perjantai 07. joulukuun 2018

Helppo ja herkullinen poropiiras

4

…aka pre-fredagsmys!

HEIPPAHEI IHANAT!

Tiedättekö, mikä tässä päivässä on parasta? Maanantaiolo yhdistettynä perjantaioloon. Odottavaan tunteeseen siitä, että pian alkaa viikonloppu. Vaikka kroppa on kieltämättä ollut tänä aamuna yhtä kankea kuin maanantaiaamuisin. Sekaisin tuo ajantaju jotenkin on, sillä maanantaioloa ei kyllä kielinyt tuo aamuinen kyljen kääntäminen, kun miehellä soi herätyskello. Sallin itselleni tänään vapaapäivän. Sellaisen, että kun mies nousi aamulla töihin ja herätteli pienemmän koululaisen kouluun, nappasin koiran tiukemmalle kainaloon ja jatkoin unia.

Siinä missä tänään on ollut kroppa viikonpäivistä sekaisin, oli se sitä jo keskiviikkoiltanakin. Hetken aikaa töiden jälkeen istuin toimettomana ja mietin, että mikä tässä yhtälössä mättää; sisäinen perjantaiolo kun kutsui keittiöön laittamaan pikkupurtavaa hyvän musiikin tahdissa. Koska meillä ei ollut muutakaan suunnitelmia, niin vastasin sisäisen äänen kutsuun. K-Ruoka -sivuilta olin taannoin löytänyt Rennon poropiiraan ohjeen, jota oli tarkoitus tehdä joulun välipäivinä Lapissa, mutta sen verran se kutkutteli takaraivossa, että tein ensimmäisen version jo nyt.

Rakastan poroa. Niin pitsassa, piirakassa kuin käristyksessäkin. Eilisestä poronkäristyksestä jäi niin paljon yli, että loput pääsevät pakkaseen annospusseissa. Niistä on helppo sulattaa sitten aineksia muun muassa tähän suussasulavaan piiraaseen. Alkuperäiseen poropiiraan ohjeeseen tein pienen pieniä muutoksia, mutta varmasti tämä on yhtä maistuva alkuperäiselläkin ohjeella tehtynä 🙂

POROPIIRAS

Pohja
4 lehtitaikinalevyä

Täyte
4 rkl savuporotuorejuustoa
100 g poron kylmäsavupaistia
2 rkl puolukkahilloa
sinihomejuustoa murusteltuna

Tarjoiluun
rucolaa
balsamicoa

-kaulitse lehtitaikinalevyt yhteen pisimmiltä sivuilta
-levitä niille tuorejuustoa ja puolukkahilloa (jätä pari cm reunasta tyhjäksi)
-lisää pienisteltyä poron kylmäsavupaistia ja murustele päälle sinihomejuustoa
-käännä reunat piiraan päälle (ja hei voitele ne munalla, niin saat niistä kauniimmat)
-paista 200 asteessa noin 20 minuuttia
-tarjoile rucolan ja balsamicon kanssa

Isompi viettää tänään taksvärkkiä kotosalla ja odotan, että iltapäivään mennessä on putipuhdasta. Veskien hanat kiiltää ja ainoa villakoiraa etäisesti muistuttava on tuo valkoinen pumpulipallomme. Lupauduin siivousapulaiseksi, joten tuumasta toimeen 🙂

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,


maanantai 26. marraskuun 2018

Ruokareviirin laajentaminen: jouluiset sushit

2

Kaupallinen yhteistyö: K-Supermarket

 

HEIPPAHEI IHANAT

ja mitä mainiointa maanantai-iltapäivää! Jälleen on uusi viikko edessä ja tiedättekös, mitä se tarkoittaa? Jep, kohti joulua mennään kiireen vilkkaa. Joulu on näkynyt blogissani jo tovin. Onhan se ihan luonnollista, että tuo vuoden suosikkijuhlani näkyy täällä, sillä sitä se tekee meillä kotonakin. Valoja on viritetty sinne tänne tuomaan tunnelmaa, kuusi on kannettu sisään ja joulun kohokohdalle eli ruokailulle on annettu ajatus jos toinenkin. Kaupallisen yhteistyön myötä K-Supermarketin kanssa pääsin luvan kanssa sekoittamaan pakkaa jouluruokien suhteen. Kyseenalaistamaankin niitä tuttuja ja turvallisia reseptejä ja seikkailemaan hetkeksi keittiössä niin, että perinteinen lipeäkala löytyi jostain aivan muualta kuin siitä perinteisestä keitosta.ID

Instagramin puolella taannoin kyselinkin teiltä, että mitä mieltä te olette; taipuuko lipeäkala tai kinkku myös susheihin. Suurin osa oli sitä mieltä, että tottakai. Sushithan ovat hyvänkokoisia suupaloja jääkapista naposteltavaksi jouluyönä. Itseäni vähän jännitti lipeäkalan muuttaminen johonkin muuhun muotoon kuin keittoon. Sillä lipeäkala on ollut tavallaan se pyhä ruoka jouluissamme, se johon ei kosketa.

Muistan jo pikkutyttönä Kissanmaan mummulaan joulun alla mennessämme sen aika kammoksuttavan tuoksun, joka kellarista kiiri nenään jo heti ulko-ovella. Pappa oli siellä laittanut turskat likoamaan lipeäliuokseen. Koska kyseinen operaatio ei saanut minua vakuuttumaan mummun joulupöydässä tarjoaman lipeäkalakeiton herkullisuudesta, niin välttelin keittoa aina rippikouluikään saakka.

Kunnes maistoin sitä ensimmäisen kerran. En ole tainnut maistaa mitään parempaa. Suussa sulava kala, täyteläinen maitoliemi sekä kunnon tujaus maustepippuria myllystä. Jossain vaiheessa lipeäkalakeiton valmistus siirtyi äidilleni, mutta onneksi äiti osti lipeäkalat valmiiksi liotettuina. Tuossa taannoin vietimme oman perheen kesken joulua pohjoisessa ja olin varannut lipeäkalakeiton ainekset mukaan. Linjat kävivät kuumina tänne etelään, kun äiti neuvoi minua, että miten saan lipeäkalakeitosta juuri sellaista, millaista sen kuuluu meidän suvun naisten valmistaessa ollakin. Onnistuin ja nyt syömme lipeäkalakeittoa aina aaton aattona.

Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö lipeäkalaa voisi tarjota muullakin tavalla jouluna. Monena vuonna olen ajatellut jättää perinteiset laatikot tekemättä ja keskittyä jouluisiin salaatteihin sekä kaloihin. Saas nähdä olisiko tänä vuonna jo aika muuttaa tuo suunnitelmani teoiksi. Joulupöydässä voisi näkyä esimerkiksi jouluiset sushit. Kokeilin sushien tekemistä kahdella eri täytteellä.

Lipeäkalatäytteessä maistuu vienosti lipeäkala sekä raikas piparjuurituorejuusto yhdistettynä maustepippuriin. Joulukinkkua olen yleensä syönyt vain siinä vaiheessa, kun kinkku tulee uunista. Muuten mies on saanut tuhota koko kuuden kilon kinkun 🙂 Nyt keksin myös kinkulle jatkojalostusmahdollisuuden, nimittäin se pääsi susheihin raikkaan omenan sekä sinappituorejuuston kanssa.

JOULUISET SUSHIT

SUSHIRIISI
4 dl sushiriisiä
5 dl vettä

Sushiviinietikka
7 rkl riisiviinietikkaa
4 rkl sokeria
1 tl suolaa

1. Huuhtele riisiä kylmällä vedellä, kunnes vesi on kirkasta
2. Laita riisi kylmään veteen kattilaan ja kiehauta nopeasti
3. Anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla 20 minuuttia ja sen jälkeen anna tekeytyä kattilassa 20 minuuttia.
Huom! Älä missään vaiheessa nosta kattilan kantta
4. Sekoita sushiviinietikan ainekset keskenään ja kaada kattilaan
5. Sekoita nopeasti haarukalla sekaisin
6. Kaada riisit laakeaan astiaan tai esimerkiksi leivinpaperin päälle jäähtymään
7. Kun riisit jäähtyvät, valmistele täytteet

JOULUISET KALASUSHIT
300 g Pirkka Lipeäkalaa (uunissa valmistettuna pakkauksen ohjeen mukaan)
kurkkua suikaloituna
tuoretta ruohosipulia
n. 50 g piparjuurituorejuustoa + 2 tl maustepippuria sekoitettuna

JOULUISET KINKKUSUSHIT
joulukinkkua
1 omena
50 g maustamatonta tuorejuustoa + 1 rkl makeaa sinappia sekoitettuna

Lisäksi
bambumatto
5 merilevälevyä

Tarjoiluun
Pirkka Japanilaista soijakastiketta
Pirkka Sushi-inkivääriä
wasabia

8. aseta merilevälevy bambumatolle / tai mikäli teet californiamakeja niin laita bambumaton päälle tuorekelmu
9. painele sormin ohuelti riisiä 2/3 matosta (aloittaen alhaalta) / tai tuorekelmun päälle ensin levälevy ja sitten riisi
10. sivele riisin puoleen väliin tuorejuustoseosta ja lisää muut täytteet
11. kääri levärulla tiukaksi bambumaton avulla
12. laita rullat tekeytymään jääkaappiin ja leikkaa niistä annospaloja vasta juuri ennen tarjoilua
13. koristele halutessasi majoneesilla, karpaloilla, seesaminsiemenillä ja ruohosipulilla
14. tarjoile soija-wasabiseoksen sekä inkiväärin kanssa.

Olen sitä mieltä, että seikkailu keittiössä kannattaa aina. Myös jouluna. Helposti sitä kangistuu kaavoihin, mutta suosittelen ruokareviirin laajentamista. Itse olen hakenut inspiraatiota ruokareviirin laajentamiseen K-Ruoka -sovelluksesta, josta löytyy reviirin laajentamiseen kattavasti materiaalia. Ihan ympärivuotiseen ruokareviirin laajentamiseen, mutta myös näin joulun aikaan tehtävään ruokareviirin laajentamiseen. Sovelluksen lisäksi reseptejä löytyy kattavasti myös K-Supermarketin ruokareviiri -sivustolta.

Se nähdäänkö meillä tänä vuonna pelkästään suunnittelemani kalavoittoinen pöytä jää nähtäväksi. Kuitenkin koen, että lapset ovat nyt siinä iässä, että voisivat jopa innostua perinteisistä laatikoistakin. Muistakin kuin perunalaatikoista. Sitä paitsi, en ole ihan varma voinko elää joulua ilman suosikkiani; imellettyä lanttulaatikkoa. Mutta parastahan ruoanlaitossa on uusien kokeilujen lisäksi se, että osaa yhdistää niihin jotain vanhaa. Jotain, joka saa kielen päälle makumuistoja lapsuudesta ♥ Olkoon se lipeäkala sitten keiton muodossa tai sushissa.

MAANANTAITERKUIN,

 


maanantai 22. lokakuun 2018

Helppo & maukas broilervuoka

1

HIPSHEI

ja heissulivei! Arki alkoi ja ainakin vielä sitä ollaan hyvinvointiloman jälkeen varsin pirteänä 😉 Selasin tuossa eilen yhtä suosikkikokkikirjaani, nimittäin Gwyneth Paltrow’n It’s All Good -keittokirjaa, kun jotenkin tuntui, että oma reseptipankki pään sisällä lyö tyhjää. Ja koska sitä kaipaa sellaista rehtiä ja rehellistä ruokaa, niin tuo kirja on hurjan hyväksi inspiraatioksi. Ollut sitä jo monen vuoden ajan! Varsinkin kikhernekukkakaalipaistos on sellainen, johon olen kehitellyt riippuvuussuhteen.

Tänä maanantaina meillä ei lounastreffeillä syöty Gwynnien herkkuja, vaan lounaan valmistin nopeasti niistä aineksista, mitä jääkaapissa oli. Itse karsastan liki kaikkea valmiiksi marinoitua lihaa. Se ei ole kuulunut meidän perheen ruokavalioon vuosiin. Nyt tosin olen pikkuhiljaa lämmennyt niille pintamaustetuille jutuille. Varsinkin pintamaustetuille broitsuille, jotka eivät lillu marinadissa, vaan joissa usein on sellainen kuivamauste pinnassa. Viikonloppuna kaupassa käydessämme esikoinen nappasi mukaan persilja-valkosipulibroilerfileitä ja ne pääsivätkin tämän päivän lounaaseen. Lisäksi kolme pientä luomubataattia ja herkullisia terttukirsikkatomaatteja. Lopputulos oli uskomattoman maukas. Uuniin tökkäsin myös muutaman rosmariinin oksan ja sivutuotteena saimme aivan älyttömän hyvän huonetuoksun!

Aika simppeleillä aineilla sitä saa aikaan maukasta. Tai oikeastaan pitäisi vissiin todeta, että mitä simppelimmät aineet sitä on, niin sitä parempaa ruokaa sitä saa. Eikö vain? 🙂

MAUKAS BROILERVUOKA
2:lle nälkäiselle tai 4:lle vähemmän nälkäiselle

2 pintamaustettua broilerin fileepihviä
3 pientä luomubataattia
terttukirsikkatomaatteja

lisäksi
oliiviöljyä paistamiseen
suolaa
pippuria

-laita uuni lämpenemään 200 asteeseen
-ruskista broitsuja molemmin puolin paistinpannulla
-kuori ja pilko bataatit
-lisää bataatit uunivuokaan, lorauta päälle pikkuisen öljyä, ripsota niille suolaa & pippuria
-lisää vuokaan broitsut sekä tomaatit
-paista puoli tuntia uunin keskitasolla

Meillä jäi perjantaista patonkia, joten söimme sen jämät itse tekemäni persiljavoin kanssa. Aika hyvä lounassetti, etten sanoisi! Hei, aamu valkeni varsin pimeänä ja kylmänä, mutta nyt aurinko paistaa. Taidan lähteä pikaiselle juoksulenkille tähän väliin. Iltapäivä kun kuluu kaunistautumisen parissa. Ei omani vaan noiden pikkuisten. ”Äiti, miksei me koskaan päästä kampaajalle?” No nyt pääsevät ♥ Tähän asti olen leikannut tyttöjen hiukset itse aina otsatukkia myöden, mutta parempi antaa kuontalot välillä ammattilaisen käsiin!

AURINKOISIN MAANANTAITERKUIN,


perjantai 21. syyskuun 2018

Sadonkorjuujuhlien syksyiset tarjoilut

1

Kaupallinen yhteistyö: Maldon

PERJANTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Perinteiset perjantaimyyssit nostetaan tänään vähän eri asteelle. Aihetta juhlaan on toki tänäkin perjantaina, mutta palataan kuvien ja reseptien myötä meidän eilisiin sadonkorjuujuhliin. Juhliin, joissa tavallinen torstai-ilta nostettiin aivan uusiin ulottuvuuksiin. Oletteko koskaan viettäneet sadonkorjuujuhlia? Me ei oltu tätä ennen, mutta ihan takuuvarmasti jatkossa vietetään. Aina on aihetta juhlaan ja varsinkin syksyn pimeiden iltojen saapuessa. Sadonkorjuujuhlien aikataulutus sopii myös hyvin tähän syyskuulle; elokuun lopussa kun juhlittiin rapujuhlia ja lokakuussa Halloweenia, niin sadonkorjuujuhlien myötä saadaan katkeamaton juhlaputki syksylle. Marraskuu jatkaa juhlaputkea pikkujouluilla ja joulukuussa juhlakausi huipentuu itse pääjuhlaan. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa. 

Ennen menun esittelyä muutama sana suolasta. Meillä on jo vuosikaudet käytetty Maldonin suolaa ruoanlaitossa. Se on se, mikä kruunaa perjantai-iltojen foccacciat tai suloisen sunnuntain lihapadat. Joskus myös makeat herkut, kuten suolaisen kinuskisuklaapiirakan. Koska rakastan kaikkea kaunista, niin myös nuo suolakristallit ovat ilo silmälle. Ja oikein käytettynä niillä saa ruokaan maun lisäksi myös ulkonäköä. Maldon-suolaa alettiin valmistamaan Englannin Maldonissa vuonna 1882 ja yhä edelleen tänä päivänä sitä valmistetaan samoin perinteisin käsityömenetelmin kuin tuolloinkin. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka virtaa Maldonin kaupungin läpi. Maldonin keveys piilee suolakiteiden muodossa; jokainen suolakristalli on pyramidin mallinen. Saatavilla on perinteisen Maldon-suolan lisäksi Maldon-savusuolaa, jolla minä maustoin sadonkorjuujuhlien kuninkaan eli lampaankareen.

Kuten Maldon-suolalla niin myös sadonkorjuujuhlilla on pitkä perinne. Sieluni silmin näen Oriveden mummulan pitkän pirttipöydän notkumassa oman maan antimista valmistettuja herkkuja. Pöydän äärelle koottiin talon väen lisäksi kaikki ne palkolliset, jotka olivat osallistuneet sadonkorjuuseen. Muistan, että ihan vielä minunkin lapsuusvuosinani meillä oli tapana juhlia pienimuotoisesti hyvin onnistunutta satoa. Sitä, mistä mummu ja pappa sai elantonsa ja minkä voimin pärjättiin koko pitkä talvi. Vaikkeivat ihan omavaraisia olleetkaan, niin oman maan perunat ja juurekset, viljat ja navetasta lypsetty maito sekä kanalan kanojen munat muodostivat suuren osan ympärivuotisesta ravinnosta.

Toiveissa on, että joku päivä saamme myös tuolta omalta takapihaltamme aineksia sadonkorjuujuhlaan. Sitä ennen turvauduimme toki kaupan antimiin 🙂 Sadonkorjuujuhlamenu näytti seuraavalta:

SADONKORJUUJUHLAMENU

Raitajuuri-myskikurpitsakeitto
*
Yrttinen lampaankare, uunijuurekset & kanttarellikastike
*
Suloisen suolainen kinuskiomenapuolukkapiirakka

 

Pehmeän samettiset keitot ovat syksyn kruunu. Tämän keiton myötä halusin haastaa itseni, sillä en ollut ikinä valmistanut mitään raitajuuresta. Kun kaupassa siihen törmäsin, oli valinta selvä. Se pääsisi myskikurpitsan kanssa samaan kattilaan muhimaan. Muodostaen makumaailman, joka houkutteli uutuudenviehätyksellään.

RAITAJUURI-MYSKIKURPITSAKEITTO
4:lle

2 kpl raitajuuria
1 kpl myskikurpitsaa
1 valkosipulin kynsi
öljyä paistamiseen
2 tl kurkumaa
1 tl Maldon-suolaa
tuoretta timjamia
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
loraus kermaa

tarjoiluun
ranskankermaa
paahdettuja cashewpähkinöitä

-kuori ja pienistele raitajuuret sekä myskikurpitsa
-kuullota niitä ja kuorittua valkosipulia öljyssä noin viisi minuuttia
-lisää vesi ja kasvisliemikuutio, timjami, kurkuma sekä sormisuola
-anna kiehua noin 35-40 minuuttia tai kunnes raitajuuret sekä myskikurpitsa ovat pehmenneet
-soseuta sauvasekoittimella ja lisää loraus kermaa
-tarjoile ranskankerman ja pannulla paahdettujen cashewpähkinöiden kanssa

Vaikka lammas mielletään usein pääsiäisruoaksi, niin meillä sitä valmistetaan ympäri vuoden. Se oli myös oiva valinta syksyisten uunijuuresten kanssa. Perinteisesti lampaan marinadiin olen käyttänyt minttua, mutta sadonkorjuujuhlissa lammas sai hieman itämaisia vaikutteita korianterista ja chilistä. Lampaankareet saivat myös vienosti savun makua Maldon-savusuola myötä.

Uunijuurekset ovat maailman helpoin lisuke sen lisäksi että ne hivelevät kauneudellaan silmää ja maullaan makunystyröitä. Kovin syksyinen kanttarellikastike valmistuu käden käänteessä ja sopii minkä tahansa lihan tai kasvisruoan kaveriksi. Kokin yllätyksenä nähtiin puolitettuja, hunajalla ja suolalla hunnutettuja, uunin kautta kypsennettyjä valkosipuleita.

YRTTINEN LAMPAANKARE, UUNIJUUREKSET & KANTTARELLIKASTIKE
4:lle

2 lampaankaretta

Yrttimarinadi lampaalle
1 dl oliiviöljyä
2 kpl valkosipulin kynttä
2 rkl korianteria
2 rkl rosmariinia
2 tl kuivattuja chililastuja
puolikkaan sitruunan mehu
Maldon-savusuolaa

-sekoita marinadin aineet keskenään ja valele siistityt lampaankareet marinadilla edellisenä päivänä tai viimeistään paria tuntia ennen lampaankareiden valmistamista
-anna tekeytyä paistamiseen asti jääkaapissa
-ruskista kareet paistinpannulla ja kypsennä uunissa 180 asteessa noin 12 minuuttia
-kiedo vähäksi aikaa folioon tekeytymään ennen leikkaamista ja tarjoilua

UUNIJUUREKSET

1 kpl bataatti
2 kpl punajuurta
2 kpl porkkanaa
2 kpl palsternakkaa
0,5 dl oliiviöljyä
ripaus Maldon-suolaa
muutama kierre mustapippuria myllystä
loraus hunajaa

-kuori juurekset ja lohko ne
-lisää lohkotut/pienistellyt juurekset sekä oliiviöljy ja mausteet kulhoon ja sekoita
-kaada uunipellille ja paista 200 asteessa noin puolisen tuntia

KANTTARELLIKASTIKE

500 g kanttarelleja
1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
4 dl kuohukermaa
1 tl Maldon-suolaa
0,5 tl valkopippuria

-siisti kanttarellit ja pienistele niitä hieman
-kuumenna pannulla, kunnes neste on kokolailla haihtunut
-lisää voi ja vehnäjauho ja anna ruskistua hetki
-lisää kerma ja mausteet
-anna porista miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia

Vaikka tuhdin pääruoan jälkeen tuntui, että vatsassa ei ole lainkaan tilaa jälkkärille, niin kyllä sieltä aina pieni rako löytyy suloisen kinuskin, kirpeän puolukan ja hapokkaan omenan yhdistelmälle. Yksinkertaisimmillan nuo kolme ainetta voisi tarjota jälkiruokakipossa sekaisin, mutta päädyin laittamaan ne syksyiseen piirakkaan. Piirakan päälle ripsotin vielä hieman Maldon-suolaa, sillä suolan ja kinuskin yhdistelmä on voittamaton!

SULOISEN SUOLAINEN KINUSKIOMENAPIIRAKKA

1 murotaikinapohja

Täyte
2 omenaa
1 dl puolukoita
2 dl kinuskikastiketta
Maldon-suolaa

-painele sulanut murotaikina voidellun vuoan pohjalle ja reunoille
-lisää lohkotut omenat ja desi puolukoita
-kaada päälle kinuskikastike
-paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia
-ota piirakka pois uunista ja ripsottele päälle Maldon-suolaa

Jotenkin musta tuntuu, että sadonkorjuujuhlista tuli meidän perheelle perinne. Pitäisi muutenkin kutsua viikolla ystäviä ja sukulaisia syömään. Torstai-ilta kun tuntui jotenkin jo viikonlopulta, kun oli arjesta poikkeavaa tekemistä ja pöydän ääressä muitakin kuin vain oma perhe ♥

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

 


keskiviikko 22. elokuun 2018

Arkiruoan upgreidaus; pizzamureke

2

HOLA HOLA!

Eilen kerroin IG storyn puolella, että mökillä kävi illalla ex tempore saunareissulla aikamoinen puhuri. Sellainen, että kun aurinko meni pilveen, niin ei juuri tarjennut saunasta käydä vilvoittelemassa. Ääneen sanoinkin miehelle, että pitää pukea saunan jälkeen hyvin päälle. Kuivasin jopa hiukset, mitä en ikinä mökillä tee. Ja ette ikinä arvaa; silti heräsin tänä aamuna tukkoiseen nenään ja kurkkukipuun. Koko päivän töissä on tullut aivasteltua ja niistettyä siihen malliin, että menisin hienosti joulunäytelmän petteri punakuonosta. Eihän siitä ole kuin pari hassua viikkoa, kun selvisin kesäflunssasta. Ja hei, kaikki vitamiinit käytössä. No, ehkei kuitenkaan ole syyttäminen täysin vilustumista, sillä meillä myös tytöt ovat tukkoisia ja kuulemma kouluissa on tyypilliseen tapaan liikkeellä jo ekat kausiflunssat. Great, eikö? 🙂

No mut hei, kipeänä tai ei niin ruokahuollon pitää toimia näinä päivinä, kun mies tulee vasta myöhään kotiin. Kaksi supernälkäistä neitoa odotti yllätystä, kun kerroin tekeväni jotain mitä meillä ei ole aiemmin tehty. Söin nimittäin itse viime viikolla työpaikan läheisessä lounasruokalassa pizzamureketta. Niin tuhtia tavaraa se oli kesken työpäivän (otin liikaa!), että lopputyöpäivä meni koomaillessa. Tällä kertaa osasin aavistaa tuon pizzamurekkeen täyttävyyden ja osasin ottaa sopivasti. Yleensä meillä on tehty mureke perinteisen kaavan mukaan eli jauhelihaan sekoitettu kananmuna, sipulikeittopussi ja kermaviili. Tuossa lähilounasruokalassa jauheliha oli niin tiiviissä muodossa, että siellä tuskin oli noita murekkeelle tuttuja lisukkeita. Joten yksinkertaistakin yksinkertaisempi reseptini tällä arkiruoan upgreidaukselle menee näin:

PIZZAMUREKE

800 g naudan jauhelihaa
2 tl suolaa
3 tl oreganoa
2 tl valkosipulia
1 tl pippuria
4 tomaattia
juustoraastetta

-sekoita naudan jauhelihaan mausteet
-painele kädellä noin sentin paksuiseksi levyksi uunivuokaan
-viipaloi päälle tomaatit
-peitä koko komeus juustoraasteella
-paista uunissa 200 asteessa noin 35-40 minuuttia

Mulla tuli pizzamurekkeesta vähän liian paksu, mutta tehkää te jauhelihalevystä noin sentin paksuinen. Se mehustuu ihanasti tomaattien ja juustoraasteen myötä. Lisäksi meillä oli tarjolla puolikkaita uuniperunoita. Eli jauhoiset perunat pesin hyvin ja puolitin. Ladoin uunivuokaan leikattu puoli ylöspäin, ripsotin öljyllä ja maustoin yrttisormisuolalla. Sama paistoaika kuin murekkeellakin. Viime viikon maanantaina tein kokonaisen pellillisen näitä uuniperunoita ja niitä syötiinkin sitten loppuviikko 😀 Tuunaten välillä uunin kautta kapriksilla ja parmesanilla (suosittelen), välillä sellaisenaan.

Tuo pizzamureke toimisi muuten myös loistavasti perinteiseen murekkeeseenkin. Eli lisää päälle vain tomaatit ja juustoraasteen. Sipulikeittopussin mausteiden lisäksi vielä oreganoa ja valkosipulia. Tein tarkoituksella mureketta tänään kahden päivän annoksen. Helpottaa huomattavasti huomista iltaa, kun saa vain lämmittää töiden jälkeen ruoan uunissa/mikrossa! 🙂

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »