MOIKKAMOI!

Pari palkatonta vapaapäivää vaihtui juurikin eilen illalla sairauslomapäiviksi kipuisen lapsen kanssa. Eihän siitä montaa viikkoa ole, kun George vieraili meillä? Jälleen sama potilas eli tuo esikoinen. Tosin tätä tiesi odottaakin; rakkaat serkut naapurissa sairastivat taudin viikonloppuna. Onneksi on nopeasti ohi menevää sorttia ja potilaskin jo parempaan päin. Mikäli sitä paremmuutta mitataan sillä, että tekee mieli makeaa. Suklaamuna upposi aamiaiseksi. Ei näitä sairastaessa oikein lasketa 😉

Tänään ollaan vietetty laatuaikaa meidän sängyssä. Pikkuinen on katsellut boksilta piirrettyjä ja mä olen syventynyt lukemaan kirjaa. Rönttökotivaatteissa (ja kyllä, myös kuvassa rönttöpaita :). Lisäksi ollaan tehty kampauksia meikkipäälle. Tiedättekö sen nuken, jolla on vain pää ja hiukset? Jolle voi harjoitella meikkejä ja kampauksia. Täytyy sanoa, että tuo lapseni on mennyt ihan mun ohi näissä taidoissa. Ainakin kampausten ja lettien teossa. Ikinä en ole osannut tehdä kalanruotolettiä tai edes sellaista ranskalaista, jolla kehtaa ihmisten ilmoille mennä. Toinen tekee tarkkaa työtä ja niin säntillisesti. Pyysin itsellenikin tuollaista kalanruotolettiä, mutta toinen ei tiennyt miten sanansa olisi asetellut. Luin rivien välistä, että turha toivo; liian ohuet ja lyhyet hiukset 😀

Hiusasiaa. Siitä on pian kuukausi, kun kävin hiukset pätkäisemässä. Polkka oli alkuun pirtsakka (klik), mutta nyt musta tuntuu, että se on ylikasvanut. Ei lainkaan pirtsakka. Vai onko vika vain katsojan silmissä? Tuossa huhtikuun lopulla vietetään perinteisiä Indiedays Blog Awardseja ja sitä ennen on auttamatta edessä kampaajareissu. Mutta mitä tehdä? Tekisi mieleni pätkäistä ihan lyhyeksi (kuten täällä). Tai sitten takaa kerrostetusti lyhyemmäksi ja edestä pidemmäksi (leukaluuhun asti). Mitä mieltä olette? Itseni tuntien istun kampaajatuoliin ja sanon, että tasoitetaan vain vähän. Ja sitten pian sitä ollaan sen hiirenhäntäliuhuletin kanssa ongelmissa 😀 Toisaalta nyt hiukset olisi just sopivan pituiset esimerkiksi kiinnilaittoon. Lyhyempi malli tosin toisi taas sitä ryhdikkyyttä. Voi apua, miten voi taas naisena olo olla näin kertakaikkisen vaikeaa? 😛

Pähkäillään näitä, lähden nyt hakemaan kauppakassit kaupasta hätsynpikaisesti. Toivottavasti täällä ei tauti ota sillä aikaa takapakkia…

AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. hirmuinen puhuri ulkona, pitäkäähän jalat visusti maassa!

MOIKKAMOI,

tekisi mieleni melkein laittaa jouluvalot takaisin pihalle, tortut paistumaan ja joululuritukset soimaan. Aivan käsittämättömän kaunis takatalvi. Hih, mutta mun puolesta vois kyllä lumet sulaakin sen sileän tien. Toivotaan, että se sananlasku uudesta lumesta pitää paikkansa!

Muistanette viime kesänä, kun tuskailin (kiitos hormonivaihteluiden sun muiden) kiiltävän kasvojen ihon ja isojen ihohuokosten kanssa? Silloin testasin sitä Cliniquen Pore minimizeria ja ihan hetken ajan se tuntuikin toimivan loistavasti. Kunnes. Ihohuokoset alkoivat silminnähden tukkeutumaan oikein urakalla ja sitä myötä isonivat. Plääh. Syksyn pärjäsin La Roche Posayn mattakosteusvoiteella, kunnes taas joulun jälkeen tuntui, että ihohuokoset alkavat olemaan näkyvillä. Kuuden viikon välein on ollut pakko käydä kosmetologilla ihonpuhdistuksessa syksystä lähtien. Rahaa on palanut…

Ja niin paloi kyllä tähänkin puteliin, mutta ilomielin siitä pulitin. Nyt olen käyttänyt tuota Estee Lauderin Idealist sarjan Pore Minimizing Skin Refinisheriä kolmisen viikkoa ja tulokset olivat jo viikon päästä nähtävillä. Iho on sileämpi ja ihohuokoset ovat oikeasti pienentyneet. Aamulla laitan tätä pari tippaa kasvojen alueelle, annan imeytyä ja sitten levitän tuon La Roche Posayn mattakosteusvoiteen. Ikinä ennen en ole selvinnyt iltapäivään ilman kasvojen kiiltelyä. Nyt pärjään 🙂

Tuo voide oli oikeastaan heräteostos Phuketin lentokentältä. Meillä oli jo boarding melkein alkanut ja oli kiire kohti lähtöporttia. Piti ottamani se pienempi puteli hyllystä, mutta kassajonossa huomasin, että olinkin ottanut tuon isomman. Ei siinä ehditty enää käydä sitä vaihtamassa, joten nyt toivotaan, että toimii jatkossakin yhtä hyvin. Veikkaanpa, että tämä riittää ainakin vuodeksi, ellei pidempään. En tiedä kuvittelenko vain, mutta ihohuokoisten pienenemisen lisäksi on silottanut otsaryppyjä…voiko olla mahdollista? Tai sitten allekirjoittaneen näkö on kokolailla heikentynyt tässä kolmen viikon aikana 😀

Suosittelen siis lämmöllä teille, jotka kärsitte iän tuomasta ihohuokoisten veltostumisesta. Ugh, miten kamalalta tuo lause kuulosti 😉 Mulla ainakin toimii ja olen niin onnellinen, että vihdosta viimein löysin tuotteen, joka oikeasti toimii. Eikä vain lupaa toimivansa. Onko teillä muilla käyttökokemuksia ko. tuotteesta? Onko auttanut? Laitatteko te muuten tätä myös yöksi? Mä olen nyt käyttänyt vain päivisin, mutta nyt olen ajatellut, että kuuluiskohan tätä laittaa myös yöksi…

MAANANTAI-ILTATERKKUSIN,
winter wonderlandista