perjantai 19. joulukuun 2014

Jouluisissa juhlissa ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEI  HUOMENTA!

Pikaiset terkut eilisestä joulujuhlasta. Viikon viimeinen työaamu ja sen myötä viimeinen työpäivä ennen viikon joululomaa on täällä. Viikon viimeinen herätys näin aikaisin tämä ei ollut, sillä lapsilla on vielä huomenna muutama tunti koulua. Eilen illalla saimme viettää koulun joulujuhlaa kuin satumaassa. Lunta tuprutti ja tuo kaunis puukoulukokonaisuus oli kauniisti koristeltu ja valaistu. Oli jouluisia tanssiesityksiä, glögitarjoilua, lyhtykulkuetta ja evankeliumi. Juhla päättyi Enkeli taivaan -virteen ja ainakin allekirjoittaneella tuli se lämmin, joulun tunne tuonne vasemmalle puolelle rintaan. Ihanaa, että joulujuhla järjestettiin ja että se pidettiin ulkona! Parempaa ja jouluisempaa ilmaa ei olisi voinut toivoa. Tuollainen tunnin rauhoittuminen kesken joulukiireiden teki kyllä itse kullekin hyvää. Järjestettiinkö teidän kouluissa tänä vuonna joulujuhlaa? Mun puolesta kuntien budjeteista saisi leikata osan jostain muusta kuluista, jotta saataisiin jokajouluiset juhlat. Niin ihana tunnelma noissa on!

Juuri herätessäni katsoin ulos sälekaihtimien raosta todetakseni, että siellä taitaa sataa vettä. No onhan tässä vielä päiviä ennen joulua 🙂 Nyt suihkun kautta herättelemään lapset.

IHANAA PERJANTAITA ♥

alle

PS. mulla olis taas yksi raakakakun resepti, säästetäänkö se joulun tuonne puolen ja keskitytään nyt joulujuttuihin vai antaako palaa vaan? 😀

 


torstai 18. joulukuun 2014

Kayla Itsines BBG

HELLUREI,

ettei nyt ihan mene marenkiseksi sokerimössöksi nämä jutut, niin puhutaan välillä liikunnasta! Vaikka olenkin hurjan koukuttunut leipomiseen, niin silti olen vielä enemmän koukuttunut hikiliikuntaan kuin noiden leipomuksien syömiseen 🙂 Onneksi! Juoksuharrastus on ollut kuluvan vuoden aikana vain muisto entisestään; aiempien piiitkien juoksulenkkien sijaan on tullut juostua ehkä yksi tai kaksi lyhyenlaista lenkkiä viikossa. Ei ole vain ollut inspiraatiota. Ehkä juoksin tuossa pari kolme vuotta liian intensiivisesti. Eilen juoksulenkki tuntui pitkästä aikaa taas mukavalta. Lumi narskui juoksukengän alla ja tuolla juoksuvauhdilla olisi pystynyt juoksemaan vaikka kuinka. Juoksukunto oli taas hiipinyt sieltä takavasemmalta takaisin, eikä touhu ollut enää läheskään niin raskasta kuin kuukausi sitten. Uskon, että osasyy tähän on jalkalihasten vahvistuminen tuon Kaylan ohjelman ansiosta.

Latasin silloin kesällä ilmaisviikon Kayla Itsinesin Bikini Body Guidesta, mutta loka-marraskuun vaihteessa ehdin sen vasta tehdä. Jäinkin tuon viikon jälkeen niin koukkuun ohjelmaan, että tilasin tuon 12 viikon paketin. Aloitin sen ja reilun viikon jälkeen kroppa laittoi hanttiin. Voi olla, että liian huono peruskunto teki tepposet, sillä ohjelmaa ei suositella ihan aloittelijoille. Flunssa kesti pari viikkoa, jonka jälkeen aloitin ohjelman uudelleen. Nyt on viikko 3 pian takanapäin ja tällä hetkellä on tilanne, että odotan aina tuota uutta jumppasessiota.

0IMG_8596

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tykkään tuosta ohjelmasta aivan sikana! Kolme kertaa viikossa circuit-tyyppinen treeni, joka kestää kerrallaan sen vähän reilun puoli tuntia. Yhtenä päivänä tehdään kahdeksaa eri liikettä (esim. kyykkyjä, punnerruksia tms) kahdessa eri erässä. Eli ekaa neljää liikettä tehdään seitsemän minuuttia putkeen ennen taukoa. Ohjeissa on annettu toistot kullekin liikkeelle. Alkuun pystyin tekemään tuon neljän harjoitteen setin 1,5 kertaisesti seitsemään minuuttiin, kun nyt teen ne kaksi kertaa läpi seitsemässä minuutissa. Seitsemän minuutin jälkeen pidetään 1,5 minuutin tauko ja sitten jatketaan toisen neljän harjoitteen setin parissa seitsemän minuuttia. Sitten taas 1,5 minuutin tauko ja taas seitsemän minuuttia tuota ekaa settiä. Ja sitten tauon jälkeen taas tuo toka setti. Eli molemmat neljän liikkeen setit tulee tehtyä kahdesti. Oliko liian monimutkaisesti selitetty? 🙂 Monimutkaisuus on kyllä näistä treeneistä kaukana. Täältä voi ladata tuon ilmaisen viikko-ohjelman, joka havainnollistaa tuota mun sepustusta.

Viikko-ohjelmasta yksi keskittyy jalkoihin ja sykkeen nostattamiseen, toinen käsiin ja vatsoihin ja kolmas on koko vartalon muokkausta. Liikkeet ovat yksinkertaisia, mutta raskaita. Tai kai niissäkin pystyy rotjailemaan, mutta en näe syytä miksi näin tekisi. Välipäivinä näin alussa tehdään 35-45 minuutin matalasykkeinen kävelylenkki tai esim. kuntopyörällä lenkki. Itse olen kyllä juossutkin välillä tuon reilun puolentunnin lenkin matalalla sykkeellä. Tuon kävely/juoksu/pyörälenkin voi kyllä tehdä jumppapäivinäkin, mutta suositellaan tehtävän sitten esimerkiksi aamulla ja kiertoharjoittelu illalla. Kerran viikossa venytellään. Sopii minulle, sillä inhoan venyttelyä 😀

0IMG_8650

Mitään ihmeellisiä välineitä en ole tätä ohjelmaa varten hankkinut vaan vanhoilla kuntoilulaitteilla on menty; kaksi 8 kg:n kahvakuulaa ja yksi 4 kg:n kahvakuula, hyppynaru ja erilaiset tuolit ja penkit (sekä rappuset) ovat toimineet loistavasti. Ajanottoon olen käyttänyt puhelinta. Joten kotona pystyy tekemään ihan hyvin, ei tarvitse lähteä salille, ellei halua. Tosin itse olen vakavasti harkinnut salille lähtemistä, sillä aika usein kaksi silmäparia tuijottaa mua sohvalla 😉 Kamalinta on ehkä se, että kun lapset kysyy jotain niin en pysty vastaamaan. Ei yksinkertaisesti pysty puhumaan kesken treenausta. Siitä saatte jonkinlaista kuvaa, kuinka raskaita nuo liikkeet ovat. Ennen jokaista kiertoharjoittelua lämmittelen (jos jaksan) hieman kuntopyörällä. Nuo jalkaharjoitteet menevät jo oikein loistavasti, mutta käsitreenit ovat ihan hirveitä. Mulla ei ole yhtään jerkkua käsissä, toisin kuin jaloissa. Kannattaa varautua pyyhkeen ja vesipullon kera. Hiki virtaa solkenaan ja tauolla menisi heittämällä litra vettä. Ei kuitenkaan kannata juoda liikaa, sillä mulla se ainakin kostautuu oksiolona.

Ostin mukaan myös tuon ruokavaliovihkosen, mutta sitä olen noudattanut vain osittain. Se perustuu yksinkertaisesti siihen, että tietyistä ryhmistä (esim. viljat) saa syödä tietyn määrän annoksia per päivä. Ne pari päivää, kun olen tuota orjallisesti noudattanut, olen ollut ihan ähkyssä. Joten ruokaa saa kyllä syödä reilusti. Joulun jälkeen ajattelin ottaa tueksi arkipäiville myös tuon ruokaohjelman. Luulen kyllä, että oma ruokavalionikin on sen verran terveellinen viikolla, että ei tuota ruokaohjelmaa ihan täysin tarvitse noudattaa. Toki se voi koitua ongelmaksi, että joinain päivinä en saa tarpeeksi syötyä. Kumminkin aika kuluttavia nuo treenit on!

Mutta, nyt olisi vuorossa tuo käsi/vatsatreeni. Sillä asenteella mennään, että mähän pystyn tekemään sen! Tosin viime viikolla puolivälissä harjoitusta kädet tärisi siihen malliin, että meinasin lopettaa kesken 🙂 Sepä se, pieni ääni tuolla takaraivossa pitää vaimentaa itsekurilla. Onko teillä kokemusta Kaylan treeneistä?

TORSTAITERKUIN,

alle

PS. suonette anteeksi vanhat kuvat, en edes yritä ottaa kuvia kesken Kaylan treenien…kameran linssi vain huurustuisi turhaan 😉 Postauksen kuvat on otettu joskus jonkun juoksulenkin jälkeen; Kaylan treenejä ei todellakaan vedetä tuollaisissa vaatteissa vaan sanonta less is more auttaa tuossa hikijumpassa!
PPS. jes, ne joulukortit ehti kuin ehtikin postiin ja toivottavasti vastaanottajillekin ennen joulua!
PPPS.  niin vain unohdin laittaa boksille viime lauantaina sen suosittelemanne Love Actually -joululeffan ja harmitti ihan tosi paljon. Töissä kahvitunnilla tätä ääneen harmittelin yksi päivä ja arvatkaas mitä…tänään ihana työkaverini toi mulle lainaksi ko.leffan. Joten illalla koululaisten joulujuhlan jälkeen passitan miehen kavereidensa kanssa leffaan (Nuija ja tosinuija 2 katsomaan :D), laitan lapset unille, takkaan tulen ja pidän leffaillan ihan omassa rauhassani!


keskiviikko 17. joulukuun 2014

Pikaista pohdintaa bloggaamisesta (& arvonnan voittajat)

ILTAA IHANAT,

pikaisesti tulin ilmoittelemaan, Ihana ilta -arvonnan voittajat. Ihan ensinnä; kiitos huikeasti osallistumisestanne arvontaan. Koin vain oikeudenmukaiseksi sen, että koska ette ihan kaikki päässeet tuonne huisin ihanaan blogini lukijailtaan, niin arvotaan ylimääräiset jouluyllätykset teidän lukijoiden kesken 🙂 Kivasti olitte jättäneet kommenttikenttään palautetta siitä, minkälaisia juttuja tykkäätte täällä lukea. Samoilla linjoilla ollaan; itsellänikin nuo ruoka- ja sisustusjutut ovat niitä ykkösiä, unohtamatta liikuntapostauksia (sellainen tulossa muuten vielä ennen joulua). Blogini täyttää ensi vuoden alussa viisi vuotta ja kuudes vuosi pyörähtää käyntiin. Se on ihan huisin paljon se! Monesti minulta kysytään, että mistä saan aiheet postauksin. Se on aika hassu juttu, mutta ei niitä aiheita joudu keksimään. Kertaakaan näiden viiden vuoden aikana ei ole tullut niin pahaa tenkkapoota, että olen keksimällä joutunut keksimään postausaiheen. Ehkä se johtuu siitä, että täällä käydään myös sitä meidän arkipäivää läpi. Ihan tavallista lapsiperhearkea. Näitä postauksia te myös toivoitte. Itselleni helpoin on myös kirjottaa ihan tavallisesta arjesta. Mutta nautin myös suunnattomasti niiden arjen kultamurujen kirjoittamisesta. Perjantai-iltojen tunnelmista, sunnuntai-aamujen autuaallisuudesta. OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joulunalusajan hektisyydestä, työpäivien kulusta. Kirjoittaminen on aina ollut mulle helppoa. Tekstiä syntyy. Helposti ja usein vähän liikaakin. Joskus menee ihan jopa romaaniksi asti 😉 Milloin kuvia on liikaa, milloin tekstiä liikaa. Mutta yritetään löytää se kultainen keskitie. Lukijaillassa sain kuulla, että osa lukijoista oli koukuttunut blogiini. Se lämmitti sydäntä. Sillä itse olen koukuttunut teihin. Olen koukuttunut bloggaamiseen. Alun perin perustin blogini harrastuksena, jonka ansiosta sain vähän uutta ulottuvuutta kotiäitipäiviin. Sain hurjan paljon vertaistukea muilta kotiäideiltä. Ajan saatossa uskon ja toivon, että blogini henki on pysynyt samana eli lämpimänä ja positiivisena. Intressit ovat vain osaltaan muuttuneet; lapset ovat kasvaneet ja sitä myötä on jäänyt aikaa muihin juttuihin. Ehtii taas sisustelemaan ja panostamaan ruoanlaittoon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Saan myös aika ajoin vastata kysymykseen ”Kuinka kauan aiot blogata?”. Mikäli se minusta on kiinni, niin loppua ei vielä näy. Onkohan montaa mummobloggaria olemassa? 😀 Niin kauan kuin tämä touhu tuntuu mielekkäältä, niin ehdottomasti tätä jatkan. Ymmärrän tosin, että elämässä tulee vaiheita, että pitää priorisoida ja blogi jää taka-alalle. Kuten viime vuonna tähän aikaan (ensi yö oli muuten se elämäni raskain yö, kun meidät hälyytettiin teho-osastolle hyvästelemään iskä). Mutta elämässä tapahtuu asioita, joille emme voi mitään. Ne kasvattavat ihmisenä ja lopulta löydämme itsemme vahvempina. Uskon, että nämä kaikki tapahtumat ovat jättäneet minuunkin jälkensä ja eittämättä näkyvät myös täällä blogissanikin. Toivottavasti positiivisesti ja siten, että olen saanut perspektiiviä ja syvyyttä asioihin. Ainakin se on varmaa, että täällä nautitaan entistä helpommin niistä elämän pikkuisista asioista. Siitä ihanasta arjesta ja ympärillä olevista ihmisistä ♥

Just, lyhyestä virsi kaunis 😀 Arvonnassa voittivat:

Kati kommentilla:

”Ruokajutuistasi saa ihanasti uusia ideoita ja inspiraatiota, kiitos niistä! Mielellään kuulen myös, jos teet hyviä löytöjä jostakin, esim. Vaatteista. Itsekin kun asun Pirkanmaalla. Mukana arvonnassa.”

Heini kommentilla:

”Seuraavalla kerralla mukana illassa ja nyt arvonnassa!”

Anne Hölttä kommentilla:

”Osallistun arvontaan. Ihana blogi <3 Ruoka ja sisustus jutut menee mukavasti käsikädessä :)”

Hurjan paljon onnea voittajille ♥ Laitan viimeistään huomen aamulla teille sähköpostia, mutta jos te ehditte sitä ennen, niin laittakaahan osoitettanne tulemaan sähköpostiini maria.nurmi@coloria.fi. Kiitos 🙂

Nyt kömmin miehen viekkuun sohvalle katsomaan, kun Aku reissaa maailmalla!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

alle


keskiviikko 17. joulukuun 2014

Jouluinen marenkikranssi (& musta pöytäliina)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEISSANSAA!

Mä en voi kuulkaas uskoa todeksi; tämä mun pöytäliinaepisodi menee nyt vähän hankalaksi. Kävin eilen Jyskissä ostamassa mustan parivuoteen aluslakanan sen kummemmin mittoja katsomatta. No pah, sehän jäi naftiksi päistä. Joten ei muuta kuin ostamaan toinen lakana. Ei se haittaa vaikka tulee taitos keskelle pöytää. Mitäs ollaan aikoinaan ostettu liian iso pöytä 😉 Muuten kyllä tykkään, että esimerkiksi ruoka- ja leivonnaiskuvat näyttävät jotenkin paremmilta mustalla alustalla ja antaahan tuo musta pöytäliina(lakana) kontrastia muuten vaaleaan ruokatilaan!

Viimeisimmän Maku-lehden kannessa oli houkutteleva kuva jouluisesta marenkikranssista. Lehden sisältä toki löytyy ohjekin tälle, mutta mä sovelsin sitä hieman. Edelleenkään en ole oppinut tekemään pavlovan pohjaa maizenan kera, joten en sitä tehnyt nytkään. Täytteessä maistuu kirpeä puolukka, hapokas mustaherukka ja makea kinuskikastike. Yhdistettynä taivaalliseen kermamascarponevaahtoon. Marenkikranssinhan voi tehdä jo nyt odottamaan täytettä, joten tässä on helppo tarjottava joulun kahvipöytään.

JOULUINEN MARENKIKRANSSI

marenkipohja
3 valkuaista
2 dl sokeria

-vaahdota kovaksi vaahdoksi
-nostele lusikalla noin kananmunankokoisia palleroita ympyrän muotoon leivinpaperille
-paista 100 asteessa noin 1,5-2 tuntia

mascarponevaahto
-250 g mascarponevaahtoa notkistettuna
-1,5 dl kuohukermaa vaahdotettuna
-sekoita em ainekset ja makeuta sokerilla tarvittaessa
-täytä kranssi vasta juuri ennen tarjoilua

päälle
jäisiä puolukoita ja mustaherukoita
kinuskikastiketta
tomusokeria

*************************************************

Ja hei, jos jaksatte tehdä kinuskikastikkeen itse, niin suosittelen. Kävin juuri salaa tuota napsimassa lusikalla suoraan jääkaapista ja ei se hassumpaa näin seuraavana päivänäkään ole. Marenki on vähän vettynyt mascarponevaahdon alla ja marjat sulaneet. Mutta ei vaikuta makuun! Seuraavaksi vähän taas terveellisemmän kakun pariin. Raakakakun nääs.  Ostin itselleni joululahjaksi uuden blenderin, joten joutuu hetimiten testiin taateleiden ja manteleiden kanssa. Toivotaan, ettei ala savuttamaan niin kuin edeltäjänsä 😉

Palaan illalla tuon sunnuntaina alkaneen arvonnan voittajien kera, joten stay tuned! Kiitos kaikille palautteestanne, ne on laitettu korvan taakse ja niiden pohjalta jalostetaan taas tätä bloggailua eteenpäin. Eli hyvin samalla linjalla jatketaan kuin tähänkin asti 🙂

LUMISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle


tiistai 16. joulukuun 2014

Jouluista rymsteeraamista

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

ILTAA IHANAISET!

Täytyy kyllä sanoa, että yhdessä päivässä ehtii paljon. Jos vain on se just oikea pössis 🙂 Alun perin oli tarkoitus mennä ystävän kanssa tänään lounaalle, mutta se peruuntui. Joten aamusta alkaen keittiössä on paistunut jos jonninlaisia joululeivonnaisia. Sillä aikaa, kun uuni on hurissut kuumana, niin olen keskittynyt kuntoiluun (olen nyt viikolla 3 tuossa Kayla Itsinesissä ja jösses, että siihen jää koukkuun) ja rymsteeraamiseen. Nyt on taas sohva keikautettu ympäri ällän-malliseksi, kuten viime vuonnakin. Kuusi istuu kauniisti jälleen tuohon takapihan oven eteen.

Se kuusi, sekin on nyt ostettu. Suomalainen, vihreä ja tuuhea. Kuuselta tuoksuva. Monena viime vuonna meillä on ollut viljelty tanskalainen hopeakuusi. Nyt on ehta suomalainen. Ihan vinkkinä teille muille tamperelaisille; Lielahden Löytötavaratalon pihassa on aivan täydellisiä kuusia myynnissä. Jokaisen makuun jotakin. Meillä äiti ja veljen perhe otti kauniit mustakuuset. Sellaiset hopeakuusen näköiset, joissa on pikkuruisia käpyjä yläoksissa. Mies lupasi tuossa heikkona hetkenä esikoiselle, että otetaan kuusi tänään sisään. No ei todellakaan oteta 😀 Ja sitten möksättiin hetki, kun äiti teilasi tuon suunnitelman. Kuusi tulee tasan tarkkaan sitten vasta, kun on koti putsplanko. Sanokaa mitä sanotte, mutta meille ei joulu tule ilman kunnon puhdistusaineen tuoksua ja pakkasilmassa tampattuja mattoja. Onko siellä ruudun toisella puolella muita joulusiivousfriikkejä? Muistan jo aikoinaan kotona asuessani sen autuaallisen olotilan 23. päivä illalla, kun kinkku tuoksui uunissa, äiti posket punasina jynssäsi lattioita ja vihdosta viimein ennen puolta yötä saimme matot lattiaan sekä maistiaiset juuri uunista tulleesta kinkusta. Ihan parhautta!

Mutta ei siitä joulusiivosta sen kummempaa ressiä jaksa ottaa; päinvastoin, mä nautin siitä suunnattomasti. Kuten koko tästä joulunalusajasta! Joulupukin konttiinkin on jo ilmestynyt paketteja, ruokajutut on liki plakkarissa ja yksi veski kolmesta tuoksuu  puhtaalle (lasten mielestä uimahallille ;). Tästä on hyvä jatkaa!

Huomenna blogiin reseptiä tuolla Instagramin puolella vilahtaneeseen jouluiseen pavlovakranssiin!

TIISTAI-ILTATERKUIN,

alle

PS. Chef-elokuvaliput random generaattorin kanssa arvoimme Sallylle ja Millalle! Onnea ihanat ♥ Laitan teille sähköpostia asap, niin saadaan liput postitettua ennen ensi-iltaa!