sunnuntai 07. lokakuun 2012

Söt söndag

Huomenta!

Sunnuntai-aamu on alkanut makeissa merkeissä; valkosuklaa-browniekakkua ja omenakaurapaistosta. Inte gott biksukuntoa ajatellen, sanon mä! 🙂 Meillä oli eilen lounasvieraita ja tarkoituksenani oli postata teille jo illalla tuon valkosuklaa-browniekakun reseptin. Mutta juostuani puolitoista tuntia sateessa ja myräkässä jumituin peiton alle katselemaan boksilta nauhoituksia. Ihana syksyinen myräkkä on jatkunut koko yön!
Lapsille oli omat lounastarjoilunsa, mutta meille aikuisille tarjoilimme seuraavia nälänkarkoittajia kera lasillisen kuplivaa:
Mä oon niin innostunut noista kuutamokuivatuista tomaateista, että laitoin niitä jopa salaattiinkin. Toissa iltana unohdin laittaa tomaatit yöksi uuniin, joten eilen tein niille pikakuivatuksen; ihan hyvin onnistui silläkin tavalla.
Jälkkäriksi oli omenakaurapaistosta sekä valkosuklaa-browniekakkua. Tämänkin kakun ohje on Siken kirjasta. Alunperin ohje on Kodin Kuvalehdestä Minna Salinin resepti, joka voitti ko.lehden kakkukilpailun. Kolmisen kertaa olen tämän kakun nyt tehnyt ja se ei kyllä jätä ketään kylmäksi.
Valkosuklaa-browniekakku

Brownie-kerros

100 gr tummaa suklaata
100 gr voita
2 munaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
3/4 vehnäjauhoja
(2 dl vademia) 
Sekoita tumma suklaa ja voi miedolla lämmöllä kattilassa. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja lisää tähän suklaavoiseos Sekoita varovasti. Siivilöi kaakaojauhe jauhoihin ja nostele jauhot varovasti taikinaan. Kaada irtopohjavuokaan ja ripottele päälle vadelmat (mä en laittanut vadelmia). Paista uunin alatasolla 175 asteessa 15 minuuttia. Valmista silä välin juustokakkuseos.
Juustokerros

100 gr valkosuklaata
200 gr maustamatonta tuorejuustoa
200 gr ranskankermaa
2 munaa
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
Sulata valkosuklaa vesihauteessa (mä sulatin mikrossa). Sekoita tuorejuusto ja ranskankerma notkeaksi. Lisää joukkoon munat yksi kerrallaan. Sekoita massaan sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita sulaan suklaaseen lusikallinen juustoseosta ja sekoita vasta sitten suklaa lopun juustoseoksen joukkoon.
Ota vartin jälkeen brownie uunista ja laske lämpötila 160 asteeseen. Kaada juustoseos brownien päälle ja jatka paistamista noin puoli tuntia, kunnes juustoseos ei ole enää juoksevaa. Anna kakun jäähtyä ensin huoneen lämmössä ja sitten jääkaapissa yön yli
Nyt katsomaan formulan loppupuoliskon ja jänskättämään Kimin puolesta!
Kiitos jälleen kommenteistanne ed.postauksiin 
palaan niihin myöhemin tänään 🙂
Suloista sunnuntaita sinulle 


tiistai 02. lokakuun 2012

Ex-tempore

Huomenta ihanat!

AIKA: viime perjantaina klo 21:25 
PAIKKA: meillä kotona, takkahuoneessa
Herra N: ”Rakas, mitäs me syötäisiin iltapalaksi?” 

Minä: ” Niin no joo, munhan piti tehdä siitä eilen paistetusta lohesta jotain….siis onks sun tosiaan nälkä tähän aikaan illasta?” 

Herra N: ”Ihan hirvee nälkä. Lohipiirakka 
kuulostais kyllä todella hyvältä!” 

(tässä vaiheessa tajusin, että miehet eivät taida tietää, että lohipiirakoita ei vaan tupsahda uunista ulos tuosta vaan…) 

Minä sohvannurkasta puoliunisena: ”Njaa, katsotaan mitä saan aikaiseksi. Ehkä se on valmista kun tuut suihkusta.” 

(tässä vaiheessa tiedostin päästäneeni ihan pikkiriikkisen 
valkoisen valheen, sillä kokemukseni mukaan 
niitä lohipiirakoita 
ei tupsahda sieltä uunista ulos tuosta vaan. Ainakaan meillä 😉

Ja lompsin keittiöön siinä toivossa, että pakkasessa olisi valmispiirakkapohja. Mutta ei ollut. Täytteen osalta kartoitin tilannetta jääkaapista. Lohta, tilliä, punasipulia. Muniakin löytyi ja kolmen juuston kermaa. Perfect! Ei muuta kuin suolaisen piirakkataikinan reseptiä muistelemaan (siis nettiähän ei tähän aikaan illasta jaksanut avata, josta tietty olisi vastaus löytynyt napin painalluksella)… Ex-tempore heitin omasta päästäni pohjaan seuraavat aineet:
Suolaisen piirakan pohja

reilu 2 dl vehnäjauhoja
reilu 2 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 dl maitoa
alle desi juoksevaa margariiniä

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja maito sekä margariini nypitään taikinan joukkoon. 
Painellaan voidellulle piirakkapohjalle.

Lohipiirakan täyte

paistettua lohta
tilliä
punasipulia
1 prk kolmen juuston kermaa
2 kananmunaa
juustoraastetta

Pohjan päälle levitetään palasteltu lohi, pienistelty tilli ja pilkottu punasipuli. Kerma ja muna (+ ripaus suolaa ja sitruunapippuria) sekoitetaan keskenään ja kaadetaan vuokaan. Päälle juustoraastetta.

Paistoin tätä uunin alatasolla vajaassa 200 asteessa niin kauan, kunnes juusto ruskettui nätisti. Aikaa meni ehkä noin puolisen tuntia.

*********************
AIKA: viime perjantaina klo 22:25
PAIKKA: meillä kotona, ruokapöydän ääressä


Edellispäivän rucolacouscoussalaatti limellä höystettynä (sekin silloin ihan ex-tempore valmistettu ohi viikottaisen ruokalistan 😉 sopi lohipiirakan seuralaiseksi. Lisäksi lasi valkoviiniä ja maailman parasta maailmanparannusseuraa. Mitä ihminen voi muuta vaatia perjantai-illaltaan? ♥ Tästä kovin ihanasta ja rentouttavasta yöpalahetkestä innostuneena päätin, että meillä alkaa miehen kanssa joka perjantaiset illanistujaiset kaksistaan lasten mentyä nukkumaan. Pientä purtavaa, lasi viiniä ja viikon summausta. Aikas kiva tapa aloittaa viikonloppu, eikö? 
Tuo lohipiirakka oli loistavaa myös jälkeenpäin lämmitettynä (ylemmät kuvat), mies taisi eilen syödä viimeiset palat lounaaksi, joten erittäin riittoisaa oli myös.
Mutta ennen ensi perjantain illanistujaisia tässä on vielä jäljellä muutama työpäivä, yhden myyntikokouksen iltamat kivalla työporukalla, jonkin verran koululäksyjä ja pari kertaa kuravaatteiden pesua. Mutta viikon kivimmasta päivästä on kiva haaveilla jo näin alkuviikosta!
Nyt herättelemään pimpulapampulat aamiaiselle ja sitten päiväkodin kautta koululle ja siitä töihin! Huomenna on kotipäivä, joten silloin sisustellaan; tällä kertaa vuorossa makuuhuoneen ilmeen tummennus.
Rise and shine -terkkusin,

PS. Niin paljon, kun mä peukutankin iPhonen puolesta niin löysin eilen yhden piirteen, josta tulee iiiiso miinus: herätyskello ei herätä, jos puhelimen akku on mennyt. Reiluun puoleen tuntiin piti mahduttaa kaikki ne aamurutiinit, joita varten olin varannut puolitoista tuntia. Mutta ehdittiin kouluun, päikkyyn, töihin ja vielä vaatteet oikein päin päällä ja tukat kammattuina 🙂

keskiviikko 26. syyskuun 2012

Casual dagens & viikon ruokalista

Hellurei,

nyt kun vietän suurimman osan päivistä kotona, niin huomaan käyttäväni samaa vaatekertaa (enkä nyt puhu alusvaatteista) pari kolmekin päivää putkeen. Jo kouluaikoina ja töissä ollessani vaatteet vaihtuvat joka päivä. Sama on nyt tytöilläni; joka päivä otetaan uusi vaatekerta käyttöön. Ja vaikkei ne käytetyt vaatteet kovin likaisia olisikaan niin ne joutaa pyykkikoriin, sillä en osaa laittaa käytettyjä vaatteita takaisin vaatekaappeihin. Tämä on ehkä sellainen asia johon voisin panostaa, sillä tällä menetelmällähän pyykkiä on aivan tuhottomasti. Eilinen ja tämä päivä ollaan menty tälläisellä pukeutumisella; H&M:ää ja Piecesiä.

Tuo H&M:n paita on muun suosikkipaita; leikkaus on täydellinen ja muutenkin se on sopivan rento. Harmi vaan, että maalailin töissä se päällä mallikapuloita (suutarin lapsella ei ole kenkiä vaikka maalausvaatteet olivat kyllä ihan parin metrin päässä); eihän tuo kuultosuoja (tai olikohan ihan puuöljyä) mihinkään tuosta enää kotona pesukoneessa lähtenyt. Töissä jos olisin koittanut pestä niin ehkä olisikin vesiohenteisena siitä voinut haihtua. Mutta en anna tahran haitata, varsinkaan näillä keikoilla, kun tulee takki päälle ja viimeistään sen tahran peittää yliolan laukun hihna 🙂

Ostin elämäni ensimmäiset Catepillarit vuonna 1994 Kanadassa ollessani. Silloin muistaakseni oli näitä yksiä ja samoja kellertäviä Cat-kenkiä vain olemassa. Nythän valikoimaa on vaikka hur som mycket. Ne ekat kengät palvelivat liki 10 vuotta ja vuonna 2003 ostin nämä nykyiset. Hiukka ovat räjähtäneet ja ainakin nauhat pitäisi niihin uusia, mutta hintansa väärti ovat olleet. Näissä ei ole vuorta, joten talven varalle olen alkanut haaveilemaan vanhoista kunnon Camel Bootseista. Onko niitä vielä olemassa? Teinivuosina tuli kulutettua yksi pari sellaisia liki puhki 🙂 Muistan, että kumipohja jäi jäiseen tiehen kiinni. 

Päivän arkisesta asusta viikon arkiseen ruokalistaan. Eilen siis kävin viikkoruokamaitokaupassa, sillä maanantai pärjättiin jääkaapin antimilla. Ruokakauppaan meni noin 85,00 euroa ja sillä sain ainekset aamu- ja iltapaloihin (+lasten välipaloihin) sekä lämpimään ateriaan seitsemänä päivänä. Tällä viikolla meillä syödään näin:
RUOKAVIIKKO 39

TIISTAI:     uunimakkara ja perunamuusi (iso satsi molempia)
KESKIVIIKKO: sama kuin eilen
TORSTAI:     uunilohi, riisi ja kermaviilikastike
PERJANTAI:   lohisoppa (torstain lohen loput tähän) (vaihtoehtoisesti    
             aikuisille uuniperunat lohismetana kastikkeella + salaatti)
LAUANTAI:    lounas: lihamureke + keitetyt perunat 

            (iltaruoka syödään  kylässä)
SUNNUNTAI:   lounas: itsetehty tagliatelle (toiv. onnistuu..eka kerta)ja       
             tomaattinen jauhelihakastike
             iltaruoka: kanansiivet, kasvisdippi ja lohkoperunat
MAANANTAI:   broilerkeitto (torstain riisin loput säilyvät tänne asti)

Kauppalaskuun sisältyi myös vähän siivoustarvikkeita sekä yksi kanerva. Muuten oli ruokaa kärryt täynnä. Joitain säilykkeitä ostin, jota ei välttämättä tällä viikolla tarvita. Leipä loppunee lauantaina, joten lauantai-maanantai leivotaan sämppyjä 🙂 Lauantaina täytyy myös ehkä käydä täydentämässä maitovarasto. Meillä menee tällä hetkellä 4 x 1,5 L rasvatonta maitoa viikossa. Lisäksi ruokalaskuun sisältyi kasviksia niin, että joka aterialla niitä syödään joko salaatin tai sitten esim. porkkanaraasteen muodossa.

Yllättävän vähän rahaa meni; saas nähdä pärjätäänkö näillä. Juuri viime viikolla täydensimme talous- ja veskipaperivarastomme sekä ostimme astian- ja pyykinpesuaineet. Mistä se johtuu, että yleensä kaikki nämä tälläiset pesuaineet yms. loppuvat samaan aikaan. Samoin kaikkien rasvojen ja meikkien kanssa käy. 

Mallailin eilen harmaata Vivan-verhoa ruokatilaan. Joten siitä juttua illalla tai huomenna. Hitsinvitsi, kun mä niin tykkäisin vähän tummentaa yleisilmettä muuallakin kuin takkahuoneessa, mutta silti taas tuo ruokatilan valoisuus on lähellä sydäntä. No, pääsette te sanomaan oman mielipiteenne, kun näätte kuvat 🙂


Kivaa keskiviikon jatkoa sinulle, 
ja kiitos ihanista kommenteistanne, joita olette ahkerasti jättäneet. 
Olette te vaan ihan parhaita 



lauantai 22. syyskuun 2012

Puolukkakinuskipiirakka (so easy)

Pikaiset lauantai-moikat! 

Mä en oikein (vispipuuroa lukuunottamatta) ole koskaan keksinyt, mitä puolukoista tekisin. Jälleen kerran vieraillessani ihanalla K:lla torstaina sain mukaani reseptin; K on luottoystäväni myös reseptien vaihtamisessa 🙂 
PUOLUKKAKINUSKIPIIRAKKA

1 pkt valmismurotaikinaa 
(käytin kauramurotaikinaa)

puolukoita 
kinuskikastikepurkki (sellainen tetra)

Murotaikina kaulitaan voidellun vuoan pohjalle, 
päälle lisätään puolukat ja kinuskikastike. Itse säästin vähän tuota taikinaa ja laitoin sitä nokareina piirakan päälle.
Paistetaan 175 asteessa reilu puoli tuntia. As simple as that! 


Kynnet on lakattu, suihkussa on käyty ja sitten vain Queen for a Day hiussuihkeet hiuksiin ja menoksi 🙂 Arvon vielä niiden illan vaatteiden kanssa; toivottavasti kuvausassarini ovat yhteistyökykyisiä niin saatte nähdä huomenna kuvia illan asusta.  Mutta sitä ennen vielä kuppi kahvia ja pala piirakkaa ! Ai niin, ja nämä kulmakarvavärit vois pestä pois, ettei tule Breshnevejä 😀


Ihanaa lauantaita ihanat!  

Muistakaa herkutella – tänään nimittäin on 
viikon virallinen herkuttelupäivä!



keskiviikko 19. syyskuun 2012

Omenastruudeli & uskollinen ystävä

Moikka,

tiedättekö, kun aina joskus haaveilee jostain herkusta; sellaisesta jota ei ole koskaan maistanut, mutta silti osaa jo maistaa sen maun suussaan? 
Tälläinen herkku mulle on filotaikinaan tehty omenastruudeli. En muistaakseni ole koskaan sellaista syönyt, mutta pitkään olen siitä haaveillut. Ja koska tänään on one of these days, kun tekee mieli vaan olla, valmistella blogipostauksia, venytellä eilisen salikäynnin jäykistämiä lihaksia ja syödä kaikkea herkkua niin päätin ottaa filotaikinan sulamaan ja käydä naapurissa (vanhemmillani) omppuvarkaissa. Muut ainekset löytyivätkin kaapista. Harmi, ettei vaniljajätskiä ollut…mutta vaniljakastikekin toimi tämän kanssa ihan ok.
Omenastruudeli

8 filotaikinalevyä sulatettuna
voisulaa

täyte
8 omenaa raastettuna
1 dl fariinisokeria
2 tl kanelia 
2 dl manterirouhetta
1 dl pekaanipähkinärouhetta
1 dl rusinoita

Tein kaksi rullaa struudelia eli molempiin tuli neljä filotaikinalevyä. Levyt kasattiin päällekkäin ja välit voitelin voisulalla. Omenaraaste saa olla aika rouheeta, ei pientä silppua. Täytteen aineet sekoitetaan keskenään ja levitetään filotaikinalevyille. Levyt rullataan rullaksi niin, että se levyn sauma jää rullan alle. Levyt voidellaan vielä voisulalla ja paistetaan 200 asteessa noin puoli tuntia. 
Olen ollut kahvi-ihmisiä siitä lähtien, kun mummun kanssa sotkettiin pullaa kahvin joukkoon ja lusikoitiin suuhun. Taisin olla silloin alle kouluikäinen. Mutta viimeisen kuukauden aikana on tullut juotua aika paljon teetä. Perus-Liptonin miellän ratsastusleireille, kun iltapalaksi syötiin näkkäriä ja teetä. Ihan kyllästymiseen asti. Sokeria en teeheni laita, joten tykkään että teessä on jotain makua. Uskollinen ystävä on tällä hetkellä lempparini. Lorauksella maitoa.
Tänään tosiaan on ”ollaan vaan”-päivä. Ainakin siihen asti, kun ekaluokkalainen pian kotiutuu. Jännittää jo toisen puolesta; tänään on ensimmäinen päivä, kun en mene vastaan kävellen. Voipi olla, että kahden jälkeen menen varmuuden varalta pihalle ”vähän haravoimaan lehtiä” ja tähyilemään koulun suuntaan 🙂 Mutta sitä ennen blogipostaustehtaalla (kuva alla) tehtaillaan vielä pari keskeneräistä postausta odottamaan lanseerausta 😉
Omenastruudelin, uskollisen ystävän ja Emeli Sandén ihanaakin ihanamman biisin myötä…
Kivaa keskiviikkoa sinulle 
ja kiitos kaunis, kun poikkesit