURINKOISTA ILTAA TOIVOTELLEN,

 


tiistai 13. maaliskuun 2018

Top 5 hetkeä maailman ympäri

HEIPPAHEI TIISTAIHIN!

Siinä missä eilen illalla olin jo ihan varma, että kevät tulee vesisateineen päivineen, niin en olisi enää tämän päivän lumimyterissä niinkään varma 😉 No, niinhän sitä sanotaan, että näin keväisin uusi lumi on vanhan lumen surma. Voisi melkein pitää paikkansa. Tosin olen nauttinut lumesta ja talvesta täysin rinnoin. Mökkikautta ajatellen ja sen mökkijärven sulamista ajatellen tilanne näyttää vähän huonolta. Mutta eihän se tarvitse kuin muutaman oikein lämpimän ja tuulisen päivän, kun jäät lähtevät. Viime vuonna taisimme olla käynyt venerannassa ”jokojoko” -ajelulla tässä vaiheessa vuotta muutaman kerran. Veikkaan, että tänä vuonna olosuhteet tuolla venelaiturirannassa ovat sellaiset, että ei juuri kannata mennä autolla sinne kokeilemaan.

Tänään ollaan jalat visusti Suomen maan kamaralla ja nautitaan siitä, mutta ajatusten tasolla lennetään ympäri maapalloa. Tuossa kun sairaana makoilin oli aikaa ajatella. Ajattelin sitä, kuinka kiitollinen olen kaikista niistä reissuista, joita olemme saaneet perheenä reissata. Kuinka kiitollinen olen siitä, että kaikki on mennyt aina hyvin. Huikeita hetkiä on koettu matkoilla monia, mutta ajattelin jakaa kanssanne ne viisi sellaista, joita tulee useimmiten mietittyä tai jotka ovat syy palata johonkin paikkaan uudelleen. Tähän en ottanut mukaan tuota ultimaattista happy place:amme eli mökkiä, koska en lue sitä matkailun piiriin 😉

Pyhätunturin juurella

Ei ole Pyhän mökin voittanutta. Sen tuoksun ja tunnelman, kun ulko-oven avaa ja astuu sisään. Vaikka ympäri maailmaa on tullut reissattua, niin kyllä se vaan on Koti-Suomi ja Lappi, joka vetää pisimmän korren. Tunturin juurella olen onnellisimmillani. Muistan varsinkin yhden kerran monien joukosta, kun Lapin mökille saavuttiin. Se oli ensimmäinen kerta, kun sinne menimme isän ja äidin kuoleman jälkeen. Automatkalla vähän pelkäsin, että näinköhän tulee suru puseroon, kun tuntee tutun tuoksun ja näkee äidin ja isän kylpytakit saunalla roikkumassa. Tunne oli kaikkea muuta – se oli lämmin ja lohduttava ♥ Sitä se on tänä päivänäkin, joka kerta kun tuon oven avaa.

Malibun laiturin päässä

Lähdettiin Anaheimista ajelemaan kohti Los Angelesia eikä meillä ollut kiire seuraavaan hotelliimme Redondo Beachille. Päätettiin suunnata ylös Malibuun ja hyvä niin, sillä tuolla Malibun laiturin päässä olevassa kahvilassa vierähti kahvitauon sijasta pari kolme tuntia. Koko aiempi loma oltiin menty suunnitelmallisesti sinne sun tänne ja tuossa hetkessä vapaus oli kaikkein tärkeintä. ”Ei kai meillä täältä mikään kiire pois ole?”, kysyin ja koko porukan tuumin päätimme jäädä nauttimaan auringosta ja lounaasta. Lepuuttaa silmiä surffareissa laiturin vieressä ja kuunnella lokkien laulamista.

Sateisen päivän lounas Ubudissa

Sateinen päivä Balilla sadekauden keskellä. Vuokrasimme kuskin autoineen ja lähdimme Nusa Duasta joogailijoiden pyhään paikkaan Ubudiin. Samantien olisin voinut tuonne jäädä loppulomaksi. Ollakin, että Ubudin keskusta oli ruuhkainen, niin hieman kaupungin ulkopuolella löysimme rauhan. Lounaspaikkamme sijaitsi riisiviljelmien keskellä. Kuski huikkasi meille, että istukaa rauhassa, hän tulee jossain vaiheessa hakemaan. Maailman täydellisin nasi campur, maailman maistuvin Bintang, maailman paras seura ja maailman vehrein näky. Harmitus sadepäivästä katosi nopeasti tuossa hetkessä!

Oma parvekenäkymä Phuketissa

Our home away from home. Jo seitsemän kertaa. Näillä näkymin ensi vuonna palaamme muutaman vuoden tauon jälkeen katsomaan, miten se maailma makaa. Phuket on joillekin punainen vaate, meille se on tuon tutun hotellin osalta rauhaa. Pientä luksusta ja tuttuja kasvoja. Hymyjä vailla vertaa ja parvekkeella vietettyjä hetkiä auringon laskiessa. Niitä alkuillan hikisiä hetkiä, kun on römytty altailta tai mereltä huoneen viileyteen. Kun tytöt sulkevat meidät miehen kanssa parvekkeelle saadakseen rauhassa valmistautua. Viisas mies totesi eräänä päivänä tuolla istuessamme, että niin kauan kuin lasin pinta on korkeammalla kuin veden, on asiat aika hyvin. Ja näin se kuulkaa taitaa ollakin! Tuntuu, että olemme ajoittaneet reissumme tuonne aina niin, että laskuvesi on illasta. Sen takia ei paljoa tarvita tuohon, että lasin pinta on korkeammalla 😉

Burj Khalifan valoshow

Vaikka tästä ei ole aikaa kuin reilu viikko, niin silti se on kiilannut reissuhetkien top vitoseen. Emme tienneet vielä tuolla ollessamme, että tuota valaistusta ei ole tämän tästä. Luulimme sen olevan jokapäiväistä, kunnes kuulimme, että se on vain maaliskuun loppuun asti. Vajaa kymmenen minuuttia täyttä tykitystä. Toinen hienompia valoaiheita. Musiikilla. Vaikuttavin kohta oli se, kun tuon ylvään rakennuksen pinnoille piirtyi erämaa ja miehen käsi. Kädelle liihotteli kaukaa haukka (tai kotka). Sieltä kaukaa alkoi jo linnun ujellus, lähestyen meitä kuulijoita linnun mukana. Aivan fantastinen kokemus! Jos olette Dubaissa tai menossa sinne vielä tässä kuussa niin käykää todistamassa tuon maailman korkeimman rakennuksen valoshow. Ne siinä alapuolella olevat Dubai Fountainsien valotanssit eivät ole mitään verrattuna tuohon. (harmi etten ehtinyt vaihtaa laajakuvalinssiin…noooh, näkyyhän näistä kuvista osa rakennusta :D)

Niin hienoja hetkiä koettu, niin hienoja hetkiä edessä. Onneksi nuo meidän lapset ovat perineet nämä matkustusgeenit ja innon kokea ja nähdä uutta. Itse muistan tuossa iässä osanneeni Hassen ja Aurinkomatkojen kuvaston ulkoa. Kerroin ulkomuistista kohteiden hotellit ja niiden saamat tähdet, etäisyydet rantaan ja keskustaan sekä sen löytyykö uima-allas. Toista se on tänä päivänä; meidän lapset laittavat Google Mapsin päälle ja lähtevät talsimaan haluavansa kohteen kaduille. Esikoinen palasi eilen tuonne Dubaihin ja kertoi, että jos nyt lähdettäisiin autolla ajamaan sinne niin oltaisiin perjantaina perillä. Pitäiskö? 😉

”Travelling. It leaves you speechless. Then turns you into a storyteller.”

Rakastin kuunnella kaikkia meidän iskän tarinoita. Eniten kuitenkin niitä matkatarinoita. Yksi elämäni tavoite on se, että jossain vaiheessa mullekin olisi karttunut niin paljon matkan varrelta mukaan, että voisin jakaa muistoja. Tässä postauksessa oli jo hyvä alku. Iskän tarinointiin päästäkseni mun täytyisi kyllä matkustaa muun muassa Ulan Batoriin ja siitä Mongolian aavikolle telttamajoitukseen. Siperiaan ja sinne Novosibirskin laitamille juomaan vodkaa paikallisten kanssa. Sillä mä veikkaan, että ne todelliset tarinat eivät löydy välttämättä näistä turistikohteista. Vaan sieltä, minne ei ikinä olisi kuvitellut matkustavansa ♥ 

”I haven’t been Everywhere. But it’s on my list.”

TALVISIN TIISTAI-ILTATERKUIN,


keskiviikko 07. maaliskuun 2018

Umpirakastunut ♥

HEISSULIVEISSULI!

Enpäs muista ihan heti, että mikään tai kukaan olisi vienyt multa näin jalkoja alta. Komeudellaan ja karismaattisuudellaan. Lämpöisyydellään ja sillä pienellä rosoisuudellaan, joka tuo särmää. Olemuksellaan, joka vaatii tutustumaan paremmin. Ylväydellään, joka kiehtoo koukuttaen. Erilaisuudellaan, jollaista en ole ennen nähnyt.

Kuten kerroinkin, niin hyvin hitaasti lämpenin, mutta loppujen lopuksi aivan hurahdin. Ne tutustumisemme alussa tuntemani lievät ”epävarmuudet” käänsin positiivisiksi asioiksi. Kokonaisuutta katsoen en voi kuin todeta, että Dubaista joko tykkää tai sitten ei tykkää. Itse kuulun tuohon ensimmäiseen porukkaan. Sehän näissä matkailuasioissakin on, että mielipide-eroista ei sovi kiistellä. Se mikä sopii jollekin toiselle ei välttämättä sovi muille. Listasin ”muutamia” juttuja alle, mihin Dubaissa rakastuin. Ja ihan vain ”muutamien” kuvien kanssa. Pahoitteluni siis kuvatulvasta.

♥ Lyhyt lentomatka. Mielestäni seitsemän tuntia on lyhyt lentomatka, se soljuu ohi silmänräpäyksessä (paitsi aamuyön lennolla…). Seuraavan kerran ehkä otetaan jokin muu lentoyhtiö. Finnairin huomasin olevan aika tyyris, mutta esimerkiksi Emirates lentää Tukholmasta kohtuuhintaan Dubaihin ja kivoihin lentoaikoihin. Siihen kun saisi vielä hyvät jatkolennot Tampereelta niin säästäisi pysäköintikuluissakin!

♥ Ei juuri aikaeroa! Kun olemme tottuneet reissaamaan joko Aasiassa tai USAssa, niin tämä jet lagin puuttuminen on ihanaa vaihtelua ja helpottaa mennen tullen elämää 🙂 Ainakin näinä päivinä, kun elämä on yhtä exceliä ja rivit vilisee muutenkin silmissä!

♥ Ilmasto. Täytyy myöntää, että aluksi petyin Dubain talven ”kylmyyteen”. Ei tullut sitä tukalaa oloa ulos astuessa. Kosteaa pläjäystä päin pläsiä. Illalla piti kietoa pitkähihaista päälle. Parin pilvisen päivän aikana altailla sai hytistä. Loppujen lopuksi loppuviikon +22 astetta tuntui ihanalle. Ei liian kuumalle vaan just sopivalle. En ole muutenkaan enää se Maria, joka makaa auringossa rusketusraitoja etsien vähintään +35 asteen helteessä, joten tämä lämpötila sopi ihan loistavasti. Tosin kyllä tuolla silti ruskettuu, jos niin haluaa. 

♥ Ruoka. Aika paljon olemme maailmalla reissaneet ja paljon ihania ruokia syöneet. Ikinä ennen ei ole kuitenkaan reissun jälkeen ollut sellaista tunnetta, että joka ikinen ruokailu meni nappiin. Tai rahoilleen sai vastinetta. Dubaissa jokaikinen ruokailu oli kokemus. Maukas sellainen. Söin 10 päivän aikana valehtelematta ainakin kahdeksan fattoush -salaattia. Lisäksi libanonilaisia kylmiä mezejä, mutta myös pitsaa. Minihamppareita ja teriyaki -kanaa. Hummerinacholautasta ja paikallisia jälkiruokaherkkuja. Turkkilaista kunnon kebablautasta ja kuvissakin vilahtelevia pizza/pitaleipien yhdistelmiä. Terveellisiä kvinoasalaatteja. Arabialaista leipää ja suloisen täyteläistä hummusta on kaikista eniten ikävä.

♥ Turvallisuus. Kukaan ei vislaile tai huutele perään. Iltamyöhäänkin saimme kaduilla kävellä ilman tunnetta siitä, että olisi epämiellyttävä olo. Käsilaukusta ei tarvinnut pitää kaksin käsin kiinni varkaiden pelossa. Taksissa ei tullut kertaakaan tunne, että kuski huijaa. 

♥ Hygienisyys. Ruokamyrkytyksenhän voit saada mistä tahansa. Ihan koti-Suomessakin. Meillä kuopus oksensi yhtenä yönä ja esikoinen Atlantiksessa huonetta odotellessamme. Veikkaan, että joku pikkupöpö tytöillä oli, mutta toisaalta kuopuksen äkillisen pahoinvoinnin kuittaisin myös Tim Hortonsin äklömakealla kaakaojuomalla 😀 Tuntui, että oli ruokapaikka mikä tahansa, niin mitä tahansa uskalsi syödä. Tälläkään reissulla emme vältelleet mitään, niin kuin emme ole koskaan vältelleetkään. En voisi kuvitella eläväni lomamatkaani esimerkiksi ilman salaatteja tai muita kypsentämättömiä ruokia.ID

♥ Siisteys. Singapore on siisti, mutta ei kuulkaa Dubai sille paljoa häviä. Oikeastaan voisin sanoa, että katukuva on siisteydessään samaa tasoa. Julkisia veskejä oli runsaasti ja aina ihastelin niiden siisteyttä. 

♥ Ihmiset. Aluksi mietin, että onpa harmi, ettei saa hymyjä samanlailla kuin esimerkiksi Indonesiassa tai Thaimaassa. Kunnes tajusin, että kun ensin hymyilee itse, niin useimmiten dubailaiset hymyilivät takaisin. Muutaman kerran jouduin toteamaan, että vaikka itse olin yliystävällinen ja hymyilin, niin sain hymytöntä palvelua. Mutta hei, kaikillahan meillä on joskus sellainen päivä, ettei hymy irtoa. Sitäpaitsi, ajattelin asian niin, että nuo pari miespuolista henkilöä, ketkä eivät hymyilleet mulle asiakaspalvelutilanteessa omasivat huippuhyvän pelisilmän; kunnioittivat minua naisena sekä sitä, että vieressäni seisoi aviomieheni. Ei siinä sovi lirkutella, eiks niin 🙂 Joten tässä yksi esimerkki, miten negatiivisuudet voi kääntää positiivisuuksiksi!

♥ Hotellin sijainti. Me emme juuri tutkailleet hotelleja varatessamme, mikä on kivaa aluetta ja mikä ei. Ihanalta ystävältä kysäisin sen jälkeen mielipidettä, kun olin jo varannut hotellit ja tulimme tulokseen, että hyviltä paikoilta ovat. Eka hotelli (Hilton Dubai by the walk) sijaitsi JBR:ssä lähellä The Walk:ia. Nappisijainti, lähistöltä löytyi kasapäin ravintoloita ja kauppoja. Toinen hotelli (Atlantis the Palm) sijaitsi Palmusaarella, josta on vähän matkaa Dubain muihin osiin. Nappivalinta tämäkin. 

♥ Hintataso. Taksit olivat ihanan edukkaita verrattuna Suomeen. Niitä oli helposti saatavilla ja olivat luotettavia. Ruoka oli samanhintaista kuin meillä. Vaatteiden hintoja silmäilin pikaisesti Dubai Mall:ssa ja huomasin, että samaan hintatasoon menevät kuin kotonakin. Koska mitään akuuttia shoppailtavaa ei ollut, niin emme juuri kaupoissa kierrelleet. Verrattuna esimerkiksi Aasian lomiin ruokaan kului rahaa rutkasti enemmän, mutta toisaalta kertaakaan emme joutuneet ruoan laatuun pettymään. 

♥ Alkoholittomuus. Tämä! Se, että julkisilla paikoilla ei myydä alkoholia on ihana asia. Ei örveltäviä turisteja tai paikallisia nähtävillä, mikä lisäsi turvallisuuden tunnetta. Itsekin nautin siitä, että ruoan kanssa tuli juotua vettä. Tai sitä Diet Pepsiä (miksei muuten tätä juuri enää saa Suomesta?). Kerran mies ehdotti pihviravintolaan menemistä, mutta niin on makuaisti kehittynyt, että en olisi ehkä pihviä voinut ilman 12 cl punaviiniä syödä ;D Hotellien baareissa on kyllä saatavilla alkoholia, mutta hintataso on aikamoinen. Mielelläni otan sen dieetti Pepsin kuin maksan valkoviinilasista 18 euroa…

♥ Pukeutuminen. Tämäkin seikka aiheutti aluksi hämmennystä; miten me nyt osataan pukeutua maassa maan tavalla. Mutta kun teki pienen kierroksen (ulkopuolella hotellin), niin huomasi että siistit vaatteet on pop. Oikeastaan ihan kiva, että ihmiset pukivat päällensä mennessään syömään esimerkiksi uima-allasosastolla. Aika monessa kohteessa kun näkee hikisiä ihmisiä pikkupikkubikineissään ruokailemassa. Tutkailimme lapsien pukeutumista ja huomasimme, että se on vapaampaa esimerkiksi julkisilla paikoilla; heillä ei tarvitse olla olkapäät ja polvet peitettynä.

Voi voi, että tuli taas ikävä Dubaihin! Mutta olipa ihana palata ruokiksella noihin maisemiin ♥ Nyt takaisin töiden pariin eli ajatukset loppuviikon myyntikokoukseen matkailun sijaan. Helpommin sanottu kuin tehty 😀

KESKIVIIKKOTERKUIN,


tiistai 06. maaliskuun 2018

5 x helpompi kotiinpaluu

MOIKKAMOI IHANAT

ja hei terkkuja täältä Tampereelta 🙂 Kotona ollaan oltu jo pian kuutisen tuntia ja nyt sinnitellään väkisin hereillä. Vaikkei aikaeroa olekaan kuin pari hassua tuntia, niin tuo aamuyöllä lähtenyt lento oli kyllä eka ja vika laatuaan. Joskus muistan, että miehen kanssa otettiin Bangkokista kotiin lento aamuyöllä (tai sitten kone oli vain reilusti myöhässä), mutta mikään ei ole tuskallisempaa kuin väkisin pysyä hereillä lentoa odotellessa. Mies lähti hiihtämään juuri, mutta ei saanut musta kaveria. Tuntuu, että sydän pamppailee jo väsymyksenkin takia ihan urheilusuorituksen verran 😉

Tänään mua on kotona seurannut tuollainen pieni valkoinen karvapallo, joka ei ole malttanut ennen tätä edes nukkua päiväunia. Ettei vaan kotiväki katoa jonnekin. Onneksi meillä on tuo tuttu ja turvallinen paikka Tobylle reissujen ajaksi. Kasvattaja, kun mielellään ottaa hänet hyvään hoitoon. Mä olen kyllä jälleen sitä mieltä, että kerta kerran jälkeen reissuissa on aina edelliskertaa kovempi ikävä Tobya. Toisaalta kotiinpaluutkin ovat koiran myötä tuntuneet ihanalle. Muutenkin ollaan näiden vuosien varrella omaksuttu muutamia tapoja, jotka helpottavat sitä lomalta kotiin- ja arkeenpaluuta.ID

PALUU SIISTIIN KOTIIN
Yleensä siivotaan ennen reissua, jotta on kiva tulla siistiin kotiin. Nyt ei yksinkertaisesti ehditty. Niinpä miehen lähdettyä töihin aloin itse tuumasta toimeen. Ensin siivosin keittiön, pesin pitkästä aikaa jääkaapin, pyyhin pölyt ja oioin sohvatyynyt. Heti oli mukavampi fiilis olla kotona. Mielellään sitä palaisi siihen siistin kodin tuoksuun reissusta tullessaan, mutta menee se näinkin 🙂

KURVAA KOTIIN KUKKAKAUPAN KAUTTA
Kun se koti, johon palaat on siisti, niin se huutaa pöydilleen leikkokukkia. Itse kävin tosin tänään vasta kukkakaupassa siivousoperaation jälkeen, mutta nyt on kolmessa maljakossa leikkokukkia.

TEE RUOKAKAUPPATILAUS VALMIIKSI
Mä näpyttelin eilen uima-altailla ollessamme valmiiksi kauppakassitilauksen. Otin siihen vähän varoaikaa noudon suhteen, josko lento olisi ollut myöhässä. Mutta mikä ihanuus oli kukkakaupasta kurvata hakemaan kahdeksan kassia ruokatarvikkeita ja latoa ne kaappeihin sekä juuri puunattuun jääkaappiin. Ah autuus! Ellei kauppakassipalvelua ole saatavilla, niin tee ainakin kauppalista valmiiksi reissun aikana.

VARAA EKALLE ILLALLE HELPPOA ARKIRUOKAA
Meinasin tuossa kyllä syödä ennen ruokaa rasiallisen pensasmustikoita ja olisin hyvin voinut kuitata oman iltaruokani niillä. Koska muu perhekin kaipasi ruokaa, niin tehtiin pitkästä aikaa simppeliä pestopastaa. Siihen sivuun rucola-avokado- tomaattisalaattia ja hei, viidessä minuutissa oli iltaruoka valmis!

PURA REISSUKASSIT SAMANTIEN
Ne kun jää helposti lojumaan makkarin lattialle päiviksi. Tai siis mulla jäisi, ellei olisi tuota miestä, joka varsin pedanttina haluaa suorittaa kaikki nämä tällaiset toimenpiteet heti pois alta. Ja tottahan se on, että kotiinpaluu on kivempi, kun purkaa ne reissuvaatteet pois matkalaukusta mitä pikimmin.

Mutta nyt kuulkaas on sauna lämmin, joten sinne pesemään reissussa rähjääntymiset pois. Sen jälkeen luvassa kisakatsomoa (hyvä Tappara!) samalla, kun otan vastaamattomat kommentit haltuun. Kiitos vielä niistä ihanat ♥ Olen ihan älyttömän iloissani, että reissupostaukset sai teiltä niin hyvän vastaanoton. Yleensä kun reissupostaukset tuntuvat olleen vähemmän suosittuja. Mulla olisi vielä muutama Dubai-postaus tulossa…jos ei haittaa ? 🙂

TIISTAITERKUIN,