perjantai 23. kesäkuun 2017

Ihanaa juhannusta!

HEIPPAHEI!

Juhannusaattoaamu valkeni hieman koleana, mutta ei haittaa. Mökki on nyt siivottu sisältä, seuraavaksi suuntaamme juhannuskoivujen hakuun. Sen jälkeen täytekakkuun täytteet ja lounaspiirakka uuniin. Juhannuksen ensimmäiset vieraat ovat jo matkalla 🙂

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

– Tove Jansson –

IHANAA JA TURVALLISTA JUHANNUSTA YSTÄVÄT! 
NAUTITAAN HETKESTÄ JA PIDETÄÄN TOISISTAMME HUOLTA! 


perjantai 16. kesäkuun 2017

Meidän uusi makuuhuone ♥

ID MOIKKA IHANAT!

Tunnustan teille nyt ensi alkuun yhden jutun; mä tunnen suunnatonta syyllisyyttä siitä, että teen uuden blogipostauksen ennen kuin ehdin vastaamaan teidän edellisiin postauksiin jättämiinne kommentteihin. En tiedä mistä se johtuu, mutta se on vaan näin joka ikinen kerta.  Silläkin uhalla laitan nyt tämän postauksen ja ilolla ilmoitan, että olen varannut sunnuntai-illalle kaksi tuntia tehokasta työaikaa kommentteja varten 🙂

Kävin tänään petaamassa meille sängyn tuolla mummulassa, lapsuudenkodissani. Stailasin huonetta hieman ja makoilin sängyllä. Tuntui ihan hassulle. Tuolla mun vanhassa huoneessa on eletty niin kivoja vuosia. Seinät ovat joutuneet tai päässeet kuulemaan vaikka mitä. Muun muassa Betty Boon ja NKTB:n levyillä skrätsäystä. Voi niitä seinäparkoja! Siellä on bestiksen kanssa asuttu yksi kesä ja kikateltu aamuyön tunteihin saakka. Niin hyviä muistoja 

Huone oli alunperin pienempi; tuossa missä katto lähtee laskemaan oli vintti, joka rempan yhteydessä aukaistiin. Makuuhuoneesta on kulku vaatehuoneeseen kuvan ovesta, jossa musta mekko roikkuu. Siellä oli nuoruusvuosieni aikaan kylmä vintti myös. Viime vuosina siellä oli suihku ja sauna. Meillä on takkavaraus hormeineen tuon tuijottavan naistaulun takana. Ehkä joku päivä siihen takan laitamme, mutta emme tähän hätään. Vähän suunnittelin vanhan pöydän tilalle alakerrasta yhtä tummanruskeaa antiikkilipastoa, mutta katsotaan nyt rauhassa.

Kyllä tuonne kelpaa mennä lauantaina yöksi 🙂 Miniloma sujuu muuten ihan kivasti. Kiireisesti. Lapsia ikävöiden. Huomisten häiden asu on nyt katsottuna valmiiksi. Kerroinkin Insta Storiesin puolella, että kävin tekemässä täsmäiskun Sokkarille. Mulla oli omassakin kaapissa muutama vaihtoehto (ja veljen vaimolta lainassa myös erittäin ihana mekko), mutta silti tuntui, että huomisiin häihin kaipaisin jotain erilaisempaa mekkoa. Olin jo kävelemässä autolle päin, kun huomasin Espritin tangossa alessa olevan mekon. Just mun kokoani. En sovittanut, joten riskillä mentiin. Ja hei, tuo mekko on ihan täydellinen. Siihen laitan pariksi hopeanväriset nilkkaremmikengät. Laukuksi ajattelin äiskän varastosta löytämääni mustaa nahkaclutchia…tai sitten kenkien väristä laukkua.

Nyt hakemaan kaupasta värinpoistoa tai blondausainetta. Pitäisi saada yhdet klipsipidennyshiukset huomiseen mennessä vaalenemaan, jotta saan hiukset nutturalle 😉
Sitten miehen kotiuduttua suunta kohti mökkiä ja fredagsmysiä!

IHANAA PERJANTAITA MURUT,

PS. loppiaisena tilassa näytti vielä tältä.


keskiviikko 07. kesäkuun 2017

Sneak peek / uusi koti

HEIPSULIHEI!

Aah, mitkä kesäkelit! Juuri nyt tuntuu siltä, että kesäloma kesäkuussa ei olisi lainkaan hassumpi idea 😉 Kesässä on ehkä parasta tyynet illat. Kun käy koiran kanssa kävelyllä ja on niin lämmin ettei tarvitse juuri takkia päällensä. Kun ne kaikki naapureilta karanneet kolibrit ja muut kaunisääniset linnut sirkuttaa iltalaulujansa.

Kesässä ja nimenomaan tässä kesässä on parasta myös se, että pikkuhiljaa uusi kotimme on siinä kunnossa, että sinne saa vietyä tavaraa. Yöksi emme vielä voi mennä, sillä juoksevaa vettä ei ole ja lisäksi se lasikaide puuttuu rappukäytävästä. Odottavan aika on pitkä, mutta toisaalta kun tietää, että se odotus palkitaan pian, niin jaksaa odottaa. Juhannuspyhät kuluvat tänä vuonna muuttotalkoissa. Kesäkuun vika viikko on aikataulutettu minuutilleen (minun osaltani, mies on töissä). Toka vikalle päivälle tätä kuuta pitää tilata loppusiivous tähän kotiin. On sitten uusien omistajien kivempi muuttaa sisään 🙂 Kuten kuvista huomasitte, niin keittiöön päätyi ne Bazar Minit ikkunaseinälle ja se nivel Bazar hyllyn päälle. Sen saa siitä siirrettyä mihin tahansa paikkaan, kun tuo varsi on niin pitkä. Tykkään, että meni valinta oikeaan, eikö? 🙂 Keittiön tason pitäisi saapua ihan just, kuten myös yläkerran lasikaiteenkin. Mancave-kerros on kovasti työn alla ja laattoja odottelemme.

Täytyy kyllä sanoa, että meidän remppamiehet tekevät maailman parasta jälkeä. Ehkä jossain vaiheessa voisin tehdä teille suosittelupostauksenkin, vaikkei mistään yhteistyökuvioista olekaan puhuttu. Vaan ihan silkasta ilosta, että voin jakaa teille hyvien remppamiesten tiedot. Remppamiehet, hyvä sellaiset, kun ovat olleet vähän kiven alla. Ainakin täällä meidän suunnalla.

Siinä, missä eilen vähän ihistelin tätä kaoottista tilannetta, on tänään otettu taas järki käteen. Tehty töitä hymyssä suin ja päätetty, että kyllä se siitä. Karattu tyttöjen kanssa kesken iltapäiväkiireiden Ikeaan syömään (onko annokset pienentyneet?…maku ei onneksi ole kärsinyt). Katseltu ja suunniteltu. Kävelty kassan kautta tyhjin käsin. Vielä pitää malttaa. Ennen kuin ollaan muutettu, niin mitään ei osteta. Tuumataan ja katsellaan rauhassa.  Seuraavaksi ajattelin jatkaa tätä ihanaa päivää kahvikupillisen kanssa takapihalla. Auton mittari näytti parhaimmillaan Pispalan valtatiellä 28.5 astetta. Gotta love it!

Jatketaan taas ja nautitaan tästä helteestä (ja illemmalla kun takapiha ei enää houkuttele puoleensa, palataan kommenttiboksissa…olette parhaita ♥)!

KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. nuo yöpöytien valaisimien jalat ajattelin sprayata mustaksi ja ostaa hivenen isommat varjostimet niihin!


tiistai 06. kesäkuun 2017

D e s p a c i t o

ILTAA IHANAT!

Huhhuh, niin kiva olla taas täällä; tämä blogi toimii sellaisena pään tuuletuspaikkana 🙂 Koko päivän olen odottanut, että pääsen tänne ja vihdosta viimein – täällä ollaan. Arvatkaa mihin tekstiini jouduin tänään palaamaan? No siihen, missä kerroin miten hidastaa elämää. Miten pysähtyä hetkeen. Nämä vikat muutamat viikot ennen muuttoa ovat kyllä aika kaoottiset. Eikä vain tuon rempan ja muuton takia vaan elämässä on vielä vähän muutakin. Töitä, töitätöitä ja yhtä toistakin kuolinpesää, jota yritetään parhaan mukaan sovinnolla selvittää. Tieto, että tämä on väliaikaista helpottaa ihan suunnattomasti.

Vaikka muu koti on jälleen kuin hävityksen kauhistus (jep, juuri perjantaina siivottiin), niin paikka jonka haluan pysyvän siistinä on makuuhuone. Kävin poimimassa mummulan omenapuista pari oksaa ja hei, ne ovat vihdosta viimein kukassa. Ainakin pari viikkoa normaalia myöhemmin. En ole aiemmin tiedostanutkaan, että ne tuoksuvat noin hyville. Vaikkei oman pihan omppupuu kukikaan tänä vuonna, niin toivottavasti mummulan pihasta saadaan omppusatoa hilloiksi asti.

Onneksi kiireen keskellä on sellaisia arjen ihania kompastuskiviä, jotka saavat nauramaan pissat housussa. Koska olette viimeksi koonneet teltan? Meillä lapset ystävänsä kanssa saivat päähänsä nukkua ensi yön teltassa. Suoriutuivat muuten teltan kokoamisesta keskenään. Siinä missä itse pähkäilin, että mikä tukipuu tulee minnekin, olivat muut jo koonneet teltan. Myönnettäköön, omasta partiostani on jokunen vuosi aikaa. Mielenkiinnolla odotan, mihin aikaan nuo pikkuiset rymistelevät sisään nukkumaan…

Niin, että nyt koiran kanssa iltalenkki,  iltasuihku ja sitten rentoutusappi päälle. Yritän taas palautella mieleen tuon hidastamisen jalon taidon (mahkut hei tämän härdellin keskellä…ainakin yritys hyvä kymmenen ;). Despacito. Vaikka täällä ja muissa somekanavissani olisi totuttua hiljaisempaa, niin hengissä ollaan ♥ 

MIKÄ PÄIVÄ TÄNÄÄN ON -TERKUIN,


keskiviikko 03. toukokuun 2017

Remppakuulumisia / muutama vaihekuva

HEISSAN IHANAT!

Ja anteeksi, että olen ollut niin laiska remontin välivaihepostaaja. Jotenkin kuvien otto keskeneräisistä nurkista ei ole niin kovin mieluisaa 😉 Rempan välivaihepostauksia aina kyselette, joten nyt sellaisen vuoro. Yläkerta eli makuuhuonekerros alkaa olemaan jo aika kivalla mallilla. Kolmen makuuhuoneen katot on valmiit, seinät pohjamaalattu (yksi huone pintamaalissa), kylppäri on saanut kaakeleiden päälle kalusteet. Loppuviikosta saapuu putkari, joten saadaan wc-istuin ja hanatkin laitettua.

Ei siitä kauaa ole kuin tila näytti tältä (ylemmät kuvat tuosta seinän vierestä heti oikealla):

Tuo kuopuksen vintille tehty huone on niin tavattoman ihana, että olen yrittänyt saada sitä meidän vanhempien käyttöön. Turhaan 😉 Lähtötilanne oli varsin pimeä. Kapean uuden ikkunan ansiosta valo tulee virtaamaan aina rappukäytävään asti. Oveksi tulee valkoinen seinän sisään liukuva liukuovi. Vielä seinät maalaten, lattia ja listat. Avot! Pienistä ikkunoista näkee auringonlaskun ja koko huone värjäytyy silloin lämpimän sävyllä. Senpä takia pitäydytään (täälläkin huoneessa) viileissä sävyissä seinissä ja lattiassa.

Pari kuukautta takaperin huone näytti tältä:

Käyn kuvailemassa meidän muiden makuuhuoneita, kunhan saadaan raivattua niitä vähän tyhjemmiksi. Sillä aikaa vilkaistaan nopsaa vielä keskikerroksen kylppäriin, josta tulee vieraskylppäri. Näin jälkikäteen olen niin onnellinen tuosta Aitokiven Carrara -marmorilaatasta, jonka seinään valitsimme. Käynti veskiin on aulasta ja vessan ovisuun vieressä on kiiltävästä kaakelista tehty takka. Mätsää kuulkaas niin hienosti tuohon veskiin. Ja veski takkaan 🙂

Tästä lähdettiin. Veski on alunperin rakennettu pikkuwc:n ja vaatehuoneen tilalle:

Aikamoinen muutos jo nyt, eikö? Lattiaan olisimme halunneet isoa laattaa kylppäreihin, mutta valitettavasti vanhan talon rakenteet & muut tekijät eivät sallineet unidraineja. Joten mennään sillä 10 x 10:llä. Kellarikerroksen lattiavalu kuivuu vielä ja vahvasti olen sitä mieltä, että antaa kuivua rauhassa. Saadaan nämä muut tilat valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja kesäkuu rakennetaan miehen mancavea. Tai no, eihän me mitään rakenneta vaan ne meidän kultaakin kalliimmat remppamiehet!

Kaikki suunnittelu- ja remppapostaukset muuten löydätte täältä. Nyt kohti…ette ikinä arvaa mitä! Jep, jos ne jäät eivät ole sulaneet, niin jopa meitsinkin positiivisuus on koetuksella ;D Itkupotkuraivarit siinä tapauksessa nähtävissä tuolla InstaStoriesin puolella…

ILOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,