HEISSULIVEI!
Tiedättekö, että vielä aamupalapöydässä kävin läpin Pinterestiä hakusanalla ”pixie”. Tallentelin kuvia puhelimeen ja ajattelin näyttäväni niitä sitten tuolle kampaaja-Kristalle. Tässä sitä nyt ollaan. Näyttääkö tuo teidän silmään pixie-leikkaukselle? 😀 Juu, samojen linssien läpi katsotaan. Jänistin kampaajan tuolissa aivan täysin. Ei leikattu senttiäkään. Tosin siinä tuo taitava kampaajani on oikeassa, että meidän on kohta pakko hieman leikata, jotta hiukset kasvaisivat nätisti. Hiukka vaalennettiin raidoilla ja muokattiin tuota aikoinani Rapunzelilta ostamaani klipsipidennyksen väriä tämän hetkisiin hiuksiini sopivaksi. Mulla on omat hiukset tuolta alta punertavat, joten tuo lisäke menee niiden kanssa ihan loistavasti! Mulla on käytössä sellainen neljän klipsin lisäke. Pituus oli alunperin muistaakseni 40 cm, mutta nyt sen pituus on ehkä 20 cm. Just sen verran, että sillä saa kivasti hiukset kiinni. Ja kun omiin hiuksiin tulee mittaa, niin se toimii tuuhentavan lisäkkeenä.
Mä en ole ikinä osannut tehdä kampauksia. Tämä solmunuttura valmistui suitsaitsukkelaa. Ainakin näin sivusta seurattuna. Lakkaa sinne tänne, hiukset solmuun ja hengettömillä pinneillä kiinni. Voipi olla, että nukun seuraavan viikon tämän kanssa. Ihan siltä varalta, että jos en tätä osaiskaan itse tehdä. Tosin eihän se vaatisi kuin harjoittelua!
Tarinan opetus; tehkää ihanat niitä asioita, mitä tekee mieli. Leikatkaa se pixie, jos siltä tuntuu. Kihartakaa hiukset, jos on romanttinen fiilis. Eläkää fiiliksen mukaan. Uskaltakaa vetää jarrua ja vaihtaa suuntaa. Tehkää tarvittaessa viime hetken ratkaisuja. Kunhan niissä vain on sydän mukana. Ratkaisuja, jotka tuntuvat omalta itseltä. Enkä nyt vain puhu hiuksista, vaan yleisestikin elämästä. Mun täytyy sanoa, että pitkästä aikaa pidemmät hiukset ja kampaus päässä ja olo on euforinen. Tekisi mieli mennä aivan jonnekin muualle kuin hikilenkille ja illalla sairaalaan äitiä katsomaan. Vaikka tuon raksun kanssa romanttisille ravintolatreffeille. Mutta toisaalta, odotan jo innolla illan treffejä telkkarin ääressä. Eikä sekään edes haittaa, että hiukset sojottavat mahdollisesti saunan jäljiltä sinne sun tänne. Sekään ei haittaa, että treffeillä on kaksi kolmatta pyörää mukana.
Nyt vain ihan hirmuisesti hoitoa, jotta nuo vaalennetut osat hiuksista elpyisivät. Ja hei, paninpa tuossa merkille kuvia katsoessani, että ei tekisi taas huonoa heilutella vähän kahvakuulaa tai punnerrella. Ehkä tänään jääkiekkopelin aikana, jos muistan. Jos en, niin ei sekään maailmanloppu ole 🙂 Sen lisäksi, että ajattelin elää jälleen tänään fiiliksen mukaan, ajattelin olla myös itselleni armollisempi. Jotenkin viime aikoina sitä on yrittänyt suoriutua liian paljosta. Ei sillä, onnellinen olen että eilen mulle ei annettu armoa, kun kyse oli siivousprojektista. Kaksin pari tuntia heiluttiin miehen kanssa ja täytyy kyllä jälleen todeta, että ei ole siistin kodin voittanutta!
TIISTAITERKUIN,
MOIMOI!
