Aiettä. Oletteko katsoneet ensi viikon sääennustetta? Eilen illalla siellä vielä keikkui lukema 31 tänne Tampereelle ensi keskiviikoksi, mutta ei tuo 29 astettakaan huono ole, mikä tänä aamuna oli ennuste 😀 Kunnon talvi takana ja nyt kunnon kesä. Meillä on kuulkaas käynyt hyvä säkä. Nautitaan tästä!
Kun on kovin lämmin, itselläni ei ole juurikaan nälkä. Siis kunnon ruoka nälkä. Mutta napostelunälkä, siitä olen tänä kesänä kärsinyt. Varsinkin viimeisen viikon aikana. Juuri, kun sain itseni alkutalvesta vieroitettua napostelusta. Kesällä kuuluukin napostella eikä siinä mitään, jos naposteltavat olisivat kotimaisten mansikoiden ja jätskien muodossa. Satunnaisesti myös viilentävien jätskien muodossa. Mutta kuulkaas, kun mun naposteltavat ovat nyt viikon ajan olleet 99% jotain aivan muuta kuin terveellisiä herkkuja. Jätskiä suoraan pakkasesta lusikalla. Työpaikan kahvihuoneen pöydälle jätetystä suklaalevystä palan napsaisua ohi kävellessäni. Ja kun mä en edes ole suklaan ystävä. Viikossa olen koukuttunut jälleen sokeriin. Se tuntuu ka-ma-lal-ta.
Sanomattakin selvää, että kroppa ei voi hyvin. Olo on ollut vähän turvonnut ja nuutunut. Lenkillekään ei ole ehtinyt. Kyllä te tiedätte sen tunteen, kun on sellainen plääh-olo. Eilen otin itseäni niskasta kiinni. Stoppi (jatkuvalle napostelulle) ja sokeriherkutteluille. Aloitin 10 päivää kestävän Detox -juomakuurin (*Detox Express saatu Lifestä), jota otan joka aamu tyhjään vatsaan. Kävin työpäivän lomassa hakemassa kahvihuoneen pöydälle herneitä ja mansikoita. Töistä kotiin kurvasin kotikaupan kautta ja ostoskoriin eksyi vain hevi-osaston tuotteita. Illalla tein nopeasti tuollaisen rouskuvan, maistuvan ja oikeasti täyttävän salaatin. Itse pärjäsin pelkästään salaatilla ilman lisukkeita, mies söi salaatin kanssa lohta. Jääkaappiin laitoin vesipullon, johon ujutin sitruunaa ja persiljaa makua tuomaan. Tuota täytän vedellä aina kun sen pinta laskee. Kyllä tämä tästä!
Kastike 1 rkl oliiviöljyä 2 rkl sitruunamehua 1 rkl luomuomenaviinietikkaa vettä (laimenna seos sopivaksi vedellä) suolaa mustapippuria
-pienistele kaalit ja porkkana
-sekoita kastikkeen aineet ja lisää kastike kaaliporkkanaseokseen
-laita jääkaappiin tekeytymään n. puoleksi tunniksi
-sekoita joukkoon muut salaatin aineet
-koristele chiansiemillä ja pellavansiemenillä
-nauti
Tein salaattia isomman erän kerralla. Salaatti paranee vain jääkaapissa köllötellessään. Kukka- ja parsakaaleista tulee pehmeän rouskuvia. Tämä kotitoimistopäivä siis syödään kevyesti ja hellitään kroppaa. Sillä…illalla kutsuu laivan buffet. Elämä on valintoja täynnä. Myös tuolla buffetissa 😉 Edessä on miniristeily meidän minin ja hänen ystävänsä ja ystävän äidin kanssa.
Eilen illalla tein työtyöpäivän jälkeen vielä blogityöpäivän sisään huomista risteilypäivää ajatellen. Jos eilisessä postauksessa vähän kritisoin sitä, että yrittäjä ei 100% lomaa tunne, niin tässä taas yksi yrittäjyyden niistä puolista, minkä takia se tuntuu just omalta jutulta! Vapaus tehdä asioita osin oman aikataulun mukaan (puhun nyt blogitöistä, en töistätöistä :)). Varsinkin näin kesällä ihan ykkösjuttu ♥
KEPEIN KESKIVIIKKOTERKUIN,
PS. muistattehan että sitruunavesi kantsii juoda pillillä, ettei hampaiden kiille vaurioidu!
ja hyvää juhannussunnuntain iltaa! Toivottavasti siellä on ollut rento ja iloinen juhannus ♥ Kerroinkin teille tuolla taannoin esitellessäni kesäisiä piknikherkkuja, että tulen saamaan kesällä saareen ruokavieraita, kenelle piknikherkkuja tarjoan. Ja vastaavasti, keiden Hellmann’s majoneesin ympärille kehittelemiä herkkuja pääsen itse maistamaan. Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’skanssa. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että tuosta meidän päivästä tulee niin ihana kuin mitä se oli. Viikko sitten lauantaina aamu valkeni kovin tuulisena ja pidin peukut pystyssä saaressa aamukahvia juodessani, että toivottavasti tuuli ei vain tuo mukanaan sadepilviä. Eipä se onneksi tuonut vaan kelienkin puolesta päivämme ja viiden tähden illallisemme oli oikein onnistunut. Minulla on ilo viedä teidät tuon päivän ja illan tunnelmiin monien kuvien ja herkullisten reseptien myötä.
Siinä aamutoimia tehdessäni tunsin yhtäkkiä perhosia vatsassa. Minä, joka olen yleensä sosiaalinen ja rakastan tutustua uusiin ihmisiin, huomasin jännittäväni tulevaa päivää. Hyvällä tavalla. Neljästä saareen saapuvasta bloggaajavieraasta kaksi oli tuttua, mutta kaksi sellaista, joita en ollut aiemmin tavannut. Näihin kahteen kyllä olin tietyllä tapaa tutustunut heidän blogien herkullisten reseptien kautta, joten mitään syytä jännitykselle en keksinyt. Loppuviimein tulin siihen lopputulokseen, että tuo pienoinen jännitys johtui siitä, että mietin miten minun, tavallisen lifestylebloggaajan, valmistamat ruoat maistuisivat noille alan ammattilaisille, rautaisille ruokabloggaajille. Neljän bloggaajakollegan mukana saareen tulisi myös Indieplacelta ihana Pauliina.
Heti puolen päivän jälkeen Kokit ja Potit -blogin pitäjä Hannele laittoi viestiä, että olisi venerannassa. Äkkiä mies venekuskiksi ja vastarannalle treffaamaan Hanneletta. Hyvin pian huomasin, että jännitykseni oli ihan turhaa. Tietyllä tapaa me bloggaajat ollaan jotenkin niin samalla aaltopituudella, vaikka blogien aihepiirit käsittelisivätkin täysin eri aiheita. Tuona kauniina kesäkuun päivänä meitä bloggaajia yhdisti monta tekijää. Eikä vähiten se, että kaikilla meillä on intohimo ruoanlaittoon. Hyvään ja konstailemattomaan ruokaan. Syömiseen, sekä pöydässä pitkän kaavan mukaan nauttimiseen. Hannelen kanssa valmistelimme omia tarjottaviamme ja rupattelimme niitä näitä. Vihdosta viimein saimme puhelun, että loppuporukkakin oli vastarannalla odottelemassa kyytiä.
Ihana oli nähdä pitkästä aikaa tuota sielunsiskoani Uusi Kuu -blogin Emiliaa sekä hersyvän hauskaa Kulinaari -blogin pitäjää Kimmoa. Tiskivuoren emäntä -blogia kirjoittavaa Heidiä en ollut tavannut aiemmin, mutta niin vain juttu luisti hänen kanssaankin ihan kuin olisi tunnettu kauemmin. Lopulta oltiin saman katon alla koko illallisjengi ja saaren täytti nauru, herkulliset tuoksut ja puheen pälpätys. Aika riensi hirmuista vauhtia ja näin jälkikäteen tuntuu, että meidän illallista varten olisi voinut varata ainakin pari päivää. Oltaisiin saatu juteltua kaikki kuulumiset ja mielen päällä olevat asiat 🙂
Bloggaaminen on aika yksinäistä, ellei sitten jaa toimistoa muiden bloggaajien kanssa. Itselleni ainakin tuntui tuo meidän yhteinen päivä antavan niin paljon. Tuntui hyvältä huomata, että jaamme samat ilot ja haasteet työssämme. Sparrausta, sitä tuo päivä sisälsi rutkasti myös. Kuvausvinkkejä ja näin ei ruokabloggaajalle, huikean määrän inspiraatiota ruoanlaittoon. Jossain vaiheessa alkoi nälkäkin kurnimaan vatsanpohjassa sen verran, että oli pakko keskittyä seurustelun sijaan ruoanlaittoon ja kattauspuuhiin. Otimme kuplajuoman kylmästä ja kilistelimme viiden tähden illallisseurueemme kunniaksi. Pöytä notkui mitä ihanampia herkkuja. Yhdistävänä tekijänä niille kaikille toimi Hellmann’s majoneesit. Hellmann’s majoneeseissä käytetään 100% vapaan kanan munia ja ne sisältävät paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja.
Illallisen menu näytti seuraavalta (tarjottavaa klikkaamalla pääsette reseptiin):
Emilia oli valmistanut ehkä parasta suolaista piirakkaa, mitä olen ikinä maistanut! Helppo ja herkullinen feta-oliivipiirakka oli maukas ja mehevä, kiitos tuon täytteeseen tulleen samettisen ja täyteläisen Hellmann’s Real -majoneesin. Se cheddar-juustoraasteen kanssa on sellainen yhdistelmä, jota on pakko kokeilla itsekin suolaisten piirakoiden täytteissä. Heidin kokonaisena grillatut nieriät (ohje blogissa ahvenelle, mutta toimii täysin myös nieriälle) veivät myös kielen mennessään. Hävettää myöntää, mutta en ole koskaan valmistanut kalaa kokonaisena. Tästä innostuneena otin kesän ruokalistalle kokonaisen kalan valmistuksen. Kalan kanssa oli tarjolla täyteläistä tillimajoneesia, johon kaprikset toivat mukavasti suolaisuutta.
Hannele oli valmistanut yrittistä kaalisalaattia, jota voi nauttia lisukkeena tai esimerkiksi patonkiveneiden päällä. Kaalisalaatin maukas majoneesikastike kannattaa sekoittaa salaatin joukkoon juuri vasta ennen tarjoilua, jotta kaali säilyy rapsakkaana. Itse valmistin valikoiman pikkusuolaisia, sorminaposteltavia sekä kaksi kesäistä salaattia. Kesäinen perunasalaatti toimii esimerkiksi grillatun kalan kanssa loistavasti, kun taas kesäinen ja raikas parsakaalisalaatti olisi loistava kumppani grillatulle lihalle.
Syötyämme suolaiset ruoat oli aika jälkiruoalle. Tai kahdelle jälkiruoalle. Vaikka itse kukin valitti täysinäistä olotilaa, niin aina sitä löytyy jälkkärille pieni tila vatsasta 🙂 Itse en ole ikinä hoksannut kokeilla majoneesia makeiden herkkujen valmistuksessa, mutta tästä lähtien ihan varmasti tulee kokeiltua. Hannelen loihtimat suklaa-mansikkakuppikakut olivat taivaallisia. Ne kätkivät sisäänsä mansikan, mikä oli ihana ja iloinen yllätys! Majoneesi toi kuppikakkujen taikinaan aivan uudenlaista mehevyyttä. Sitä tuo Hellmann’s Real -majoneesi toi myös Kimmon valmistamaan passion-suklaakakkuunkin. Täyteläisen mehevä suklaakakku ja täytteenä raikas passionmousse, mascarponekermavaahtoa ja passionhedelmää. Tässä taitaa olla kesän mehevin täytekakku. Niin juhlaan kuin arkeenkin. Mikä ettei sitä arkeakin voisi tämän komean kakun kanssa juhlistaa.
Sen lisäksi, että opin hurjan monta ruoanlaiton niksiä, niin opin myös sen, että Hellmann’s Real -majoneesilla on erittäin monia käyttötarkoituksia. Ihan yksinkertaisimmillaan se on meillä käytössä ranskalaisten tai parsatikkujen dippinä. Hampurilaisten kanssa se on ihan ehdoton, niin kuin ovat nuo Hellmann’s Chilli -chilimajoneesi ja Garlic -valkosipulimajoneesikin. En ole tainnut koskaan ennen laittaa majoneesia ruokiin, jotka paistetaan. Tiedän, että jatkossa sekin on mahdollista. Tuntuu, että ruoanlaittotaitoni ja rakkaus ruoanlaittoon otti jälleen ison harppauksen eteenpäin. Kiitos näiden ihanien inspiroivien vieraideni ♥
Lopulta oli aika vieraiden lähteä. Vaikka lähdön hetkeä yritettiin jopa sylinkipeän koirammekin toimesta viivästyttää 🙂 Vieraiden lähtemisen jälkeen saari oli omituisen hiljainen. Hissuksiin siivosimme miehen kanssa pöydän ja huomasin kelaavani mielessäni päivän tapahtumia hymyssäsuin. Jälleen kerran tunsin suuren suurta kiitollisuutta siitä, että mulla oli kunnia tutustua niin huipputyyppeihin. Nämä tällaiset päivät ovat niitä, joita muistellaan vielä pitkään!
Vaikka olenkin vähäsen drama queen, niin silti en ihan heti muista, että tuo draamakuningattareuteni olisi tuossa määrin yltänyt blogin otsikkoon niin kuin tänään ;D Mutta hei, mitä sitä asioita kaunistelemaan. Jotkut ruoat vain ovat niin maukkaita, että ei voi muuta kuin ihmetellä. Lähinnä ihmetellä sitä, että miten sitä tällaisena kotikokkina saa omassa keittiössään loihdittua makumaailmaa ja koostumusta, jollaiseen on tottunut hyvätasoisissa ravintoloissa. Olenko muuten kertonut teille, että minulla on tapana vähätellä itseäni? Tai oli, kunnes päätin että kelpaan tällaisena. Joten nyt täytyy sanoa, että onnistuin yli odotusten!
Tykkäättekö tankoparsasta? Tankoparsaa on tullut syötyä jonkun verran tänä vuonna, mutta ei siinä määrin kuin aiemmin. Luulin jo hieman kyllästyneeni siihen, kunnes päätin tehdä sitä uudella tavalla. Lauantaisten vieraiden jälkeen meiltä on löytynyt jääkaapista manchego-juuston kannikka ja kuivamuonakaapista ruisnappeja sekä juuston kanssa tarjottuja suolaisia keksejä. Päätin käyttää ne hyväksi ja tehdä tankoparsasta tuollaisia rapeita dipattavia tankoparsatikkuja. Pitkään mietin, että millaisen dipin haluaisin, kunnes sieltä manchego-juuston vierestä löytyi vihreän pestopurkin jämät. Tulisuudeksi hieman tabascoa sekä kuivattua chilirouhetta.
TANKOPARSATIKUT & TULINEN PESTODIPPI
1 nippu vihreää tankoparsaa n. 10 kpl ruisnappeja, suolakeksejä tms. hienonnettuna noin desi raastettua juustoa (meillä oli manchegoa & parmesania) 1 kananmuna mustapippuria
-pese tankoparsat ja leikkaa niistä kova kanta pois (tarvittaessa myös kova kuori)
-riko kananmuna lautaselle
-sekoita hienonnetut ruisnapit yms. hienoksi raastetun juuston kanssa ja mausta mustapippurilla
-valele tankoparsan varsi (ei päätä) kananmunalla ja sen jälkeen pyörittele lautasella, jossa leipäjuustomuruseosta
-paista uunissa 210 asteessa (kiertoilma) noin 30 minuuttia tai kunnes tankoparsat ovat kypsiä ja pinta rapea
-valmista parsojen uunissa oloaikana dippi ja kun tankoparsat ovat valmiita, dippaa niitä tuliseen pestodippiin
TULINEN PESTODIPPI
1 dl majoneesia 1 rkl vihreää pestoa maun mukaan tabascoa pinnalle chilirouhetta
-sekoita majoneesi, pesto ja tabasco keskenään
-ripsottele päälle chilirouhetta
Nämä menevät hienosti kahdelle ihmiselle sellaisenaan samalla kauniista kesäillasta nauttien (tai koko satsi yhdelle reissussa olevaa rakastaan kaipaavalle lohturuokana, mutta ei puhuta siitä ;)). Lämpimänä, mutta myös kylmänä. Lounaana tai vaikka välipalana. Aikaa näiden valmistaminen ei juurikaan vie pois muilta kotitöiltä. Kypsymisen aikana ehtii tekemään tuon dipin, lähettämään miehelle kymmenen ikävöivää whatsuppia ja vastaamaan muutamaan työsähköpostiin. Tyhjäämään tiskikoneen ja harjaamaan koiran. Olen muuten huomannut olevani tehokkaimmillani miehen ollessa työreissussa. Ilmankos näitä postauksia syntyy yksi per päivä tahdilla ja se lupailemani postaustahdin hiljentyminen ei olekaan näköpiirissä vielä vähään aikaan 😉
Hei, huomenna luvassa pitkää postausta puutarhajutuista monien kuvien kuvittamana. Eilen illalla istuttiin iltaa veljen perheen luona tuon postauksen tiimoilta ja jos saisin valita ihan minkä tahansa puutarhan meidän takapihalle, niin ottaisin juuri tuollaisen. Kotoisan, kutsuvan ja kerroksellisen. Aikaa kestävän ja rakkaudella pidetyn ♥
Huomaan, että nyt kun kesä (kyllä, kesä!) on vihdosta viimein saapunut, niin sitä on tullut viritettyä ajatuksetkin kesäruoan tasolle. Jätetty taka-alalle ne pitkään haudutetut lihapadat ja lämmittävät sopat. Mieli on siirtynyt salaatteihin, grilliruokaan ja muutenkin nopeasti valmistettaviin kesäherkkuihin. Mökkikauden aloituksen myötä sellaisiinkin ruokiin, jotka valmistuvat vaivattomasti myös mökkiolosuhteissa ja jotka sopivat nautittavaksi kesäillassa viltin päällä laiturin nokassa. Meillä majoneesi kuuluu kesän ruoanlaittoon jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikottain. Yleensä siitä valmistetaan herkulliset dipit ranskiksille tai tujautetaan sitä hampurilaisen väliin. Tällä kertaa kehittelin majoneesista pariin kesäiseen salaattiin salaatinkastikkeet sekä käytin sitä pikkusuolaisten sulostuttajana. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.
Rakastan pikkusuolaisia yli kaiken. Voisin elää kaiken maailman sormiruoalla. Kun näin tämän kampanjan kampanjahaun istuin Dubain hotellimme cocktailtunnilla. Tuota cocktailparituntista odotin joka päivä. En suinkaan sen juoman takia vaan niiden suussa sulavien kanapeiden, pikkusuolaisten takia. Ne veivät kielen mennessään. Tuossa hetkessä päätin, että ei olisi hassumpi idea alkaa kotonakin tekemään pikkusuolaisia useammin. Ei vain juhliin vaan ihan myös arkenakin. Niille ex tempore -piknikeille ja retkille, jota kesä toivottavasti tuo monet mukanaan.
Tuon hotellimme kokit olivat niin taitavia, että ihan sellaisiin suorituksiin tämä lifestyle-bloggaaja ei yltänyt. Mutta mielestäni sain kehitettyä neljä aika ihanaa ja erilaista kanapeeta. Lisäksi kaksi salaattia, jotka ovat kesäisen raikkaita. Kesällähän ruoanlaitossa on parasta se rentous. Se, että voi huiskia tuoreita yrttejä ja marjoja vähän joka ruokaa. Maistella ruoanlaiton keskellä ja mutustella makumaailmaa. Freesata ruokaa hieman sitruunamehulla ja tuoda siihen samettisuutta Hellmann’sin majoneesilla. Joissa muuten käytetään 100% vapaan kanan munia ja jotka sisältävät paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja.
Tein alla olevat pikniksapuskat noin neljälle nälkäiselle aikuiselle. Täytteitä kanapeihin tuli ehkä kuudelle tai maksimissaan seitsemälle, mutta se sallittakoon. Kokki apulaisineen makusteli hyvillä mielin ylimääräiset täytteet 🙂
Kesä ja lohi. Kesä ja graavilohi. Ne sopivat yhtä hyvin yhteen kuin lime ja tillikin. Näistä graavilohikanapeista tuli omia suosikkejani. Krustadin rapsakkuus, limen hapokkuus ja majoneesin täyteläisyys saivat aikaan tyytyväistä mmm-äännettä. Myös muissa perheenjäsenissä!
GRAAVILOHIKANAPEET 4:lle
2 rkl Hellmann’s Real -majoneesia puolikkaan limen mehu ja raastettu kuori tuoretta tilliä ripaus suolaa pala graavilohta 4 krustadia
-sekoita majoneesi, limen mehu + raastettu kuori, pilkottu tilli ja suola keskenään
-jaa majoneesi neljälle krustadille (täytteestä riittää noin kuuteen krustadiin)
-asettele päälle graavilohta ja tuoretta tilliä
Tuo Hellmann’s Valkosipulimajoneesi on ollut meillä käytössä sellaisenaan bataattiranskalaisten ja ranskalaisten dippaamiseen. En voi vastustaa sitä. Voisin syödä sitä ihan pelkältäänkin. Tällä kertaa se pääsi jättikatkaravun pyrstöjen, avokadon, tillin ja sitruunan kanssa solmittuun liittoon rapsakoiden ruisnappien päälle.
-sekoita majoneesi, sitruunan mehu ja muutama kierros mustapippuria myllystä
-lisää majoneesiseokseen jättikatkaravun pyrstöt, palasteltu avokado sekä tuoretta tilliä
-asettele ruisnappien päälle
-koristele tuoreella tillillä sekä sitruunan viipaleella
Kaikille ei kalaruoat maistu. Meillä pienempi on ilmoittanut, että ei ole kalan ystävä. Paitsi lohisopassa. Kana onneksi hänellekin maistuu. Joten niitä ”ei kalaruokien” -ystäviä varten tein myös broilerinleikkeistä pikkusuolaisia. Näissä majoneesin pehmeys saa rinnalleen kirpsakan punaposkisen omenan, kielenkantoja vienosti kutkuttelevan tulisen kastikkeen sekä makua ja väriä antavan curryn. Tarjoiltuna tuorean ruisleivän päällä.
-leikkaa ruisleipä neljään osaan ja voitele ne
-pilko omena, korianteri ja broilerinleike pieniksi
-sekoita ne majoneesin, tulisen kastikkeen ja curryn kanssa
-asettele ruisleivälle salaattia pienisteltynä ja lusikoi sen päälle broilerimajoneesiseosta
-koristele tuoreella korianterilla
Minttua, aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa. Pehmeän täyteläistä majoneesia ja suloisen makeaa hunajaa. Tarjoiltuna raikkaan kurkkuviipaleen päältä. Näissä lihattomissa kanapeissa maistuu kuulkaas kesä! Mutta koska kesä on aika lämmin, niin nämä kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua, ettei kurkun nesteen turhaa valuta täytettä kurkulta pois.
KASVISKANAPEET 4:lle
2 rkl Hellmann’s Chilimajoneesia 3 aurinkokuivattua tomaattia tuoretta minttua vuohenjuustoa maun mukaan loraus hunajaa mustapippuria 4 cm pala kurkkua
Onko mitään ihanampaa kuin varhaisperunat? Mitään ihanampaa kuin eilisen päivän perunoista tehty perunasalaatti? Eipä juuri tule montaa asiaa mieleen. Se, kun ne eilisen päivän perunat sekoitetaan yhteen herneiden, papujen, retiisien ja avokadon kanssa, lisätään siihen kastikkeeksi hieman makeantulista sinapilla höystettyä majoneesia ja annetaan tuon salaatin tekeytyä jääkaapin viileydessä hetki, lähentelee jo sitä kesäruokaideaa, jota itse olisin valmis toteuttamaan aina toukokuusta elokuuhun.
KESÄINEN PERUNASALAATTI 4:lle
8 pientä varhaisperunaa keitettynä tai 10 keitettyä pariisin perunaa 100 g (pakaste)herneitä 100 g vihreitä papuja 5 retiisiä pieni avokado
Kastike 3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia 1 rkl väkevää sinappia tuoretta korianteria loraus hunajaa tujaus mustapippuria myllystä suolaa maun mukaan
-sekoita kastikkeen ainekset keskenään
-halkaise jäähtyneet perunat ja sekoita ne pakasteherneiden, papujen ja pilkotun avokadon kanssa sekaisin
-sekoita joukkoon kastike
-anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia ennen tarjoilua
Parsakaali, tuo pitkäaikainen rakkauteni, kulkee mukana myös tänä kesänä. Aina minulta kysytään, että enkö keitä sitä. En edelleenkään keitä sitä. Tähän salaattiin parsakaali sai kaverikseen pensasmustikoita, kirpsakkaa omenaa ja ihanaa luomusellerin vartta. Siemensekoitus tuo rouheutta ja minttu raikkautta. Kastikkeen suloisuus saa parsakaalin jääkaapissa hieman pehmenemään. Niin että salaatista tulee hetkessä niin kesäkattauksen katseenvangitsija kuin santsauskierroksen kunkkukin!
-pilko parsakaali, selleri ja omena
-sekoita joukkoon pensasmustikat varovasti
-sekoita kastikkeen aineet keskenään ja lisää salaattiin
-koristele siemensekoituksella sekä tuoreella mintulla
Sitten ei muuta kuin essu pois kaulasta, hiukset kikkuralle, huuliin punaa ja kesämekko ylle. Kesäiset piknikit odottavat! Rakkauteni majoneesiin on yltänyt siihen pisteeseen, että ajattelin sen moninaisia käyttötapoja tämän tästä. Tälle kesälle ajattelin vielä kehittää reseptit bbq-majoneesista, jolla maustaa taivaallinen grillipitsa sekä testata elämäni ensimmäisen kerran, miten majoneesi sopii suklaakakun leivontaan.
Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa sinulla on mahdollisuus voittaa Hellmann’s tuotepaketti ja päästä testailemaan majoneeseja eri käyttötarkoituksiin! Kilpailuaika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä tiistaina 15.5. klo 23.59. Löydät arvonnan säännöt täältä. Onnea arvontaan!
TIISTAIN ILTATERKUIN,
PS. pysykäähän kuulolla; kesäkuussa meitä kokoontuu tämän kampanjan tiimoilta viisi bloggaajaa saareen tuonne meidän mökille. Viiden tähden illallista herkkureseptien kanssa luvassa siis myöhemmin kesällä! 🙂
Kuvissa yhden naisen varietee, tuttavallisemmin perjantaimyyssit. Piti muuten oikein googlettaa, että mitä tuo varietee oikeastaan tarkoittaa 😀 Wikipedia sanoo, että ”Varietee on näyttämö, jolla esitetään hilpeitä laulu-, tanssi-, ilveily-, kabaree– tms. esityksiä tai siksi kutsutaan sellaisen sisältöistä esitystä.”. No juu, näyttämönä Marian keittiö ja kukaan muu ei laula kuin Kelly Clarkson. Sitä samaa ihanaa Radioheadin biisiä, joka on soinut meillä koko päivän. En tiedä, miksi tuo Creep ottaa jotenkin otteeseensa. Sitä on vain pakko kuunnella uudelleen ja uudelleen. Mitä tuohon tanssiosuuteen tulee, niin kyllä sitä tuli ruoanlaiton ohessa hiukka tapailtua askeleita 😉
Ennen kuin käyn kommenttien kimppuun, niin oli pakko tulla vilauttamaan meidän tai siis minun, iltaruokaa. Mies kotiutuu puolenyön tietämillä, joten saa tästä sitten yöpalaa. Onhan näitä salaattipiirakoita tullut täällä blogissa ennenkin esiteltyä, mutta nyt jotenkin maistui erityisen hyvälle. Ehkä sen takia, että viikko oli, jälleen kerran, älyttömän kiireinen ja ehkä sekin vaikutti asiaan, että tämä perjantai-iltapäivä ja -ilta on tullut suhailtua sinne sun tänne. Hyvän ruoan äärelle sitä tulee rauhoituttua. Eikä siinä mitään, tykkään kuskailla tyttöjä kavereineen. Niin muakin kuskattiin tuossa iässä 🙂 Toby on ollut meiningeissä mukana, sillä edelleen pelkää kovin autossa. Pikkuhiljaa näyttäisi, että alkaa tottumaan autossa olemiseen, vaikka vielä vähän läähättääkin.
Salaattipiirakkaan palatakseni; se koostui valmiista piirakkapohjasta (itsetehtynä toki parempi!), lehtikaalista, salaattisekoituksesta, kurkusta, fetajuustosta, oliiveista ja punasipulista. Ja itse asiassa lorautin päälle vielä balsamicoakin ennen kuin söin. Lehtikaalilla ja minulla on ollut jotenkin kinkkinen suhde. Ensin oltiin liian tiivisti vuoden päivät ja sitten tehtiin bänksit. Viime aikoina olen pikkuhiljaa ottanut lehtikaalin jälleen valikoimiin. Nauttinut siitä oliiviöljyllä pehmennettynä. Välillä myös pannun kautta pyöritettynä tai uunissa rapsakoituna.
Kuohuviinihammasta on kolottanut koko viikon, joten pakkohan se oli vaimentaa. Nyt ongelmana on vain se, että millä sulkea tuo pullo, ettei kuplat haihdu? Pitäisi alkaa ostamaan piccolopulloja, sillä nuo isot ovat vähän ongelmallisia juuri sen takia, että yleensä se lasillinen riittää! Tänä perjantaina iski yhtäkkiä ikävä jälleen mökille. Niitä perjantai-iltoja kun kurvataan venerantaan ja hurautetaan saareen. Tietkin näyttivät siltä, että kevät on täällä. Vaikkei nuo lumipenkat ihan vielä keväästä vakuutakaan. Kyllä se siitä! ♥
PERJANTAI-ILTATERKKUSIN,
PS. uutta ruokatilaa esittelyssä näillä näkymin sunnuntaina. Onko antaa vinkkiä, millä rullalla olleet julisteet saa suoristettua? Ne ovat olleet painavien kirjojen alla nyt viitisen tuntia ja vieläkin käpristyvät.
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.