torstai 26. toukokuun 2016

Tyttöjen reissu Helsinkiin

*yhteistyössä Indiedays & Holiday Inn Helsinki City Centre

MOIKKAMOI!

Olenkin tainnut teille kertoa, että meillä syksyllä vähän työkuviot muuttuvat, kun veljen vaimo palaa hoitovapaalta töihin. Emme halua päästää tuota vuonna 2005 kesätöiden merkeissä meillä aloittanutta ihanaa Jenniä pois vaan olemme tulleet siihen ratkaisuun, että allekirjoittanut siirtyy muihin hommiin tai viettää hieman sapattivapaata. Toimistosta vastaa syyskuun alusta veljen vaimo (Maarit) yhdessä Jennin kanssa. Molemmat lyhyttä työviikkoa tehden. Mutta se, miten tuo käytännössä ratkaistaan vaati vähän sumplimista. Nämähän ovat niin isoja neuvotteluita, että vaativat yhden yön reissun Helsinkiin 😉 Kun sain tietää päässeeni mukaan Indiedaysin ja Holiday Inn Helsinki City Centren -kampanjaan, tiesin heti ketkä lähtisivät mukaani. Nyt on syksyn työkuviot plakkarissa. Ja hei, mikäs siinä suunnitellessa, sillä miljöö oli ainakin ihan vailla vertaansa. Vaikka työjutuista tuolla hiukan juttelimmekin, niin kyseessä oli todellinen ja tarpeeseen tuleva arkipako! Rakastan arkea, mutta silti nämä pienet breikit saavat jaksamaan arjessa paremmin.  HolidayInn 2 (1)HolidayInn 3 HolidayInn 2 HolidayInn 4 HolidayInn 5 HolidayInn 6

Aurinkoinen Helsinki otti meidät vastaan avosylin lämpimän merituulen siivittämänä. Päätimme ihan ensiksi mennä kirjautumaan hotelliin sisään ja sitten lähteä nauttimaan kauniista ja kesäisestä kaupungista. Vastikaan uudistunut Holiday Inn Helsinki City Centre -hotelli sijaitsee aivan rautatieaseman kupeessa, joten sinne oli meidän ulkopaikkakuntalaistenkin helppo osata. Heti aulaan astuttuamme oli pakko pyöriä ympäri ja ihastella; joka puolelta löytyi niin kaunista katseltavaa. Sisustus on kyllä todella onnistunut ja sopii raikkaudellaan monenlaisten hotelliyöpyjien makuun.

Meille oli varattu kahden hengen huone lisävuoteella. Yleensähän lisävuode on se, johon kukaan ei halua mennä nukkumaan. Jenni ilmoitti heti aluksi, että hän sitten menee ehdottomasti lisävuoteelle. Aamulla sanoi sängyn olleen niin mukava, että ei ole aiemmin niin hyvässä sängyssä nukkunut. Jenni on maailmankansalainen ja veikkaanpa, että on nukkunut aika monella lisävuoteella 🙂 Huone jatkoi samaa raikasta linjaa harmonisella sisustuksellaan. Ja hei, mä rakastuin jälleen kerran tuohon tyynyvalikoimaan. Saa valita kumman päänsä alle laittaa, pehmeän vai kovan tyynyn.

Ihastusta meissä kaikissa herätti Open Lobby -konsepti. Se on rento, olohuonemainen tila, jossa yhdistyvät hotellin vastaanotto, lounge, työpiste, baari, kahvila ja ravintola. Pienet istuinryhmät kutsuvat istumaan iltaa, lepuuttamaan jalkoja shoppailukierroksen jäljiltä tai nauttimaan kahvikupillisen. Voisin kuvitella ympäristön olevan virikkeellinen myös palavereille. Ruokaa on saatavilla Open Lobbyssa To Go Cafeesta 24/7 ja sohvillakin saa syödä 🙂 Lisäksi tuolta löytyy myös lapsille vaikka mitä puuhaa; lautapelejä ja PS4 sekä kirjoja. Suosikkitelevisio-ohjelman voi katsoa sohvalla samalla iltapalaa napostellen. Etätyöt onnistuu työpisteiden ansiosta näppärästi. Jokainen baarin puolella oleva istuinsaarekekin on varustettu pistokepaikoilla, joten siellä onnistuu niin seurustelu kuin työntekokin. HolidayInn HolidayInn 12 HolidayInn 10HolidayInn 15 HolidayInn 16 HolidayInn 17 HolidayInn 14 HolidayInn 13

Aurinkoinen ilma houkutteli meitä ulos, joten lähdimme kävelemään Töölönlahden rantaa pitkin kohti Astialiisaa. Jädet nappasimme matkalla mukaan. En ollut tuolla toinen toistaan kauniimpia astioita sisältävässä kaupassa ennen käynytkään, kerrassaan ihana paikka! Siitä kävelimme kohti keskustaa ja nälän kurniessa vatsassa päätimme mennä syömään. Iltaa istuimme Helsingin kattojen yllä ja kun aurinko laski lähdimme kohti hotellia. Ex tempore -jututhan ovat allekirjoittaneelle tuttuja, joten hotellin sijaan löysimmekin itsemme Storyvillestä jammailemassa Timo Turpeisen tahtiin. Nyt soi liehuva liekinvarsi päässä, vaikkei sitä eilen kyllä kuultukaan 😀 En muistakaan koska viimeksi olisin ollut tanssimassa. Onneksi ei liian myöhään yöhön mennyt, jotta pääsimme ajoissa aamupalalle. Ei ole hotelliaamupalan voittanutta!

HolidayInn 19 HolidayInn 21 HolidayInn 23 HolidayInn 20 HolidayInn 25 HolidayInn 26 HolidayInn 28 HolidayInn 30HolidayInn 38 HolidayInn 33 HolidayInn 35 HolidayInn 36 HolidayInn 34 HolidayInn 37

Viime aikoina ovat jälleen ympäristöasiat olleet ihmisten huulilla ja hyvä niin. Meillä on vain tämä yksi maapallo, joten pidetään siitä hyvä huoli. Holiday Inn Helsinki City Centre -hotellille on myönnetty ensimmäisenä hotellikiinteistönä Suomessa LEED-ympäristöluokitus. Sille iso peukku! Vuonna 2012 kiinteistössä tehtiin energiakatselmus, jonka perusteella tehtiin mittavia muutoksia. Julkisivuvalaistusta on vähennetty ja hehkulamput on korvattu led-valoilla. Lisäksi kiinteistön vedenkulutus on pienentynyt 20% pesuallashanoihin asennettujen suuttimien johdosta. Kaikki nämä tehdyt toimenpiteet vähensivät kiinteistön energiankulutusta noin 10% ja vähensivät hiilidioksidipäästöjä 293 tonnia vuoteen 2011 verrattuna. Myös hotellin keskeinen sijainti Helsingin ydinkeskustassa mahdollistaa julkisen liikenteen hyödyntämisen, niin työntekijöiden kuin vieraidenkin osalta.

Kesälomareissu Helsinkiin on suunnitteilla perheen kanssa, joten taidamme bookata tuollaisen Linnanmäki -paketin, jonka hinnat lähtevät 99,00 euroa/huone. Hotelli on niin hyvällä sijainnilla, että lasten kanssakin tuosta on mukava lähteä tutustumaan Helsinkiin! Ihana reissu takana, mutta on kyllä ihana olla kotonakin. Sauna päälle ja ajoissa nukkumaan 🙂

TORSTAITERKUIN,

alle


tiistai 24. toukokuun 2016

Happiness is a state of mind

Lepotuoli 1Lepotuoli 4 Lepotuoli 2 Lepotuoli 3Lepotuoli 9 Lepotuoli 5 Lepotuoli 7 Lepotuoli 8 …jep, siitepölyongelmasta huolimatta 🙂

HEIPPAHEI!

Menipäs vähän myöhäiselle tämän päivän postaus. Mutta, elämä on välillä täynnä valintoja. Tänään iltapäivällä heitettyäni lapset Särkänniemeen valitsin lepotuolin, auringon ja hyvän kirjan. Nautin täysin siemauksin vapaasta iltapäivästä eikä edes tullut mieleenikään avata tietokonetta. Olo oli ihan älyttömän onnellinen ja rauhallinen. Pitkästä aikaa pystyin nauttimaan vain siitä paikallaan olemisesta. Yksin olemisesta.

Kuten todettu niin monta kertaa aiemminkin, niin kyllä se onnellisuus lähtee vaan susta itsestä. Siitä, miten sä näet tämän maailman. Miten suhtaudut asioihin ja kykenetkö sä sopeutumaan muutoksiin. Suhteuttamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Pystytkö nauttimaan hetkestä ja  iloitsemaan niistä ihan pienimmistäkin jutuista. Tottakai perhe, ystävät ja muu sidosryhmä siinä ympärillä tuo onnea ja iloa elämään yllin kyllin, mutta en mä laskisi mun onnellisuutta muiden varaan. Pitää osata olla onnellinen myös yksin. Löytää ne keinot onnellisuuteen riippumatta ympäristötekijöistä. Tämä on ollut mulle vaikea asia tajuta, sillä jollain tapaa olen aina ollut läheisriippuvainen. Ehkä elänyt elämää liikaa lasten kautta. Viimeisen parin kolmen vuoden aikana tähän on tullut hurja muutos. Tuntuu, että henkinen kasvu on välillä suhissut korvissa asti 😉 Se, että on pystynyt tajuamaan sen, että vain ja ainoastaan minä pystyn vaikuttamaan siihen onnellisuuteen, on avannut silmät. Tällä hetkellä tiedän, että tapahtui elämässä mitä vaan, niin se oma elämänkatsomus ja suhtautuminen asioihin ei tule järkkymään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi aina olla vahva. Välillä saa ja pitää olla myös heikko, jotta voi taas olla tarpeen tullen vahva. Sopivassa suhteessa tätäkin. Pääasia, että on onnellinen, eiks niin?

“Happiness is a state of mind, a choice, a way of living; it is not something to be achieved, it is something to be experienced.”

Tuossa illalla varastin jälleen omaa aikaa. Käperryin hetkeksi peiton alle lueskelemaan ennen saunaa. Kirjat jos mitkä vievät kyllä ihan mennessään. Onni on taito lukea. Hei, kiinnostaisiko teitä muuten saada jälleen vinkkejä kesälukemiseen? Täältä löytyvät nuo viime kesän kirjavinkit, mutta nyt on tullut muutamia uusiakin kirjoja luettua, jotka sopisivat kevyesti kesään 🙂

ONNELLISIA KESÄPÄIVIÄ TOIVOTELLEN,

alle

PS. te ihanat kukkaihmiset; mikäköhän mun hortensiaa muuten nyt vaivaa? On ollut sisällä tähän asti ja kukkaset ovat alkaneet ruskistumaan?!? Ei siis ole ollut auringossa tai kylmässä lainkaan. Tänään otin ekaa kertaa ulkoilemaan kanssani.


maanantai 23. toukokuun 2016

Kun maanantai mukavaksi muuttui

Maanantai 2Maanantai 8 Maanantai 3Maanantai 11 Maanantai 4Maanantai 9 Maanantai 5Maanantai 12 Maanantai 6Maanantai 14Maanantai 1Maanantai 15 Maanantai 7 Maanantai 16 Maanantai 10
HELLUREI

ja hellät tunteet! Tiedättekö, että maanantain masentavuus voi olla vain mielen luomaa illuusiota? Illuusiota, joka konkretisoituu, kun psyykkaa itsensä todellakin vihaamaan maanantaita. Mulle maanantait on ollut aina ok, mutta tiistait ovat olleet tahmaisia. Tämä maanantai tosin teki poikkeuksen; aamulla vähäksi aikaa töihin, siitä sairaalaan toteamaan, että ei hyvältä näytä, lääkärikierroksen odottelua reilun tunnin verran, takaisin töihin ja puuh, säätämistä. Osin omasta kiireestä johtuvaa. Kuitenkin sellaista tulipalojen sammuttelua ja lievää asioiden kasaantumista. Loppu hyvin kaikki hyvin ja joskus kolmen maissa päätin, että tästä maanantaista tulee hyvä. Psyykkasin itseäni ja hei, maanantaista tuli loppujen lopuksi aivan loistava.

Ei sillä etteikö miehen visiitti Stockan herkkuun olisi edesauttanut maanantaimukavuudessa. Karitsan sisäfileet olivat alennuksessa ja kylkeen tein kesäisen mansikkafetasalaatin. Pöydän ääreen saimme maailman parhaimman anopin ja appiukon. Sen kunniaksi avasimme jopa viinipullon. Eihän karitsaa voi syödä ilman punaviiniä, totesi veljeni päivällä töissä tuskaillessani ”ei viiniä viikolla” -sääntöämme 😉 Mikä siinä muuten on, että vähän parempi ruoka mielletään viikonloppuruoaksi? Tästä lähtien meillä juhlistetaan alkanutta viikkoa maanantai-iltaisin hyvällä ruoalla. Hyvä ruoka, parempi mieli. Jälkkäri noudatteli kesäistä linjaa. Perushelppoa ja hyvää. Vaniljajädeä, mansikoita ja keksirouhetta. Huomasin muuten, että olen pavlova-aikataulusta jäljessä. Ainuttakaan pavlovaa ei ole tälle kesälle tullut leivottua. Tulee kiire, jos meinaan ylittää sen  toissavuotisen 17 pavlovan määrän.

Maanantai muuttui mukavammaksi myös tuossa salaattia tehdessäni. Puhelin soi ja siinä luki, että äiti soittaa. Pienestä se ihmisen lapsi saa hymyn huulilleen. Toinen kysyi, että nähdäänhän huomenna. Tottakai nähdään 

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

alle


sunnuntai 22. toukokuun 2016

Rakkaudesta ♥

20052016 320052016 520052016 8 20052016 4 20052016 7 20052016 6
HEISSULIVEI!

Hui, ihan tuntuu olo syntiseltä ollakseen sisällä näin kauniilla ilmalla 🙂 Mutta mä taisin saada auringosta tarpeeksi tuossa lenkin aikana. Arska porotti suoraan takaraivoon koko matkan, enkä ollut tajunnut laittaa lippistä päähän. Hei, kesä on taas täällä. Aikas mukavaa! Heti tämän postauksen jälkeen on pakko mennä ostamaan kesäkukat.

Perjantaiset yökyläsynttärit olivat superkivat. Niistä ei nauttinut vain päivänsankari ja vieraat vaan myös me vanhemmat. Pari kertaa olen tässä viikonlopun tiimellyksessä kuullut kysymyksen, että kuinka sä jaksat ja viitsit. Se on kuulkaas se suunnaton rakkaus, jonka voimalla sitä jaksaa ja viitsii. Mitä sitä ei tekisi lastensa eteen. Ollakin, että viime viikot ovat olleet vähän raskaita äidin sairauden kanssa ja vire on ollut alakantissa. Ehkäpä se on juuri osaltaan se syy, minkä takia jaksaa ja viitsii. Juhlat tulivat tarpeeseen meille kaikille!

Palkitsevinta oli se lasten kikatus. Onnellinen hymy synttärisankarin kasvoilla. Tämä pikkuisemme on luonteeltaan täydellinen. Heh, voi olla vähän puolueellisesti todettu tämä asia 😉 Jos mä olen positiivinen, niin hänessä se on jatkunut potenssiin kolme. Pikkuinen hönttätoippari, jonka jutuille saa nauraa vedet silmissä monta kertaa päivässä. Puhumattakaan ihan älyttömän svengaavista tanssimuuveista. Empaattisuus on sitä luokkaa, että voisi jakaa sitä muillekin. Tyylitajusta näytteenä tämä synttärijuhlamekko, jonka itse kaupasta oli ostanut. Kelpaisi myös äidille!

Nyt sinne kukkakauppaan, palataan illalla kommenttiboksin puolella. Lämpimät kiitokset kommenteistanne ja pahoitteluni, että vastaamiset vähän laahaa ♥ 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


perjantai 20. toukokuun 2016

Random facts

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAMOIKKAMOI!

Kohta starttaa pikkuisemman synttärijuhlat, mutta tulin pikaisesti perjantaiterkkuja toivottelemaan. Katsotaan ehdinkö kuvailemaan pätkiä somen puolelle synttärihulinoista. Ehkä tännekin päivittyy viikonlopun aikana tunnelmia. Jännä juttu etteivät synttärit ole enää tässä iässä sellaisia söpöstelysynttäreitä. Jotenkin on hieman ikäväkin niitä vaaleanpunaisia hattarasynttäreitä. Ei auta, elämä jatkuu ja lapset kasvavat ;D

Sain postaustoiveen jo joskus talvella. Siinä pyydettiin tekemään tällainen jo monessa blogissa nähty (myös täälläkin joskus muinoin) faktapläjäys. Pitkään ajattelin, että enhän mä voi mitään sellaista tehdä, koska te tiedätte musta jo kaiken. Eilen siinä leipoessani pohdin, että mitä täällä kannattaa kertoa ja mitä ei. Kunnes päätin listata alas nippelinappelitietoa ja muistoja. Silläkin uhalla, että osa näistä on ihan hölmöjä. Mitäs toivoitte 😉 Tällaisiin faktoihin päädyin:

1. Olen aamuisin ärsyttävän pirteä ja hyväntuulinen.
2. Enkä aina osaa olla hiljaa, vaikka huomaan, ettei toinen jaksa höpistä.
3. Onneksi meidän perheessä on yksi toinenkin aamuihminen.
4. Olen jo melko pienestä pitäen sisustanut itse huoneeni.
5. Taisin olla 12-vuotias, kun maalasin huoneeni vaaleanpunaiseksi.
6. Koska en muistanut tehdä rajauksia, niin maalasin vaaleanpunaiseksi myös vaatekaappini ovet. Sekä sen osan kattoa mihin tela osui.
7. Rymsteeraus ja siivoaminen ovat liki parasta aivojen narikkaan laittoa, mitä tiedän.
8. Ennen lapsia rymsteerasin yhtenä viikonloppuna miehen ollessa pelireissulla ja päätin vaihtaa makuuhuoneen paikkaa.
9. Jälkikäteen, kaikki painavat huonekalut yksin siirreltyäni tuli mieleen, että olisikohan niin saanut enää tehdä raskausviikolla 27.
10. Miehen tullessa yöllä kotiin oli ollut hetken aikaa eksyksissä, kun entisen makkarin tilalla olikin tuleva lastenhuone.
11. Rakastan ajaa autolla.
12. Mutta mitä vihaan on auton katsastaminen.
13. Turhaudun kojelautaan ilmestyvistä huomautuksista.
14. Joskus liikennevaloissa löydän itseni laulamasta ja eläytymästä lauluun. Viereisen auton kuskin tuijottaessa.
15. Jos tulee läheltä piti tilanne liikenteessä, heitän kädet silmille. Yleensä kuitenkin repsikan paikalla ollessani 😉
16. Voisin kuunnella tällä hetkellä George Michaelin Kissing a foolia repeatilla koko päivän.
17. Kuuntelen kappaleet herkästi loppuun.
18. Turhaudun, jos aamulla töihin ajessani miltään radiokanavalta ei tule mieleistä musiikkia.
19. Olen aina karsastanut tekokukkia.
20. Kunnes tänä keväänä ostin kolme tekohortensiaa.
21. Punastun herkästi.
22. Vaikka olen yltiösosiaalinen ja tykkään olla ihmisten kanssa, on tietty ihmistyyppi, jonka seurassa hiljenen enkä löydä keskusteltavaa.
23. Ihmistyyppi, josta näkyy päälle päin huono itsetunto ja joka koittaa pönkittää sitä naljailemalla ja piilokettuilemalla muille.
24. En inhoa juuri mitään.
25. Paitsi ihmisten mustavalkoisuutta.
26. Ja hiiriä.
27. Päästän jalankulkijat herkästi suojatien yli kävelemään.
28. Sillä uskon, että hyvillä teoilla saa itselleen hyvää.
29. Rakastan kirjastoja. Niiden tuoksua ja sitä hiljaisuutta.
30. Yhtä paljon rakastan uutena ostetun kirjan tuoksua.
31. En ole vielä tähän päivään mennessä onnistunut päällystämään koulukirjoja kontaktimuovilla niin, ettei niihin tulisi ilmakuplia.
32. Haaveilen edelleen lisurintyön aloittamisesta.
33. Vaikka tiedän, että se ei ole moninaisista haaveistani se listan kärkipäässä oleva.
34. Olen huono pyykinpesijä siinä mielessä, että en jaksa lukea vaatteiden hoito-ohjeita.
35. Senpä takia meidän kuivarista löytyy kutistuneita vaatteita tämän tästä.
36. Näitä ns. motivaatiovaatteita en kuitenkaan raaski heittää kierrätykseen.
37. Vaikka tällä hetkellä olen täysin sinut kroppani kanssa ja tiedän, etteivät motivaatiovaatteet tule mahtumaan minulle.
38. Käytämme esikoisen kanssa osaksi samoja paitoja.
39. Jos lapseni saisivat pukea minut, niin ylläni olisi napapaita.
40. Neljänkympin kriisissäni tatuointihaave on nostanut jälleen päätään.

No mutta, nyt hösseliksi. Onneksi tänä vuonna ei ole jäätelöbaaria, niin ei tarvitse pukeutua jäätelöbaarin tädiksi. Se oli ehkä viime vuonna synttäreiden haastavin osuus 😀

IHANAA PERJANTAITA,

alle