Huomenta ihanat!
AIKA: viime perjantaina klo 21:25
PAIKKA: meillä kotona, takkahuoneessa
Herra N: ”Rakas, mitäs me syötäisiin iltapalaksi?”
Minä: ” Niin no joo, munhan piti tehdä siitä eilen paistetusta lohesta jotain….siis onks sun tosiaan nälkä tähän aikaan illasta?”
Herra N: ”Ihan hirvee nälkä. Lohipiirakka
kuulostais kyllä todella hyvältä!”
(tässä vaiheessa tajusin, että miehet eivät taida tietää, että lohipiirakoita ei vaan tupsahda uunista ulos tuosta vaan…)
Minä sohvannurkasta puoliunisena: ”Njaa, katsotaan mitä saan aikaiseksi. Ehkä se on valmista kun tuut suihkusta.”
(tässä vaiheessa tiedostin päästäneeni ihan pikkiriikkisen
valkoisen valheen, sillä kokemukseni mukaan
niitä lohipiirakoita
ei tupsahda sieltä uunista ulos tuosta vaan. Ainakaan meillä 😉
Ja lompsin keittiöön siinä toivossa, että pakkasessa olisi valmispiirakkapohja. Mutta ei ollut. Täytteen osalta kartoitin tilannetta jääkaapista. Lohta, tilliä, punasipulia. Muniakin löytyi ja kolmen juuston kermaa. Perfect! Ei muuta kuin suolaisen piirakkataikinan reseptiä muistelemaan (siis nettiähän ei tähän aikaan illasta jaksanut avata, josta tietty olisi vastaus löytynyt napin painalluksella)… Ex-tempore heitin omasta päästäni pohjaan seuraavat aineet:
Suolaisen piirakan pohja
reilu 2 dl vehnäjauhoja
reilu 2 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 dl maitoa
alle desi juoksevaa margariiniä
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja maito sekä margariini nypitään taikinan joukkoon.
Painellaan voidellulle piirakkapohjalle.
Lohipiirakan täyte
paistettua lohta
tilliä
punasipulia
1 prk kolmen juuston kermaa
2 kananmunaa
juustoraastetta
Pohjan päälle levitetään palasteltu lohi, pienistelty tilli ja pilkottu punasipuli. Kerma ja muna (+ ripaus suolaa ja sitruunapippuria) sekoitetaan keskenään ja kaadetaan vuokaan. Päälle juustoraastetta.
Paistoin tätä uunin alatasolla vajaassa 200 asteessa niin kauan, kunnes juusto ruskettui nätisti. Aikaa meni ehkä noin puolisen tuntia.
*********************
AIKA: viime perjantaina klo 22:25
PAIKKA: meillä kotona, ruokapöydän ääressä
Edellispäivän rucolacouscoussalaatti limellä höystettynä (sekin silloin ihan ex-tempore valmistettu ohi viikottaisen ruokalistan 😉 sopi lohipiirakan seuralaiseksi. Lisäksi lasi valkoviiniä ja maailman parasta maailmanparannusseuraa. Mitä ihminen voi muuta vaatia perjantai-illaltaan? ♥ Tästä kovin ihanasta ja rentouttavasta yöpalahetkestä innostuneena päätin, että meillä alkaa miehen kanssa joka perjantaiset illanistujaiset kaksistaan lasten mentyä nukkumaan. Pientä purtavaa, lasi viiniä ja viikon summausta. Aikas kiva tapa aloittaa viikonloppu, eikö?
Tuo lohipiirakka oli loistavaa myös jälkeenpäin lämmitettynä (ylemmät kuvat), mies taisi eilen syödä viimeiset palat lounaaksi, joten erittäin riittoisaa oli myös.
Mutta ennen ensi perjantain illanistujaisia tässä on vielä jäljellä muutama työpäivä, yhden myyntikokouksen iltamat kivalla työporukalla, jonkin verran koululäksyjä ja pari kertaa kuravaatteiden pesua. Mutta viikon kivimmasta päivästä on kiva haaveilla jo näin alkuviikosta!
Nyt herättelemään pimpulapampulat aamiaiselle ja sitten päiväkodin kautta koululle ja siitä töihin! Huomenna on kotipäivä, joten silloin sisustellaan; tällä kertaa vuorossa makuuhuoneen ilmeen tummennus.
Rise and shine -terkkusin,
PS. Niin paljon, kun mä peukutankin iPhonen puolesta niin löysin eilen yhden piirteen, josta tulee iiiiso miinus: herätyskello ei herätä, jos puhelimen akku on mennyt. Reiluun puoleen tuntiin piti mahduttaa kaikki ne aamurutiinit, joita varten olin varannut puolitoista tuntia. Mutta ehdittiin kouluun, päikkyyn, töihin ja vielä vaatteet oikein päin päällä ja tukat kammattuina 🙂