sunnuntai 03. helmikuun 2019

Rapeakuorinen mustikkapataleipä & snow day

HEPSKUKKUU IHANAT!

Tupruttaako? Miehen kanssa olimme tuossa aiemmin lumitöissä ja kun olimme saaneet pihan puoliksi kolattua alkoi sitä lunta tupruttamaan taas niin maan kamalasti. Ihanaa, helmikuinen sunnuntai näyttää parhaimmat puolensa. Nyt ollaan siinä vaiheessa talvea, että ei juuri enää tiedä mihin sitä lunta tunkisi. Ojanpenkat on täynnä, piha on täynnä. Naapureilla sama juttu. Mutta kuten sanottua, nautin tästä runsaslumisesta talvesta täysin rinnoin. Enkä ihan ymmärrä uutisointia, joka viime aikoina on mediat vallannut.

Ihan kuin tämä lumi ja pakkanen olisi sellaisia asioita, johon emme ole tottuneet. Jotain uutta ja mullistavaa. Tuntuuko teistäkin, että tällaisia ne talvet olivat vielä kymmenisen vuotta sitten ja tällaisia ne kuuluu ollakin? Ilman mitään suurta draamaa. Mun mielestä on ihan normaalia, että lunta sataa ja pakkanen saattaa välillä paukkua. Sama marraskuussa uutisoinnin kanssa; talvi yllätti autoilijat. Mitä ihmettä? Kyllähän me suomalaiset tiedämme, että talvella voi tulla lunta. Jopa jo marraskuussa. Heh, tosin erään kerran töistä myöhästyessäni taisin juurikin käyttää tuota ”talvi yllätti autoilijan” -veruketta 😉

Sunnuntain kunniaksi meillä on pitkästä aikaa leivottu pataleipää. Siitä on vierähtänyt jo tovi, kun viimeksi olen pataleipää tehnyt. Pataleipähän kannattaa tehdä niin, että laittaa taikinan tekeytymään jo edellisenä päivänä. Mutta koska minun pataleipähimoni tulee yllättäen, niin moisiin kohotuksiin ei ole aikaa. Tätä himoa varten kehittelin taannoin nopean ja rapean pataleipäohjeen. Jonka lopputulos maistuu milloin millekin. Joskus karpaloille, toisinaan banaaniselle. Tänään vienosti mustikalle.

NOPEA & RAPEAKUORINEN PATALEIPÄ

6 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
0,5 – 1 dl mustikkaista pellavarouhetta
puolikas pussillinen kuivahiivaa
hyppysellinen sormisuolaa
loraus hunajaa
3-4 dl vettä

1.kuumenna vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hunaja
2.sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita seokseen puuhaarukalla vesi(taikina saa jäädä löysähköksi)
3.anna kohota liinan alla noin 30 minuuttia (tai enemmän, jos maltat ja on aikaa)
4.laita uunipata uuniin ja aseta uuni päälle 215 asteeseen (kiertoilmalla)
5.kun pata on ollut uunissa parikymmentä minuuttia, ota se pois ja kaada taikina pataan
6.sulje pata kannella ja laita uuniin 40 minuutiksi
7.poista kansi ja annan leivän paistua vielä 10 minuuttia
8.jäähdytä hyvin ennen leikkausta

Uunista tullut leipä, johon sipaisee päälle voita on yksi parhaimpia makukokemuksia. Ei siitä pääse mihinkään. Täältä löytyy muuten tuo aiempi reseptini, mikäli ette halua mustikkaista makua leipään. Tuohon alkuperäiseen reseptiini voi lisätä esimerkiksi karpaloita tai rusinoita. Joskus olen rusinoiden kanssa lisännyt myös teelusikallisen kaneliakin!

Snow dayn kunniaksi Kanadassa aikoinaan suljettiin koulu muutamaksi päiväksi. Mutta siellä preerialla lunta tuprutti helposti tuulen mukana muodostaen liki metrin korkuisia kinoksia. Jotta huomen aamulla ei joutuisi pitämään snow dayn takia kotitoimistoa, niin on pakko mennä vielä kerran lumitöihin. Hyötyliikuntaa, sitähän tuo on parhaimmillaan 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


torstai 31. tammikuun 2019

Ihanan illan gluteenittomia herkkuja

HEISSANSAA!

Ei siitä ole kuin muutamia hassuja vuosia, kun stressasin aina, jos kylään tuli joku ihanista ystävistä, kenellä oli jokin ruoka-aineallergia. Näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu ihan höhlältä, sillä monet reseptit pystyy täysin tekemään gluteenittomina/maidottomina/laktoosittomina. Kiitos laajentuneen tuotevalikoiman kaupoissa. Osaksi kiitos myös sen sisäisen kokeilunhaluisen minäni, joka haluaa nähdä miten nuo harvemmin keittiössäni nähtävät tuotteet toimivat yhteen.

Enää en stressaa, vaan nautin ystävien kestittämisestä täysin. Oli kyse sitten mistä ruoka-aineallergioista tahansa. Yleensä pyrin tekemään kaikki tarjottavat niin, että ne käyvät kaikille pöydän ääressä istuville. Viime sunnuntaina saimme rakkaan ystäväperheen kylään ja koko pöydän herkut menivät niin keliaakikolle kuin meille muillekin. Tosin viime tingassa esikoinen pyöräytti vielä kermaviilidipin enkä ole kyllä ihan satavarma onko se gluteeniton.

Ihanan illan kruunasi tietysti vieraat, mutta myös tarjottavat menivät nappiin. Mikäli jääkaappiin vierailun jälkeen takaisin laitettavien ruokien määrää katsoo 🙂

Suolaisia tarjottavia edustivat hummusdippi (kaupan valmis, Sevan -merkkinen on mun mieleeni), porkkanat, kurkut ja retiisit. Juustoportin Viinitarhurin juusto, gluteenittomat suolakeksit (Schär), viikunat ja viinirypäleet. Hamppusnacksit, cocktailkurkut ja oliivit. Sekä gluteeniton suolainen piirakka.

GLUTEENITON SUOLAINEN PIIRAKKA

1 Vuohelan valmispiirakkapohja

Täyte
1 parsakaali
aurinkokuivattuja tomaatteja
pieni punainen paprika
pieni punasipuli
fetajuustoa
2 dl kermaa
2 munaa
ripaus suolaa
mustapippuria

-sulata piirakkapohja ja painele se voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille
-pienistele päälle parsakaali, paprika, aurinkokuivatut tomaatit ja punasipuli
-sekoita kerma, munat, fetajuusto murusteltuna ja mausteet
-kaada piirakan päälle
-paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 40-45 minuuttia

Pari kertaa olen tehnyt gluteenittoman piirakkapohjan itse suolaisiin piirakoihin ja voi jösses – harvoin mulla menee hermot, mutta tuossa touhussa on mennyt. Mun piirakkapohjani ovat olleet jotenkin tosi vaikeasti käsiteltäviä 😀 Tuo Vuohelan Herkun piirakkapohja on ihana, niin helppo käsitellä ja aivan mielettömän hyvänmakuinen. Koostumuskin on täydellinen!

Eilen esittelemäni gluteenittoman porkkanakakun lisäksi suut laitettiin makeaksi lakritsitaateleilla, pensasmustikoilla, mulperinmarjoilla ja vadelmaraakasuklaakakulla. Ennen kuin kerron teille ohjeen tuohon taivaalliseen raakasuklaakakkuun, niin on pakko jakaa taas yksi ”lasten suusta” kommentti. Vaikkei meidän lapset enää niin spontaanisti heittelekään hellyttäviä juttuja, niin nauraa saa senkin edestä. ”Äiti, miksi sen mulperrin pitää tehdä tollasia marjoja…eiks ne laukut riitä?” 😀

Vadelmaraakasuklaakakun tein samalla ohjeella kuin taannoin superhyvän mintturaakasuklaakakunkin (jonka alkuperäinen ohje on muuten täältä). Vaihdoin vain mintturaakasuklaan vadelmaraakasuklaaksi ja jätin pohjasta rusinat pois. Lisäsin taateleiden määrää hieman. Ja hei, niin hyvää ja pieni pala riittää!

VADELMARAAKASUKLAAKAKKU

Pohja
3 dl pähkinöitä
2,5 dl taateleita
1 dl raakakaakaojauhetta
3-4 rkl vettä

Täyte
n. 90g  vadelmaraakasuklaata
(itse käytin kolme Puhdistamon vadelmaraakasuklaapatukkaa)
n. 2 dl kookoskerman jähmettynyttä osaa
2 rkl kookosöljyä
3-4 rkl raakakaakaojauhetta
1 tl vaniljajauhetta
7 taatelia

– tee ensin pohja. Jauha pähkinät blenderissä sekaisin. Lisää taatelit ja raakakaakaojauhe ja blendaa tasaiseksi massaksi. Lisää tarvittaessa vettä, helpottaa blendaamista Vuoraa n. 20 cm irtopohjavuoka leivinpaperilla ja levitä pohjan massa vuokaan. Kelmuta ja laita jääkaappiin odottamaan.
– valmista seuraavaksi täyte. Sulata vesihauteessa tai miedolla lämmöllä kookoskerma, kookosöljy sekä pilkottu raakasuklaalevy. Sekoittele koko ajan.
– laita täyte blenderiin ja lisää sekaan raakakaakaojauhe, vaniljajauhe sekä taatelit. Blendaa tasaiseksi. Levitä täyte pohjan päälle ja nosta jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai seuraavaan päivään. Koristele esim. kuivatuilla vadelmapaloilla!

Pitäisi taas aktivoitua kutsumaan ystäviä kylään useammin!
Suloinen sunnuntai-ilta muuttui kyllä moninverroin suloisemmaksi, kun sai parantaa maailmaa neljän tunnin ajan saman pöydän ääressä ♥ 

KIVAA TORSTAITA TOIVOTELLEN,

 


keskiviikko 30. tammikuun 2019

Gluteeniton ja (valko)sokeriton porkkanakakku

HEIPPAHEI

ystävät siellä ruutujen toisella puolella 🙂 Tiedättekö, että jälleen kerran olen niin onnellinen, että olette siellä. Olen käynyt viimeisten parin vuorokauden aikana ihan älyttömän inspiroivia keskusteluja kanssanne. Lähinnä tuolla Instan DM:n puolella. Maanantaisen postauksen saattelemana. Keskustelleet olemme muun muassa siitä, onko kotimaisuus vaatteissa enää tae laadusta. Tai hinta. Näistä keskusteluista on virinnyt ajatus postauksesta, jonka työstön aloitan hetimiten.

Sain myös hurjan paljon kommentteja sunnuntaina postaamistani leivonnaiskuvista ja toiveita resepteihin. Siellä on muutamilla tulevana viikonloppuna juhlat ja tarjoiluvinkkejä varsinkin gluteenittomiin herkkuihin otetaan kuulemma mieluusti vastaan. Tänään on jaossa tuon syntisen hyvän gluteenittoman ja (valko)sokerittoman porkkanakakun ohjetta. Huomiselle sitten suussa sulavaa vadelmaraakasuklaakakkua ja muita herkkuja.

Porkkanakakkureseptejä, sellaisia valkosokerittomia ja gluteenittomia löytyi netistä monta. Aika monessa oli käytetty kostukkeena pohjassa omenasosetta, mutta koska sellaista ei tähän hätään ollut, niin otin mallia tästä reseptistä. Murskattu ananas toi pohjaan ihan uskomattoman paljon kosteutta ja yhdessä porkkanoiden, luomu kookossokerin ja mantelijauheen kanssa toi tietynlaista kinuskisuuttakin. Kuorrutteen olen yleensä tehnyt tomusokerilla, mutta nyt sellainen oli kiellettyjen listalla, niin laitoin kuorrutteeseen tuorejuuston lisäksi hunajaa, kuten tässä reseptissä. Koska tarjottavia oli aika montaa laatua, niin tein reseptin puolikkaalle pellilliselle.

GLUTEENITON & VALKOSOKERITON PORKKANAKAKKU

Pohja
2 dl gluteenittomia jauhoja
1 dl mantelijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
0,5 dl luomu kookossokeria
2 munaa
0,5 dl leivontaöljyä
2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
2 isoa porkkanaa raastettuna
1 ananasmurskapurkki
ripaus suolaa

-sekoita kuivat aineet keskenään
-valuta ananasmurska ja sekoita se ja muut aineet kuiviin aineisiin
-kaada leivinpaperilla vuoratun uunivuoan pohjalle
-paista 175 asteessa noin puoli tuntia
-anna jäähtyä ennen täytteen levittämistä

Täyte
200 g tuorejuustoa
loraus hunajaa
-sekoita tuorejuusto notkeaksi
-lorota hunajaa siihen pienissä erissä ja maista aina makeus
-levitä veitsellä jäähtyneen pohjan päälle

Koristeluun: pähkinärouhetta ja/tai kookoshiutaleita

Ja hei, tämäkin oli seuraavana päivänä vielä parempaa. Niin kuin porkkanakakku yleensä on 🙂 Vaikka olen nyt viikolla vältellyt myös kookossokeria ja osin hunajaakin, niin pala porkkanakakkua piristi maanantai-iltapäivän kahvihetken! Nyt viettämään iltaa komeassa miesseurassa; karvainen kaveri on yhtäkkiä unohtanut kaiken, mitä olemme opetelleet viimeisen reilun kuukauden aikana. Lenkit ovat sujuneet mallikkaasti ilman räyhäämisiä tässä alkuvuonna, mutta nyt parin päivän aikana on räyhännyt liki kaikelle liikkuvalle. Jopa liikkumattomille 😀 Joten kontaktinottoharjoituksia, niillä mennään tämä ilta. Onneksi huomen illalla on sopivasti koirakouluttajan kanssa rehvit!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


tiistai 18. joulukuun 2018

Joulun mehevin taatelikakku leivotaan äidin reseptillä ♥

MOIKKAMOI IHANAT!

Käytiin päivällä Tobyn kanssa pitkällä kävelyllä järven rannassa (kotitoimistopäivien etuja…) ja ette ikinä arvaa, mikä kappale mulla on soinut siitä lähtien päässäni? Sunshine reggae. Juu, olen luukuttanut raskasta joulua Spotifysta sen jälkeen tauotta ja silti se aurinko regee vaan pukkaa pintaan. Kevättä rinnassa? 😉 Niin ihana valoilmiö tuolla Pirkkalan puolella Pyhäjärveä oli, että mielikin hymyilee näkemästään.

Vihdosta viimein eilen illalla sain aikaiseksi  tuon viikonlopulle suunnittelemani taatelikakun. Teen sen aina sillä yhdellä ja samalla reseptillä. Äitiliinin reseptillä, tietysti ♥ Todennäköisesti tämä resepti on äidilleni tullut mummultani, sillä alkuperäisrespassa oli mittayksiköinä kkp eli kahvikupilliset. Teen taikinan kokonaan kattilassa ja ilman sähkövatkaimia. Helppoa kuin heinänteko!

TAATELIKAKKU

3 dl vettä
1 pkt (250 g) taatelia
1 ½ dl sokeria
200 g voita tai margariinia
2 munaa
1 dl vahvaa kylmää kahvijuomaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria

1. Keitä vesi, paloiteltu taateli ja sokeri soseeksi. Lisää lämpimään seokseen rasva. Anna seoksen jäähtyä hetki.
2. Sekoita joukkoon yksitellen munat, sitten kahvi ja lopuksi jauho-kohotusaineseos ja vaniljasokeri.
3. Kaada taikina voideltuun rengasvuokaan ja paista 175 asteessa noin 1 tunti.

En tiedä minkälaiseen vuokaan tämän olen aiemmin tehnyt, mutta tuossa vanhassa ohjeessani oli, että 1,5 litran vuokaan. Eilen taikinaa jäi yli, niin paistoin siitä toisen kakun pienessä irtopohjavuoassa. Maku-lehdessä näin houkuttelevan pellille tehdyn taatelikakun ohjeen. Siinä taatelikakun päälle levitettiin samanmoinen kuorrute kuin porkkanakakkuun. Ja hei, tajuttoman hyvin sopii tuo tuorejuusto-tomusokerikuorrute (200 g maustamatonta tuorejuustoa, 3 dl tomusokeria, 50 g voita) myös taatelikakkuunkin! Kuorrutetta tuli niin paljon, että sitä voi sutaista vaikka tuon perinteisen mallisen taatelikakun siivujen päälle. Maksimoidakseen sokeriähkyn ;D

Perinteisen taatelikakun pakastan pohjoista varten, mutta kuorrutettu taatelikakku päässee huomen illalla kahvipöytään, kun saadaan ihanat ystävät kylään. Sen lisäksi taidan tehdä jouluisen marenkikranssin. Sellaisen lasten suuhun maistuvan. Tänään kun tekee marenkikranssin valmiiksi, niin huomenna se on helppo töiden jälkeen kuorruttaa!

ILOISIN TIISTAITERKUIN,


lauantai 01. joulukuun 2018

Key lime -kinuskipiirakkaa ja joulukuun ensimmäistä

HEIPSANHEI IHANAT

ja heipsanhei oi ihana joulukuu! Vaikka olen kesän lapsi ja rakastan kesää (sekä syksyä, talvea että kevättä), niin joulukuu on aina ollut yksi suosikkikuukausistani. Eniten joulukuu merkitsee mulle toivoa. Siinä on jotain hurjan toiveikasta, ihan jo senkin takia että joulun alla on talvipäivänseisaus. Mikä tarkoittaa sitä, että sen jälkeen alkaa päivä pitenemään ja mennään kohti kevättä. Joulukuun kohokohta on kuitenkin joulu. Musta tuntuu, että olen ollut ihan pikkuisesta asti jouluhullu. Vaikkei kotona joulua ihan hirmuisen aikaiseen valmisteltukaan, niin omassa  huoneessani joulu taisi näkyä parhaimpina vuosina jo lokakuussa 🙂

Tänä aamuna sytytin ensimmäisen adventtikalenterikynttilän lieden viereen. Kahvinkeitin ropisi vieressä ja valkuaiset porisivat paistinpannulla hiljakseen. Nostin eilen illalla pikkuisemman kanssa leipomani kakun jääkaapista odottelemaan kermavaahtokuorrutusta ja laitoin leivät paahtimeen. Surautin koko perheelle aamusmoothiet ja sytitin vielä toisenkin adventtikalenterikynttilän ruokapöytään. Pikkuisten joulukalentereista paljastui suklaiset makeiset sekä toisista kalentereista kabukisiveltimet. Karvainen kaveri sai omastaan pikkuisen luuherkun. Kuten tuossa yksi päivä juteltiin, niin kyllä se lasten jouluilon ja -odotuksen sivusta seuraaminen on puolet joulumielestä.

Joulumieltä, sitä on ollut liikkeellä  viime aikoina. Varsinkin joulukuun lähestyessä. Siinä missä olisin voinut aiemmin kieltäytyä leivontatalkoista perjantai-iltana klo 21 jälkeen, aloimme eilen pikkuisemman kanssa puuhiin. Kynttilänvalossa, jouluradiota kuunnellen. Töiden jälkeen olimme selanneet joulukeittokirjoja ja hakeneet kaupasta ainekset Leilan makea joulu -kirjan Key lime -kinuskipiirakkaan. Joka on kyllä sanoinkuvaamattoman hyvää. Mitä muuta voi olettaa, jos leivonnaiseen tulee paketillinen keksejä, iso pala voita, kaksi karamellisoitua maitotiivistettä, reilu levy tummaa suklaata ja kermavaahtoa niin paljon että siitä saisi vaahtobileet aikaiseksi. Pieni pala tätä herkkua riitti aamupalan painikkeeksi.

Key lime -kinuskipiirakka

Pohja
400 g digestivekeksejä
125 g voita

Täyte
2 prk karamellisoitua maitotiivistettä
5 kananmunan keltuaista
3 limetin kuori ja mehu
150 g tummaa suklaata (käytin 80%)

Päälle
4 dl kuohukermaa
tummaa suklaata raastettuna
1 limetin raastettu kuori

-laita uuni lämpenemään 175 asteeseen (kiertoilma)
-murskaa digestivekeksit ja sekoita sulatettuun voihin
-painele seos piirkkavuoan pohjalle ja reunoille (käytin irtopohjakakkuvuokaa)
-esipaista pohjaa uunissa 10 minuuttia
-sekoita maitotiiviste, munankeltuaiset sekä limettien raastettu kuori ja mehu
-sulata suklaa ja lisää em. seokseen
-kaada täyte piirakkapohjalle ja paista piirakkaa uunin keskiosassa noin 30 minuuttia
(mä paistoin 40 minuuttia, koska piirakasta tuli korkeampi kuin ohjeessa)
-jäähdytä piirakka ja anna tekeytyä yön yli jääkaapissa
-vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää piirakan päälle
-raasta koristeeksi limetin kuorta ja suklaataID

Jokos siellä teillä muuten pääsee hiihtämään? Meillä mies lähti juuri hiihtämään. On käynyt jo muutaman kerran tänä vuonna. Itseäni ei ole vielä hiihtokärpänen tälle vuodelle puraissut, joten taidan käydä juoksulenkillä. Sellaisella key lime -kinuskipiirakan sulatuslenkillä 🙂 Muuten ohjelmistossa on leppoisaa oleilua, joulupukin asioilla käymistä sekä pikkuisen siivoilua. Keskikerroksen joulukuuseen aion vaihtaa kunnon joulukynttilät, sillä nuo pattereilla toimivat kynttilät ovat kellastuneet (patterit alkaneet hiipumaan?). Myös tähdet voisi viritellä ikkunoihin tuomaan valoa 🙂

IHANAA JOULUKUUN EKAA TOIVOTELLEN,