tiistai 18. huhtikuun 2017

Ei hyvältä näytä // Mökkihöperön kootut kiukuttelut

MOIKKAMOI!

Ja hei, mä en kestä. Näittekö eilen Instagramissa kuvan mökkijärven jäätilanteesta? Juu, aika heikolta näyttää ensi viikonlopun ”Mökki kesäkuntoon” -talkoot. Joku oli vielä eilen jäätä pitkin käynyt saaressa. Itse en moiseen uskaltautuisi. Harvemmin kiukuttelen mistään, mutta nyt voisin vetää lattialle selälleni ja tampata jalkoja maahan 😀 Mun mökki-ikävä on sitä luokkaa, että sydämestä puristaa. Kuulostaa ehkä aivan utopistiselta teille, ketkä ette kärsi kroonisesta taudista nimeltä mökkihöperyys. Mutta sitä en tajua, että what’s the news. Katsoin tuosta kalenterista (lue: blogipostausarkistoista), että eipäs sinne aiempinakaan vuosina ole vielä tässä vaiheessa päässyt.

Mutta jotenkin vain oletin, että järvi voisi olla sula, koska mökin edessä on virtauskohta. Ja lisäksi eilen pohjoisesta huristellessamme kohti mökkiä olivat muut järvet jo lähellä mökkiä rannasta sulina. No mutta, onhan tässä vielä muutama päivä aikaa tuon järven sulaa ennen viikonloppua. Ainakin järvi oli jo auki noin 300 metrin päässä mökistä, joen uomasta 😀 Jos ei tänä viikonloppuna sinne päästä, niin toivoa sopii, että vapuksi. Olemme kutsuneet ystäviä saareen vappuna, joten olisi kiva, että sinne pääsisi 😉 Mökki-ikävissäni tein pienen retken siihen vuoden ekaan mökkiviikonloppuun. Kuvien myötä. Siihen tunnelmaan, kun ollaan saatu mökki siivottua, laitettua vedet päälle, vaihdettua lakanat ja saan istua ruokapöydän ääreen kuuma kahvikuppi edessäni. Ja vain tuijotella järvelle. Terapeuttisinta ikinä. Heittää vuoden ensimmäiset löylyt puukiukaalle ja vilvoitella posket punaisena, kunnes tulee hiukan kylmä. Sujahtaa illalla mökkisängyn lakanoihin miehen viereen ja herätä aamulla 12 tunnin yöunien jälkeen.

VUONNA 2014 laitettiin mökki kesäkuntoon 26.4. 


VUONNA 2015 laitettiin mökki kesäkuntoon 25.4. 

VUONNA 2016 laitettiin mökki kesäkuntoon 23.4. 

ID

No huh, kiukku laantui vähän näiden kuvien myötä. Onneksi on tämä sähköinen päiväkirja. Siitä katsokaas tarkistin senkin, että viime vuonna mökille lähteissämme kaupungissa pyrytti lunta aivan tolkuttomasti. Venerantaan päästessämme huomasimme massiiviset jäälautat järvellä. Eipä sinne saareen olisi päässyt päivääkään aiemmin. Sen verran mökkihöperöitä ollaan, että yleensä saadaan olla omassa rauhassamme saaressa tuonne toukokuun puoleen väliin. Sitten alkaa muut mökkiläiset laittamaan mökkejänsä kesäkuntoon 🙂 Onhan se maisema aika karu tähän aikaan vuodesta, mutta yhdessä silmänräpäyksessä koko luonto herää henkiin. Tuo hetki on ehkä oma suosikkivuodenaikani 

Joko siellä on mökkikausi korkattu?

IHANAA ALKANUTTA ARKEA,

PS. note to self: kun käsittelet chiliä ilman hanskoja, niin varo hieromasta silmääsi ko. kädellä. Nimimerkillä. Kyynel poskella mökki-ikävän takia menee chilin piikkiin ;D


maanantai 17. huhtikuun 2017

Sinun arkesi on jonkun lapsuus

ID

HEI HELLUREI

ja jälleen terkkuja lakeuksilta! Justhan se oli menomatkalla, kun niitä täältä teille lähettelin 🙂 Ihana miniloma takana ja uudella innolla lasketellaan kohti kotia ja arkea. ”Tee arjestasi sellainen, että sinulla ei ole tarvetta lomalle.” -sanonnan olen kuullut jonkun viisaan sanomana. Kerrankin taidan olla hieman eri mieltä. Vaikka rakastan arkea ja arki on ihmisen parasta aikaa, niin kyllä ainakin itse tarvitsen silloin tällöin lomaa. En välttämättä omalta kantiltani katsottuna, mutta lasten takia.

Lomaa arjesta. Lomaa, jotta jaksaa taas nauttia arjesta. Lomaa kiireestä ja ennen kaikkea lomaa sitä varten, että saadaan olla siinä omassa perhekuplassa. Ilman töitä ja koulua. Nytkin taidettiin hengittää ihan samaa ilmaa neljä yötä ja kolme päivää. ”Sinun arkesi on jonkun lapsuus” -sanonta saa aina välillä sydämeni sykkyrälle. Niinä päivinä, kun on töitä aamusta iltaan ja niinä aamuina, kun tuntee olonsa väsyneeksi yöllä kiinni kurottujen deadlinejen takia. Niinä päivinä, kun tuntuu, että äiti on vähän väsynyt. Onneksi noita päiviä on erittäin harvoin.

Sen takia olen sillä kannalla, että vaikka arjesta koittaa tehdä kuinka siloitellun ja pehmeän, niin silti loma tulee aina tarpeeseen. Epäitsekkäästi ajateltuna lasten kannalta, mutta itsekkäästi ajateltuna myös meidän vanhempienkin kannalta. Saa nauttia 100% lasten seurasta ja samalla saa antaa 100% itsestään ja ajastaan. Ja toisaalta, saa nauttia 100% myös aikuisten ajasta. Vaikka edelleen olen sitä mieltä, että arki on myös parisuhteen parasta aikaaniin eihän se lomailu parisuhteellekaan hallaa tee 🙂

Tällä hetkellä istun takapenkillä yhden pikkuisen kullannupun ja yhden karvaisen kaverin kanssa. Ensimmäinen on nukkunut kauneuspäikkärit olkaani vasten ja jälkimmäinen nauttinut takkujen poistosta. Arvokasta yhdessäoloa sekin. Etupenkillä istuu kuskin paikalla se isoin rakkaus, jolla hottistakin hotimpi sänki muistuttaa vietetystä lomasta. Repsikan paikalla istuu tuo yhdessä silmänräpäyksessä isoksi kasvanut esikoinen, josta on kuoriutunut varsinainen laskijamestari.

Joten huomenna kun arki alkaa, niin yritetäänhän muistaa se, että meidän arki on jonkun lapsuus. Joten tehdään siitä paras mahdollinen, jooko? 

MAANANTAI-ILTATERKUIN,


maanantai 17. huhtikuun 2017

Miellyttävä hammaslääkärikokemus

MOIMOI!

Näin suklaamunien ja mämmin syömisen kulta-aikaan on hyvä muistaa huolehtia myös hampaista. Kuten joka päivä. Hampaiden pesusta aamuin illoin. Mutta kerran kahteen vuoteen olisi hyvä käydä myös hammastarkastuksessa. Kuinka usein käytte hammastarkastusessa? Itse olen käynyt säännöllisesti kerran vuodessa, kunnes maailmaan putkahti kaksi kääröä, joiden hyvinvointi meni yhtäkkiä omani edelle. Se oli se syyni, miksi lopetin vuosittaiset hammastarkastukset. En muka enää ehtinyt puoleksi tunniksi istumaan hammaslääkärin penkkiin. Ja kun aikaa kului, tuntui kynnys varata aika tarkastukseen ylivoimaiselta. Miten mä nyt muka kehtaisin mennä, kun välissä on vierähtänyt niin monta vuotta? Kaupallisen yhteistyön myötä Terveystalon kanssa pääsin hyvällä syyllä vihdosta viimein keskittymään hampaideni ja suun terveyteen.

Ilomielin hain kampanjaan, sillä olen kokenut huonoa omatuntoa hammastarkastusten laiminlyömisestä. Viime vuosien aikana on käynyt mielessä, että pitäisi varata aika hammatarkastukseen. Mutta aina on tullut jotain muuta tärkeämpää tilalle. Rakastan hampaidenpesua ja hammaslääkärillä käyntiä. Se mitä pelkään on reikien paikkaaminen. Tai lähinnä sitä piikkausporan ääntä muistuttavaa ääntä, joka siitä piikkausporaa muistuttavasta kapistuksesta on lähtenyt 🙂

Omaan harmikseni hammaskaluston, jolla on taipumusta reikiintyä helposti. Ala-asteella olin tuttu näky hammaslääkärin penkissä. Sieltä se kammoni reikien paikkaamiseenkin varmasti on peräisin. Hampaiden reikiintymisen lisäksi puhjenneet rautahampaat eivät mahtuneet suuhuni. Ne sojottivat sinne sun tänne. Kunnalliseen oikomishoitoon en päässyt, mutta onneksi oli isovanhemmat, jotka tulivat apuun. Muistaakseni olin viidennellä luokalla, kun minulta poistettiin neljä hammasta ja lisäksi puhkeamattomat viisaudenhampaat leikattiin pois. Seuraavat kolme vuotta hymyilin suu kiinni, kiitos hammasrautojen.

Hampaiden reikiintyminen jatkui tai oikeastaan provosoitui hammasraudoista. Ehkä en päässyt puhdistamaan hampaita tarpeeksi tehokkaasti rautojen alta. Yläasteella sain vihdosta viimein hammasraudat pois ja peilistä katsoi tasainen hammasrivi, jota olisi kelvannut väläytellä. Kuitenkaan en ikinä oppinut enää hymyilemään hammashymyä. Kunnes vaihto-oppilasvuoden jälkeen kotiuduttuani huomasin, että hei, mähän hymyilen suu auki.

Harmikseni hammashymy on jäänyt viime vuosina taas vähmmälle. Itse näen hampaani kellertävinä, vaikkeivat ne kuulemma sitä ole. Pääsin Terveystalon yhteistyön tiimoilta istumaan elämäni tähän astisen miellyttävimpään hammaslääkärin tuoliin. Itse tuoli oli mukavin mahdollinen, mutta hammaslääkäri oli ehkä ihanin, kehen olen hammaslääkärihistoriani aikana tutustunut. Anna-Maaria Lehtonen Tampereen hammaslääkäriasemalla oli heti ensikättelystä alkaen ihanan empaattinen ja huikea ammattitaito kuulsi välittömästi läpi.

Hammaslääkärikäyntihän tuli kreivin aikaan jo senkin takia, että olen alkanut kärsimään yöllisen hampaiden narskuttelun oireista todenteolla. Kerroinkin teille, että toinen korvani humisee ja kipuilee. Korvalääkäri totesi korvan olevan terve. Fysioterapeutti taas totesi tuon vasemman puolen purentalihasten olevan aivan jumissa. Ja kyllä, hammaslääkäri vahvisti minun kuuluvan narskuttelijoiden klubiin.

Ihan ensinnä kävimme läpi hammashistoriaani ja sen jälkeen Anne-Maria kertoi tulevasta tarkastuksesta. Ensin tarkasti leukanivelten toimivuuden ja suun limakalvot sekä ikenet. Totesi, että sen lisäksi, että narskuttelun johdosta vasemman puolen purentalihakseni ovat jukelissa, minulla on myös tapana syödä vasemman puolen poskea. Teen siis tätä ehkä tietämättäni ja nytkin postausta kirjoittaessani huomasin siihen sortuvani. Seuraavaksi tarkastuksen kohteeksi pääsivät hampaat.

Hampaista ei löytynyt niin katastrofaalista löydöstä kuin mitä olin pelännyt. Yksi repsottava paikka, yksi alkava reikä ja yksi pieni reikä. Tuo pieni reikäkin näkyi vasta kuvissa, jotka hampaistani otettiin. Olisin veikannut vähintään viittä reikää, sillä viimeisestä hammaslääkärikäynnistäni oli kulunut ainakin se viisi vuotta. Ja mikä ihaninta, hammaslääkäri ei saanut minua tuntemaan olooni syylliseksi tarkastusten laiminlyömisen takia vaan kertoi sen olevan hyvin yleistä 🙂 Hammastarkastuksen jälkeen kävin vielä röntgenkuvissa, joiden avulla saadaan hampaideni kunnosta vielä tarkempaa tietoa.

Joten seuraavaksi on vuorossa reikien paikkausta ja suuhygienistillä käyntiä. Reikien paikkaukseenkaan kuulemma ei enää tänä päivänä käytetä piikkausporaa vaan toimenpide onnistuu jopa laserilla. Tiedättekö sen ihanan tunteen, kun lähtee pois hammaskiven poistosta ja tekee mieli vain kokeilla hampaita kielellä? Se on ehkä yksi ihanimmista olotiloista, mitä tiedän. Lisäksi narskuttelun johdosta saan yöllä pidettävät kiskot. Josko se antaisi myös miehelle rauhallisemmat yöunet. Tällä hetkellä, kun herää siihen narskutteluuni.

Kaikkihan me tiedämme, kuinka tärkeää hampaiden hyvinvointi on. Kuinka monet sairaudet voivat lähteä suusta liikkeelle. Muistan kouluajoilta sen kuvasarjan, jossa näytettiin, miten hampaalle käy, kun se on yön yli kolajuomalasissa. Se oli aivan syöpynyt. Tuota mielikuvaa olen lapsillenikin koittanut myydä. Kertoa heille, että meillä on vain nämä yhdet hampaat, jotka eivät uusiudu ja joista tulee pitää hyvä huoli.

En todellakaan olisi uskonut, että kuuna päivänä voisin kuvailla hammaslääkärissä käyntiä miellyttäväksi. Mutta nyt sen pystyn käsi sydämellä tekemään. Kyseessä on pidempi yhteistyö Terveystalon kanssa, joten tulen palaamaan seuraavien lähikuukausien aikana vielä hampaidenhoitoon ja sen tärkeyteen. Tulen kertomaan teille koko perheen suunhoidosta ja siitä, miten hampaiden hyvinvointi vaikuttaa itsetuntoon. Terveystalo tarjoaa monipuolisesti hampaidenterveyteen liittyviä palveluita, mikä ainakin oli itselleni ihan uutta tietoa!

HYMYJÄ 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄÄNNE LÄHETELLEN,

YHTEISTYÖSSÄ TERVEYSTALO


sunnuntai 16. huhtikuun 2017

Pääsiäisterkkuja tunturista!

HEI HELLUREI IHANAT!

Nyt on kovalevy taas niin nollautunut, että jouduin tuossa ihan miettimään, että miten tää bloggaustouhu menee ja mitä mun oikein kuuluu teille kirjoittaa 🙂 Koska nyt ei ole sen syvällisempää tajunnanvirtaa jaettavaksi, niin ajattelin vain kertoa teille pääsiäisen kuulumisia. Ekat pari päivää vietettiin mäessä. Ekaa kertaa pitkään aikaan oltiin veljen perheen kanssa huudseilla samaan aikaan tai oikeastaan ensimmäistä kertaa lasten kanssa porukalla. Joten serkukset viihtyivät rinteessä keskenään pari päivää liki putkeen. Veljen perhe jatkoi tänään matkaansa ja me jäädään vielä yhdeksi yöksi.ID Kolme yötä oltiin vuokramökissä ihan rinteen vieressä ja nyt muutettiin vikaksi yöksi tänne meidän (veljen & mun) mökkiin. Se on jännä juttu, että kun tuon oven aukaisee ja tuoksuttaa mökin tuoksua niin rentoutuu samantien. Samat parikymmentä vuotta vanhat kalusteet toimivat edelleen. Tänään pidettiin lyhyempi mäkipäivä sillä oli kova kiire päästä rentoutumaan (lue: sohvapäikkäreille ;)) mökkiin. Ja kieltämättä lapset olivat aika väsyneitä parin tiukan mäkipäivän jälkeen. Kevät on Lapissakin hieman myöhässä ja yleensä tähän aikaan vuodesta on ollut jo päivisin reilusti plussalla. Nyt on sää ollut laidasta laitaan; aurinkoa ja toisena hetkenä sankka lumisade. Rinteet ovat olleet ihan älyttömän hyvässä kunnossa ja mökin pihassa on lunta vielä liki metrin verran. Kauhunsekaisin tuntein katsoin päivityksiä Tampereelta; sielläkin näyttäisi olevan takatalvi. Näinköhän päästään ensi viikonloppuna saareen? No vapuksi viimeistään olisi pakko päästä, kun saadaan sinne vieraita 🙂

Nyt sinne sohvapäikkäreille. Camilla Läckbergin kanssa. Elämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan just niin kovin hyvin. Lapin taika on tehnyt jälleen kerran tehtävänsä ♥ Toivottavasti sielläkin vietellään mukavia pääsiäisen pyhiä! 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


perjantai 14. huhtikuun 2017

Sähköauto arkikäytössä

Kaupallisessa yhteistyössä Nissanin kanssa.

HEIPPAHEI

ja hyvää pitkäperjantain aamua täältä Pyhältä! Muistatteko, kun esittelin teille uuden testikäyttöön saamani sähköautoystävän? Nyt tulin kertomaan teille, että miten meillä on sujunut näiden liki kolmen viikon aikana. Kuten kerroin, niin ihastuin tuohon Nissan LEAFiin heti ensiajon aikana Espoosta Tampereelle. Se alkuhuuma ei ole kadonnut minnekään. Päinvastoin, sähköauto on ollut käytössäni päivittäin kaikissa ajoissani. Siinä, missä aiemmin myöhäisillan kauppareissut jäivät miehen harteille, olen itse ollut jo toinen jalka autossa hakemassa maitoa. Niin ihana tuolla on ajaa.Siinä, missä aiemmin vaadin lapsia kävelemään koulusta kotiin, niin on vaihtunut yli-innokkaaseen äitiin, joka laittaa viestiä juuri ennen koulupäivän loppua tarjotakseen kyytiä. Olen ihan mieluusti lähtenyt hakemaan heitä kesken työpäivän. Vain jotta pääsen huristelemaan sähköautoystävälläni. Nissan LEAF on osoittautunut omassa arkikäytössäni aivan täydelliseksi. Kertaakaan ei ole tullut sellaista tilannetta, että olisin mieluummin valinnut tuon oman autoni autokatoksesta. Päinvastoin, silloin kun olen tuota puksutintani (omaa autoaani) pakon edessä käyttänyt ja ajanut korttelin ympäri, niin olen huomannut eron. Eron siinä, kuinka paljon miellyttävämpi tuo sähköauto on ajaa. Ajattelin nyt kertoa teille ihan näin naisnäkökulmasta, mitkä ovat niitä ominaisuuksia, joita LEAFissa arvostan. Mitkä tekevät sen, että hyppään ilomielin auton rattiin. Ensinnäkin ihan jok’ikinen kerta suu vääntyy hymyyn käynnistäessäni auton. Koska Nissan LEAF on täysin sähkötoiminen, ei käynnistys aiheuta moottorille tyypillistä ääntä. Painiketta painaessani sähköauto käynnistyy ja ihan oikeasti mitään ääntä ei kuulu. Valittavana toki olisi kolme eri vaihtoehtoa käynnistysäänelle, mutta minä tykkään käynnistysäänestä, jonka nimi on hiljaisuus 🙂 Toinen ominaisuus, josta pidän hurjan paljon on selkeä kojelaudan näyttöruutu. Nopeutta, akun kestoa ja muita tärkeitä tietoja on helppo seurata ajon aikana.

Myös 7-tuumainen näyttö, NissanConnect EV -telematiikkajärjestelmä on aivan huikea. Sen avulla voin soittaa handsfree -puheluita. Ilman mitään johtohässäköitä. Tähän astihan olen autossa käyttänyt mikrofonilla varustettuja nappikuulokkeita, jotta pystyn puhumaan puhelimeen ajon aikana. Yksi erittäin iso plussa on tuo USB-liitäntä, jonka ansiosta voin ladata puhelinta ajon aikana. Lisäksi sen kautta pystyn soittamaan omasta puhelimestani musiikkia. Niin, että äänet kaikuvat laadukkaasti Bose®-audiojärjestelmän ansiosta. En ole tainnut ikinä ennen käyttää navigaattoria. Mutta nyt olen ihan arkiajossakin navigaattoria käyttänyt. En suinkaan reittitarkoitukseen vaan etsinyt kiinnostavia kohteita. Kuten ravintoloita, pankkiautomaatteja ja pikalatauspisteitä. Tosin yhden kerran olen navigaattorin avulla suunnistanut pitkän matkan reissulle. Tästä lisää seuraavassa postauksessa. Pitkällä matkalla painan auton ECO-napin käyttöön, joka säästää sähköä. Kaupunkiajossa tosin pidän ECO-ominaisuutta pois päältä, sillä tykkään nopeista lähdöistä esimerkiksi liikennevaloista 🙂 Lisäksi iso plussa siitä, että esimerkiksi parkkihalleissa tiukat kurvit menevät heittämällä. Toisin kuin tuon oman autoni kanssa, joka kääntyy kurveissa varsin vaivalloisesti ja laajalla säteellä. Itse tunnustan olevani maailman huonoin peruuttaja ja taskuparkkeeraaja. LEAFista löytyy peruutuskamera sekä 360 astetta näyttävä kamera, jonka avulla taskuparkkikin onnistuu käden käänteessä.

Se, että autoa ei ole tarvinnut käydä tankkaamassa on ollut myös iso etu. Olen ladannut sähköautoa nyt kahtena yönä kotipihassa. Kahtena yönä liki kolmeen viikkoon. Se on tuntunut todella vaivattomalta; vaan piuha kiinni autoon ja töpseli seinään. Tuolla yhdellä latauksella olen kapunkiajossa ajanut sen liki 250 kilometriä, joka auton toimintasäteeksi on kerrottu. Sähkön hinta verrattuna bensiinin tai dieselin hintaan kun on huiman paljon edullisempi. Eli tuo sähköautoystäväni tuo rahallisia säästöjä arkipäivän ajossa.

Jopa pienimmätkin seikat on viety loppuun asti. Esimerkiksi se, että oikealle kädelle on lepuutuspaikka etupenkkien välissä. Yritin keksiä tähän postaukseen jotain puutteita tuosta uudesta sähköautoystävästäni, mutta vielä sellaisia en ole löytänyt. Elämme edelleen kuherruskuukausivaihetta 😉 LEAFin erittäin mukavat ja tyylikkäät istuimet on muuten osin tehty kierrätetyistä pulloista. Ne ovat tyylikkäät, modernit ja mukavat ja siksi sopivat Nissan LEAFiin; kuten sähköinen voimansiirto, nekin ovat ympäristön kannalta parempi valinta. Joko olette varanneet ajan koeajoa varten? Jos ette, niin suosittelen tekemään sen täällä

SÄHKÖAUTOILUUN HURAHTANEENA,

YHTEISTYÖSSÄ NISSAN