photos

…tai nyt jo muutama sekunti vähemmän h-hetkeen 🙂

HEISSULIVEI!

Tarkeneeko? Härtsyykkeli, että on taas kylmä. Mutta en valita. Itä-Suomen edustajamme auton mittarissa oli 10 astetta enemmän pakkasta kuin täällä. Suu suppuun, vaatetus kuntoon ja aurinkoinen mieli lämmittämään 😉 Yleensä tässä vaiheessa vuotta mulla on ollut täysi tohina jo perinteeksi käyneen helmikuisen reissun tiimoilta. Tässä on ollut ”vähän” kaikkea muuta viime aikoina, että ulkomaanmatka on ollut taka-alalla. Nyt kun sain äidiltä täyden tuen alkaa haaveilemaan reissusta, niin ajattelin näin tehdä. Eikös äidit ole aina oikeassa? ”Tehän lähdette reissuun, tapahtui mitä tapahtui!”, totesi hän perjantaina asiaa kysyttyäni. Sen mukaan mennään.

Tasan kuukauden päästä illalla suuntaamme kohti Helsinki-Vantaata. Ja siitä sinivalkoisin siivin kohti Singaporea. Bongasimme viime juhannuksen tienoilla Finnairin huikean kampanjan suorista lennoista Singaporeen. Pari päivää meni tuumatessa, mutta sitten päätimme ostaa ko. lennot. Tietämättä vielä, että minne Singaporesta jatkaisimme. Tuo mun all time favorite matkakohde on varmasti muuttunut vuosien saatossa. Viimeksi siellä on tullut käytyä viitisentoista vuotta sitten. Saas nähdä vieläkö se jatkaa suosikkimatkakohteenani vai onko aika kullannut muistot. Kolme päivää leppoisaa kaupunkielämää, ilman sen kummempia suunnitelmia. Mennään sitten paremmalla ajalla tutustuttamaan lapsia tuohon Aasian helmeen, josta löytyy jokaiselle jotakin.

Singaporestahan on hyvät yhteydet muualle Aasiaan. Mietimme Malesiaa, Vietnamia, Filippiinejä ja Thaimaata. Alunperin kriteerinä oli, että varsinainen löffäyskohde olisi noin tunnin juna/auto/lentomatkan päässä. Siinä vaihtoehtoja punnitessamme tunnin lentomatkahaave romuttui. Pari tuntia sinne tai tänne lisää ei tunnu missään 🙂 Kolmen päivän aikaerotasauksen jälkeen hyppäämme ”tuntemattomaan”. Balille, Indonesiaan. Vaikka Thaimaa on vienyt sydämemme ja sinne palaamme varmasti, niin on kyllä kiva päästä katsomaan vähän erilaisia maisemia. Maistelemaan erilaisia ruokia (ei sillä, että massaman curryyn olisi kyllästynyt), tutustumaan eri kulttuuriin ja ihmisiin.

Nyt siis toivoisin vinkkejä Balille? Ubud tulee ainakin nähtyä riisipeltoineen, mutta mitä muuta? Onko vinkkejä snorklausretkiin? Suositteletteko lähisaarien valloittamista? Must see ja must do -vinkit kehiin vain. Kiitos jo etukäteen 🙂

En ole ikinä surffannut, mutta mieleni tekisi kokeilla. Tuolla Balilla kuulemma löytyy aika lempeitä aaltoja aloittelijoillekin. Joogaa, terveellistä ruokaa, yhdessäoloa, roskaromaanien lukemista ja päikkäreitä. Voin sanoa, että irtiotto tulee tarpeeseen! Matkalla juhlistamme myös 10 -vuotishääpäiväämme hieman etukäteen, joten jotain spesiaalia olisi kiva kehitellä yhdelle illalle…

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. enää 2708280 sekuntia 🙂

…niin just, sinä siellä ruudun toisella puolella ♡

MOIKKAMOI!

Hehee, taas on se aika illasta, että täällä jännitetään telkun äärellä. Onneksi säästin kommentteihin vastaamiset ja tämän postauksen illalle. Voi niin kuin toisella korvalla kuulostella tuota peliä ja vilkuilla aina silloin tällöin telkkarin suuntaan. Mä olen maailman pahin penkkiurheilija. Sykemittari alkaisi varmastikin piipittämään kovan sykkeen merkiksi 😉

Ette arvaakaan kuinka paljon lämmitti mieltä taas teidän kommenttinne viime postaukseen. Se, että pystyn antamaan teille inspiraation tehdä ruokaa suurella sydämellä, inspiraation sisustaa kotia oman maun eikä vallitsevien trendien mukaan, inspiraation ulkoiluttaa juoksulenkkaria, inspiraation ajattella positiivisesti, inspiraation mihin tahansa – se on ihan huikean ihanaa! Olen oikeasti ihan todella otettu ja kiitollinen. Olette ihania ja vallan symppiksiä!

Kuten on myös tuo Pyhä, josta haluan vielä sanoa muutaman sanan. Se tunne, kun käännytään Sodankyläntieltä Pyhätunturintielle ja jossain vaiheessa tuota pitkää suoraa alkaa näkymään tunturin valot…se on joka kerta yhtä voimaannuttava. Mulla on ollut onni nähdä Pyhän huikea kehitys vuosien saatossa. Sen, kun hotellin ravintola oli vielä vähän tunkkainen (tai no, kasarimainen) ja sen, kun se koki totaalisen muutoksen kansainväliseksi Aspen-tyyliseksi olohuoneeksi ja ruokailuhuoneeksi. Jonka ruoka on muuten ihan tajuttoman hyvä. Pyhältä löytyy kivoja ruokapaikkoja vaikka kuinka. Huttuhipun pizzat vievät mennessään. Puhumattakaan Ahdin loihtimista Huttu-Uulan ruoista. Pyhä on kasvanut ja kehittynyt. Mutta mikä ihaninta, se ei ole menettänyt sieluaan. Pyhä on sympaattinen. Suosittelen kaikille, sillä Pyhä toimii niin sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin. Se on elänyt mun rinnalla kaikki em. vaiheet 🙂

Tänään oli jotensakin ehkä vähän alavireinen päivä. Olen ollut todella väsynyt, ehkä liian paljon on taas tapahtunut viime aikoina enkä ole ehtinyt/muistanut/halunnut asioita prosessoida. Saatikka saanut ihan kunnolla nukuttua yöunia. Mutta päivä kääntyi kertalaakista paremmaksi tuossa iltapäivästä, kun huomasin saamani sähköpostin. Olin voittanut Pyhän Instagram-kisasta kausikortin, joka käy Pyhällä ja Rukalla! Minä, joka en ikinä voita mitään. Pitäisköhän alkaa lottoamaan? 😀

Pyhä syntyy ystävistä – mutta niin syntyy tämä blogikin, kiitos teille ihanat ♡

TIISTAITERKKUJA KISAKATSOMOSTA LÄHETELLEN,