HELLUREI

ja hellät tunteet! Mitäs mieltä olette vappusäästä tänä vuonna? 🙂 No aivan, ei voisi parempaa toivoa. Toivottavasti siellä teilläkin on nautittu tyynestä ja lämpimästä auringonpaisteen täyttämästä vapusta. Yleensä tuolla saaressa on vähän kylmempi kuin maissa, mutta tänä viikonloppuna jopa siellä tarkeni. Kun ei tuullut. Meillä oli vähän erilainen vappu. Eilen aamulla, kun olimme lähdössä kohti mökkiä kiinnitin huomiota pikkuisen helottaviin poskiin. Jep, kuumetta oli jonkin verran. Liekö tuosta johtuvaa, mutta nukuimme mökillä parin tunnin päikkärit. Herätessämme huomasin, että myös esikoinen oli kammennut meidän sänkyyn. Ja hän ei todellakaan nuku päikkäreitä muuta kuin kipeänä. Tänä aamuna sitten heräsimmekin Mr Georgin vierailuun. Tämän päivän esikoinen on ollut vuodepotilaana, mutta nyt alkaa onneks ruoka maistumaan 🙂

Eilisten päikkäreiden jälkeen kävimme tsekkaamassa yhtä soutuvenettä. Olimme laittaneet ilmoituksen lähikaupan ilmoitustaululle. Päästiin kauppoihin, joten nyt meillä on sitten tyttöjen kanssa saaressa vene, kun mies lähtee golf- tai muille reissuilleen. Tai siis ei ihan vielä, sillä käymme soutamassa tuon veneen saareen helatorstaina. Tuo myyjä oli kyllä mainio. Sellainen aito ja alkuperäinen, vanhempi supliikkimies. Miehen kanssa tuossa kilvan hehkutimme, että olipas kiva uusi tuttavuus. Tunsi mökkijärven jokaisen kiven ja karikon. Kertoi yhtäkkisestä muikkukadosta 70-luvun lopulla ja sahan edessä saaduista punertavista ahvenista. Todellinen kalastajaeemeli. Olisimme voineet kuunnella tuota herraa pidempäänkin. Himpun verran ehkä kamala kirjoittaa näin, mutta mietimme myös sitä, että mikä siinä on, että maalta löytyy vielä sellaisia aitoja, auttamishaluisia ihmisiä. Mitenkään meitä kaupunkilaisia dissaamatta, toki meistäkin niitä löytyy. Tuntuu, että kaupungissa eletään tiettyjen normien mukaan ja väkisin ahtaudutaan siihen muottiin. Pidetään kulissia yllä ja yllättävän usein tuo kulissi kaatuukin. Painetaan niska limassa dollarin kuvat silmissä. Tiedättekö mitä tarkoitan? Mä haluan takaisin landelle pieruverkkarit jalassa ja skumppalasi kädessä! 😀

Tosin ehkä vastaavanlaisen onnen tunteen tunsin tuossa päivällä upottaessani sormet multaan. Istutin äidin pihalle pari pensasmustikkaa, vein mätiä omppuja kompostiin ja muutenkin kohentelin paikkoja. Kera äipän. Kotipihassa tuli touhuttua myös. Ostin sellaisen samanlaisen ärtsyn pinkin alppiruusun kuin Oriveden mummuvainaalla oli ja istutin sen takapihalle. Jos nyt muistan oikein, niin mummu vei alppiruusulle kahvinpuruja. Täytyykin kokeilla saanko tuon elämään samalla kikalla 🙂 Viime vuonna istuttamani pionit puskee uutta vihreää ja syreenikin on silmuilla. Runkoruusu (tai mikä lie ruusupuska) täytyy kaivaa ylös maasta, sen on puput järsineet talven aikana.

Josko sitä menisi vielä pesemään terassin ja laittamaan kalusteet paikoilleen. Jahka mies tulee golfaamasta, niin viritetään grilli päälle. Miten sitä on jotenkin ihan kesälomafiilis? Ehkä tuo tuleva tynkäviikko saa sen aikaan. Keskiviikkona suuntaamme taas mökille ja tällä kertaa otamme äipän mukaan. Tuon äiskän sitten kaupunkiin perjantaina töihin tullessani. Muu perhe jää saareen viettämään vapaapäivää!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,