torstai 03. lokakuun 2013

Meillä tuoksuu puhdas pyykki

Moimoi,

sisutattekos te tuoksuilla? Kun sain kuulla päässeeni mukaan Indiedays Inspiration bloggaajana Glade-kampanjaan hihkuin riemusta! Minä, jolla on siellä sun täällä pitkin kotia ripoteltua tuoksupusseja valokuvien taakse, kirjojen taakse ja vaikka mihin. Olen huomannut tuoksupusseissa olevan tuoksun esanssimaisuuden ja sen, että tuoksu ei kestä kovin pitkään, joten uudet vaihtoehdot hyväntuoksuiseen kotiin otin ilolla vastaan.
Oma tuoksusisustamiseni juontaa juurensa jo Kanadan aikoihin; siellä isäntäperheeni äidillä oli huonetuoksuja kylpyhuoneiden lisäksi olohuoneessa ja makuuhuoneissa. Mulla oli käytössäni ihana persikanvärinen kylppäri (niin, juuri sellainen amerikkalaistyylinen krumeluureineen) ja tuonne kuului olennaisena osana persikkatuoksu. Tunnen tuoksun vieläkin nenässäni. Siitä lähtien myös meillä kotona ja sittemmin omissani kodeissani on aina tuoksunut hyvälle. Siivottu koti ei yksin riitä, vaan ilman tulee olla raikkaan puhdasta ja tarpeeksi viileää. 
Lisäapua täydelliseen puhtaalta tuoksuvaan kotiin saa huonetuoksuista. Joita ainakin Gladella on moneen eri makuun. Ei tarvitse enää ostaa niitä muovisia juttuja, joista revitään se etupaneelin muovi auki saadakseen tuoksuvan hyytelön esiin. Ja sitten piilottaa tuoksun veskin kaapin päälle 🙂 Huonetuoksuihin on tullut myös tyylikkäitä, esillä pidettäviä vaihtoehtoja. Saimme Gladelta kattavan tuotepaketin tuoksujen testaamista varten:
Näistä pari nousi yli muiden suosikeiksini. Riippuen mielialasta, tunnelmasta ja tuoksukynttilän tuoksusta, tykkään että näillä tuoksuvilla kynttilöillä on helppo tuoksusisustaa. Kynttilöitä nyt muutenkin tulee poltettua näin pimeinä aikoina, niin miksei sitten valita sellaista kynttilää, joka samalla tuo joko raikkaan tuoksun tai mystisen tunnelmatuoksun. Näistä ensimmäiseen tunnelmaan pääsee tuon mustaherukkaisen tuoksukynttilän avulla.

Istuessani tuossa sohvannurkassa lukemassa kirjaa viltin alla, kynttilä toi palaessaan vienoa mustaherkukan tuoksua, olematta kuitenkaan liian makea. Tuoksukynttilä on siitä kiva, että se tuo tuoksua silloinkin, kun sitä ei polta. Ohi kävellessään kuitenkin tuntee sen tuoksun hetkellisesti.
Toisen testaamani kynttilän tuoksu oli mausteinen omenakaneli. Kyllä, keittiön pöydän ääressä istuessani aloin haaveilemaan glögimukillisesta ja joulutortuista. Niin ihanalle kuin tämä tuoksuikin, niin kuitenkin joutaa vielä pariksi kuukaudeksi kaappiin odottelemaan sitä oikeaa hetkeä poltettavaksi.

Mulle ihan uutena huonetuoksuvaihtoehtona tuli sähköinen, sisustukseen sopiva, ilmanraikastaja. Se laitetaan sähköpistokkeeseen ja siihen kuuluu tuollainen kotelo ja vaihdettava tuoksugeelipussi. Pusseja on eksoottisten hedelmien ja puhtaan pyykin tuoksuisena. Meillä tuoksuu tällä hetkellä eksoottiset hedelmät ruokatilassa. Omaan makuuni ehkä hiukan liian makea tuoksu muuten, mutta koska tuo sähköinen ilmanraikastaja annostelee säännöllisin väliajoin tuoksua huoneeseen, ei tuoksu ole liian voimakas. Aika hieno keksintö, eikä lainkaan hassumpi ulkonäöltäkään!
Sitten kuin tuo eksoottisten hedelmien tuoksu loppuu niin vaihdan samantien tilalle puhtaan pestyn pyykin tuoksun. Sillä tässä toisessa itselleni entuudestaan tuntemattomassa automaattisessa ilmanraikastimessa on juurikin tuon puhtaan pyykin tuoksu. Ja suoraan sydämestäni voin todeta, että tämä on juuri sitä itseään; kun otat pyykit kesäisen raikkaana päivänä narulta sisään vastapestyinä, ne tuoksuvat juurikin tältä. Tuoksu ei ole yhtään esanssinen vaan sellainen rehti puhtaan pyykin tuoksu. 
Tuote toimii kahdella paristolla ja se tunnistaa liikkeen huoneessa ja ruiskauttaa automaattisesti tuota mietoa tuoksuaan. Kun ei huoneessa liikuta, se menee stand by -tilaan. Meillä tämä on makuuhuoneen tasolla, joten siellä  on nukkumaan mennessä ihanan raikas ja puhdas tuoksu. Jos ei malta odottaa tuota automaattista toimintoa, niin tässä on painike, jolla me kärsimättömät voimme suihkautella ilmaan huonetuoksua 🙂 Myös tähän on vaihdettavissa tuoksupatruuna. Seuraavaksi ajattelin kokeilla relaxing zen -tuoksua, joka sopii myös tuonne makuuhuoneeseen.
Perinteistä linjaa mulle edustavat nuo tuoksusuihkeet, mutta uusinta uutta niissä on se, että Gladen Air & Fabric -tuoksusuihkeet käyvät myös tekstiileille. Puhdasta pyykintuoksua pääsi olohuoneen sohviin ja arvatkaas minne ajattelin suihkia tuota erittäin raikasta sitruunan tuoksua? No kyllä, jääkiekkokausi alkoi, joten miehen lätkävarustekassi kokee muutoksen. Tuoksumuutoksen 🙂

Mulle kodin ominaistuoksu on hirmuisen tärkeä. Se tuoksu, jonka tuntee jo ulko-oven avattuaan. Tietää tulleensa kotiin. Kodin ominaistuoksu ei sieltä taustalta katoa minnekään, vaikka käyttää näitä oikeasti hyväntuoksuisia huonetuoksuja. Päin vastoin, kodin tuoksu on meillä viime aikoina vain vahvistunut. Puhtaan pyykin tuoksu leijailee vastaan jo siellä ulko-ovella. Eikä se tuoksu ole ainoastaan tuon toisella sohvalla lojuvan viikkaamattoman pyykkikasan syytä 🙂 
Hei, kannattaa muuten käydä katsastamassa Gladen kampanjasivut ja äänestää suosikkituoksuaan.
 
Äänestäjien kesken arvotaan 7 huikeaa tuotepalkintoa!
 
Tuoksuterkkusin,

keskiviikko 02. lokakuun 2013

Relaa vähän mutsi

Moiksis!
Kuulkaas, mä vähän funtsasin tätä ruuhkavuosijuttua ja tulin tulokseen, että ihan itse saan katsoa peiliin. Töiden jälkeen iltaisin aiheutan itse itselleni sen kiireen. (ai miten niin suorittajaihmisiä? ;D) Toki töissä on kiire uusien tuotelanseerausten sun muiden suhteen, mutta nyt ajattelin vähän höllätä kaikesta ylimääräisestä. Olo on jokseenkin turta alkuviikkoisen tuotelanseerauksen jälkeen. Kaikki meni niin kuin pitikin, mutta miksi sitä sitten aina stressaa suurten asioiden äärellä. Kun kuitenkin asioilla on tapana järjestyä 🙂 Taidan olla vähän sellainen stressipömpeli-ihminen suorittajaihmisen lisäksi! Tyttöjen suusta olen joskus kuullut lauseen ”Relaa vähän mutsi!” Taidan ottaa tuosta vaarin 😉

Iltaisin on ollut niin töttöröö kiireisien ja pitkien työpäivien jälkeen, että ihan turha edes vaatia itseltään putsplankkoa kotia, pestyä pyykkikasaa, monia juostuja kilometrejä, hetimiten vastattuja blogikommentteja/sähköposteja (juu, vastaan kyllä, mutta hiukka kestää 🙂 ja tuoretta, vastavalmistettua ruokaa. Pölypallot odottakoon perjantaille, pyykit sunnuntaille, juoksulenkit juoksijaansa ja perhe ei eineksiin kuole. Joten tänään vain olen ja möllötän! 🙂 Vastailen blogikommentteihin, valmistelen huomista yhteistyöpostausta ja vietän aikaa perheen kanssa. Katson ehkä boksilta nauhoitettuja ohjelmia. Sellaista rentoa tekemistä, you know. 

Ostin muuten Philadelphia-juustoa hunajan makuisena. Paahdetun vaalean leivän ja extra hunajan kera maistuu taivaalliselle. Hiiteen herkkulakkokin tänä iltana 🙂 Nyt hetkeksi peiton alle sohvalle. Sitten blogikommenttien kimppuun. Olenkos pitkään aikaan kiittänyt teitä ja kertonut, kuinka paljon arvostan sitä, että käytte täällä ja jätätte vielä merkin käynnistänne? Jos en niin, kiitos kaunis ihanaiset 

Sometimes it’s necessary just to relax. After a long and very time consuming product launch we had earlier this week at work, I feel numb. You know the feeling after you’ve given 110 % for something and then it’s finally the moment to launch the product. And everything went well. Sleepless nights for nothing. Everything will always turn out good. It’s very consuming to be a person who seeks perfection. In everything. For a person like me it is very hard to give up on cleaning the house, cooking fresh food, running and doing laundry. But this evening I’m going to break those habits and let dust balls under my sofa have a party. I might have one as well. With my cappuccino and Philly bread. Have a great evening!

Kivaa keskiviikkoa 
toivottelee,
PS. Ai niin, noi kukat! Ei ihan mun tyylisiä eihän? 🙂 Ne on huomista yhteistyöpostausta varten ostetut. Karkasin pois mukavuusalueeltani ja jätin valkoiset liljat kauppaan 😉

tiistai 01. lokakuun 2013

Hyvä ja helppo arkiruoka

Hei hyvää iltaa ystävät! 🙂

Piti laittaa ruokapostausta jo aiemmin tänään, mutta siellä oli niin mielettömän kaunis ilma, että juoksulenkki vei voiton. Harmittaa, etten mennyt kävellen ja kunnon kameran kanssa. Pispalanharju ja Pyynikki loistivat auringossa vasten tummaa taivasta. Instagramin puolella muutama kuva tästä 🙂
Näin ruuhkaviikkojen (juu, nyt ne ruuhkavuodet on konkretisoituneet jo ruuhkaviikoiksi…pian ollaan ruuhkaminuuteissa :D) aikana arvostaa niitä uunivuokaan ja uuniin -ruokia. Mutta mun all time favorite arkiruoka, jota jo äiti teki kotona, on possunlihapata. Helppoa ja hyvää. Maistuu koko perheelle ja lämmittää kylminä syysiltoina.
Lihapata
possun ulkofilepihvejä 3-4 kpl
10 perunaa
sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
suolaa
maustepippuria, valkopippuria
 (soijaa)
Leikkaa pihvit suikaleiksi ja ota niihin kunnolla ruskea pinta voiöljyseoksessa padassa/kattilassa (mulla ei riittänyt tähän aika, kun lapset kiljui nälkäänsä vieressä). Pilko sipulit ja viipaloi perunat ja lisää pataan. Lisää vettä niin, että perunat ja possut peittyy juuri ja juuri. Lisää valkosipulin kynnet ja mausteet. Kiehuta, kunnes perunat on kypsiä. Lopussa tarkista mausteet. Avot and enjoy! 🙂
***********************
Monet teistä lukijoistahan tietää mun lihakammon. Kruntsulihat on nounou. Mutta näistä lihoista tulee tosi mureita. Hajoaa suussa 🙂 Padan kera söin ruisleipää iduilla. Mä oon koukuttunut ituihin ja syön niitä liki purkillisen päivässä! Muutenkin nuo pataruoat uppoaa muhun syksyllä ja talvella. Onko teillä antaa vaihtarireseptejä kylmän syksyn ja talven varalle?
Huomenna on liikuntapostaus, jos ehdin tehdä sen loppuun. Jos en niin sitten ylläriä pukkaa. Hei, unohdin muuten jälleen tappotiistain olemassaolon. Päivä on soljunut aikas kivuttomasti ohitse. Jottei tässä nyt ehdi mitään tapahtua enää tälle tiistaille, niin taidan painua vällyjen väliin 😉
Kauniita unia ihanat! 

maanantai 30. syyskuun 2013

Auringonlaskua syksyisessä kesähuoneessa

Morotsuikkelis! 🙂

Mökkikuvapläjäys vol 2. Suurin osa hieman samanlaisia, mutta kuitenkin erilaisia. Kronologisessa järjestyksessä valoisasta pimeään. Meillä on ollut tapana käydä mökillä metsäretkillä. Lauantaina kävin esikoisen kanssa ihmettelemässä, kuinka vesi oli matalalla. Jep, joka puolella saarta sama juttu 😉 Löydettiin jos jonkinlaisia ihania ajopuita ja tuollaisen pöydän keskellä olevan karahkan esikoinen halusi mukaan. ”Se tulee kattaukseen”, totesi hän ja sitten tuli kiire kattamaan. Poimittiin myös vähän kanervia ja yksi katajanoksa mökin pihasta.
Sekä perjantaina että lauantaina tyhjensimme mökin kuivamuonakaappeja ja jääkaappia. Molempina iltoina oli leftovers-pizzaa. Varsin hyviä yhdistelmiä saatiin aikaan. Mun ehdoton suosikki oli pesto-mozzarella-ilmakuivattukinkkupizza. Tyhjennettiin myös mökin juomavarastoa. Perjantaina kuplivapullon ja lauantaina punaviinipullon verran. Tuo kuvissa vilahteleva punaviini oli muuten hyvää!
Istuimme tuossa kesähuoneessa noin kahdeksaan asti eikä tullut edes kylmä. Seitsemän jälkeen taivas näytti taas kauneutensa. Auringonlasku oli vaaleanpunainen. Lapset siirtyivät jossain vaiheessa sisälle, mutta me miehen kanssa paransimme maailmaa vielä hetken viinilasin äärellä. Mietittiin sitä, kuinka hyvin asiat ovat. Kuinka onnekkaita olemme ja kuinka kaikella on tapana järjestyä. 
Lopulta mekin annoimme periksi syksyn viileydelle ja siirryimme sisään. Pelasimme koko perheen voimin Trivial Pursuitia ja kuinka innoissaan esikoinen olikaan, kun pystyi lukemaan kysymykset ja vastaukset. Monet tirskahdukset kyllä tukahdutettiin, kun välillä vieraskielisistä sanoista ja nimistä tuli vähän hassunkuuloisia. Mutta ainakin toinen yritti 
Huomenna sitten ruokajuttuja, keskiviikkona liikuntaa ja torstaina sisustusta.
Miltä kuulostaa? 🙂
Maanantaiterkuin,

sunnuntai 29. syyskuun 2013

Sunday shots

…sunnuntai-illan luontoillasta hyvää päivää…eiku

Ihanaa iltaa ystävät,

ehdinpäs sittenkin laittamaan lupaamiani mökkikuvia! Toivottavasti teidän viikonloppu meni mukavasti 🙂 Meillä meni, jälleen kerran, viikonloppu erittäin rauhallisissa merkeissä ylläolevissa maisemissa. On se vaan niin rakas paikka tuo mökki. Ja se rauha, joka siellä vallitsee. Aivan käsittämätön. Kaupungissa en ikinä pääse siihen samaan mielentilaan kuin tuolla. Siellä pystyn ihan helposti istumaan kahvikupin kanssa ruokapöydän ääressä ja tuijottelemaan pohjoisesta tuulevia aaltoja. Katsomaan, kun lehdet lähtevät puista ja rentoutumaan niin täydellisesti. Onni on paikka, jossa osaa vain olla. Näin ruuhkavuosien keskellä sellaista osaa arvostaa ihan eritavalla kuin parikymppisenä opiskelijana, joka haalarit päällä viiletti keskiviikosta lauantaihin parin tunnin yöunilla. Ei silloin ollut tarvetta rauhoittua.

Mä jaoin tämän mökkikuvatulvan kahtia. Huomenna tulee sitten kuvia pinkistä auringonlaskusta ja taas vaihteeksi kattauskuvia. Hoppas att ni kyllästy inte 🙂 Kuinkas moni teistä seuraa mua Instagramissa? Teille monelle nämä kuvat taitavat tulla kertauksena. Mä olen jälleen kerran niin koukuttunut koko Instagramiin. Joten jos mua ei täällä blogissa kuulu/näy, niin käykäähän täällä . Kaikista kivointa tuossa IG:ssä on se, että oikeesti näkee huikeita kuvia ympäri maapalloa. Tänään olen esim surffaillut kuvamatkalla Intiassa. Olen myös löytänyt tuttuja maisemia Kanadan vuoden ajoilta. Suosittelen rekisteröitymään tuonne, jos ette sitä vielä ole tehneet!

Nyt on jotenkin kaikkensa antanut olo, ehkä hieman haikeakin. Kurjaa, että kesäkausi loppui, mutta pitäisi osata taas nauttia täällä kotonaolostakin. Ja saada se sama rauhallisuus tänne kotiin. Ilman, että koko ajan avaa puhelinta tai konetta. Kotitöidenkin osalta voisi vähän relata, kyllä ne hoituu. Eikä koko ajan tarvitsisi olla menossakaan. Tätä ajattelin tänä syksynä työstää…sen läsnäolon lisäksi. Ajattelin opetella myös sohvaperunoimaan hiukkasen. Onneks näin syksyllä alkaa monta telkkariohjelmaa, joihin koukuttua 🙂
Suonette anteeksi, että edellisen postauksen kommentit on vielä vastauksia vailla. Kävin ne aiemmat vastaamattomat läpi, mutta nyt on niin tröttistä trött, että palaan edellisiin kommentteihin sitten huomenna. Ajan kanssa. 
Se alkais kuulkaas sitten lokakuu ensi viikolla, time just flies!
Instagramin puolella jo vilauttelinkin niitä viime viikolla leipomiani joulutorttuja.
Lähti vähän mopo käsistä 🙂
Suloista sunnuntaita ja
tsemppiä tulevaan viikkoon!