sunnuntai 11. kesäkuun 2017

Leikitäänkö?

HEI SULOISTA SUNNUNTAIHUOMENTA!

Me täällä mökillä vasta aloitellaan aamupalaa, mutta sitä ennen tulin kertomaan teille kuinka tärkeää on leikkiä. Muistissa on ne nappisilmät, jotka tapittivat tuonne syvälle ja kysyivät: leikitäänkö? Leikki on lasten työtä, mutta kuinka ihana sitä on itsekin välillä leikkiä lasten kanssa. Ne ajat ovat takanapäin, kun istuin päivät pitkät lattialla pienten taaperoiden kanssa puuhastelemassa milloin mitäkin. Ja näin jälkikäteen täytyy myöntää, että en ole mikään sellainen äiti, joka tykkäisi leikkiä nukeilla tai muovieläimillä. Mutta palapelien tekeminen, muovaileminen ja askarteleminen on lähellä sydäntäni. Senpä takia olin aivan innoissani, kun sain kaupallisen yhteistyön myötä Hasbron kanssa istua alas ja leikkiä. Siitä onkin kauan, kun olemme lasten kanssa yhdessä leikkineet. Meidän leikkihetkeä varten pääsimme kokeilemaan, miten syntyy kolmen ruokalajin illallinen Play-Doh Kitchen Creation -tuotteiden avulla. Pikkuisemman lisäksi leikkien tiimellykseen pääsi suloinen veljen tyttö, kummilapsemme. Alunperin piti muovailevamme keittiön pöydän äärellä, sillä tämä on sellaista ruoanlaittoa, joka ei juuri sotke. Viime tipassa tytöt saivat päähänsä, että leikitäänkin leikkimökissä. Mikäs siinä! Pääsi leikkimökkikin pitkästä aikaa käyttöön. Pienen kevätsiivouksen jälkeen aloimme suunnittelemaan, että mitä näistä Kitchen Creations -tuotteista valmistaisimme. Saimme päähämme valmistaa kolmen ruokalajin illallisen. Jokainen meistä kokki kolmosista sai päättää yhden annoksen.

Paketeista löytyi ihanien väristen (ja -tuoksuisten!) muovailuvahojen lisäksi pastakonetta, hellaa, muotteja, leikkuulautoja, työvälineitä ja vaikka mitä. Niin fiksusti oli nuo työvälineet suunniteltu, että esimerkiksi pastakoneesta itsestään löytyi kasapäin muotteja. Kuten myös leikkuulaudoista. Tuolla pikkuisessa leikkimökissämme oli tunnelmaa kuin italialaisessa keittiössä konsanaan. Puheensorinaa ja naurua. Ihmettelyä ja ihastelua. Vain punavalkoruudullinen pöytäliina puuttui.

MENU

Primi Piatti
Pihvi con broccoli
Sunny side up con frutti di mare
Secondi Piatti
Los italianos á la mamma Maria
Dolci
Tutti Frutti

Alkuun tarjoilimme hieman vähähiilaripitoista ruokaa eli pihviä parsakaalin ja porkkanoiden kera. Sunny side up -paistettu kananmuna sai seurakseen katkarapuja (katsokaa nyt, kuinka suloisia!) ja herkkusieniä. Pääruoaksi valmistimme tomaattitäytteisiä ravioleja, spagettia ja penne rigatea mamma Marian tomaattisella lihapullakastikkeella. Jälkkäri kruunasi aterian ja sen tytöt suunnittelivat ihan kaksistaan. Jälkiruokakulho oli vuorattu salaatilla ja sieltä löytyi vadelmia, mustikoita ja ananasta. Päälle raastivat vielä sitruunaraastetta tuomaan hapokkuutta.

Tiedättekö mitä? Tästä lähtien täytyy leikkiä useammin. Tuo reilu parituntinen kului kuin siivillä ja tuollainen näpertely oli varsin ihanaa. Yhdessä lasten kanssa. Lopputulemaan olimme enemmän kuin tyytyväisiä. Meillä muovailuvahoja on nyt kuskattu myös mökillekin ja kivointa näissä on se, että niitä pystyy käyttämään aina uudelleen ja uudelleen. Lapset ovat usein leikkiensä jälkeen lajitelleet muovailuvahat takaisin omiin kippoihinsa. Aluksi kävin tarkistamassa, että ovat sulkeneet nuo kipot huolella, mutta eipäs olisi tarvinnut taas huolta kantaa. Niin ovat säilyneet pehmeinä.

Omasta lapsuudestani muistan muovailuvahat hyvin. Muistan niiden tuoksunkin ihan tarkalleen. Jopa sen punaisen vahapöytäliinan, joka pöytään levitettiin muovailuhetkien ajaksi. Jotenkin saimme aina veljen kanssa sotkettua muovailuvahat keskenään niin, että lopputuloksena oli iso klöntti ruskeaa muovailuvahaa. Tämä ei ole näemmä periytynyt noille lapsille. Onneksi 🙂

SULOISTA KESÄSUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,


perjantai 09. kesäkuun 2017

20 x ennen/nyt

Mitä pidempi lentomatka niin sen ihanampaa.
Kun ei siellä koneessa jaksaisi istua pätkänkään vertaa. 

Ruskeaa puuta olevat vanhat huonekalut ovat jotenkin tunkkasia.
Eikä ole vaan just ihania ja sopii yhdistellen vähän modernimpaan lookkiin.

Yölennot on ihan must.
Ei todellakaan, päivälennot rules – jaksaa katsoa leffoja paremmin.

Kalalle valkoviini, lihalle punaviini.
Höpsis, menee myös ristiin. Riippuen viinistä.

Mitä pidempään saan olla lentokentällä fiilistelemässä ennen lentoa sen parempi.
Tää vaihtelee, kotiin päin tullessa haluan kävellä suoraan koneeseen.

En voi mennä nukkumaan ellei keittiö ole tiptop.
Noooo, kunhan sen kahvinkeittimen sieltä löytää 😀

Herätessäni petaan eka sängyn, muuten ihistää (ahistaa).
Ei se nyt ole niin justiinsa. Laittaa vaan makkarin oven kiinni.

Lomamatka ei ole lomamatka ellei saa löhötä auringossa.
Kaupunkilomat on antoisia!

Ellei siellä lomakohteessa ole mittarissa vähintään +35, niin en ala.
Nääh, tuskaisen kuumia vaan tollaiset lämpötilat.

Paras auringonottoaika on puolenpäivän tietämillä.
Se on paras aika vetäytyä päikkäreille viileiden lakanoiden väliin.

En ole sitten lainkaan mekkoihmisiä.
Voisin kulkea mekossa läpi vuoden.

Aamulla pitää syödä kaurapuuroa.
Niin, jos haluaa, mutta voi syödä myös vaikka paahtoleipää hunajalla.

Mun on pakko päästä urheilemaan vähintään kolme kertaa viikossa, muuten hajoo pää.
Ei hajoo, nimimerkillä kokemusta on 😉

Parrakkaat miehet on jotenkin epäsiistejä.
Siis whaaat, nehän on hottiksia!

Puku miehen tekee.
No revityt farkut ja kesäsänki miehen tekee.

Kirja ei ole kirja, jos ei se ole paperia kansien välissä.
FYI: e-kirjat rules.

Lapset pitää saada nukkumaan viimeistään puoli ysi, että saa pari tuntia omaa aikaa.
No eipä noista nyt hereilläkään haittaa ole…illan tunnit on parhaita esim. koko perheen yatzy-turnaukselle

En katso ruotsalaisia sarjoja, koska…en tiedä, miksi.
Vad? Ruotsalaiset telkkarisarjat on ihan parhaita!

Olen armoton illan torkku, aamun virkku.
Höpöhöpö, lähellä puolta yötä on päivän tehokkaimmat tunnit.

Jos meille joskus tulee koira, niin se ei sitten todellakaan hypi sohvalle eikä nuku sängyssä.
Onko mitään ihanampaa kuin pieni tuhiseva karvainen kaveri sohvalla sylissä tai sängyssä jalkopäässä?

Hei, niin ne mielipiteet muuttuvat. Ja sehän on vain ihana juttu, eikö? Huomaa olevansa kehityskykyinen ja -kelpoinen 😀 Meillä herättiin tänään kukonlaulun aikaan pikkuisemman hammaslääkärikäynnin takia. Just kun pääsin sanomasta, että meillä hampaidenhoito on prioriteetti nro 1, niin eikö siellä vikassa poskihampaassa ollut kipuileva reikä. No enää ei kipuile. Mutta harmittaa. Niin kyllä pikkuistakin. Veikkaanpa, että tästä lähtien meillä otetaan karkkipäivä käyttöön ja äiskä saa tarkistaa hampaidenpesun lopputuleman.

Me odotellaan täällä, että josko keittiön työtaso saapuisi. Ellei sitä ala näkymään, niin iltapäivästä suunnataan viimeistään mökille tyttöjen kanssa. Onkin ollut hirrrrmuinen ikävä mökille. Mies tulee sitten illalla perässä. Huomenna saadaan saareen vieraita ja sitä varten ajattelin leipoa sillä keittiön pikkujättiläisellä taas jotain. Onneksi vieraat ovat sellaisia, ettei turhaa tarvitse säätää. Nimittäin maailman parhain anoppi ja appiukko 🙂

IHANAA PERJANTAITA,
NAUTITAAN (ei ole Suomen kesän voittanutta) 


torstai 08. kesäkuun 2017

Onnellisena alla omenapuun

”Elettiin pimeää ja sateista lokakuun loppua vuonna 2005. Kaarsimme vanhempieni pihaan autolla, kun huomasin tien toisella puolella olevan asuntoesittelykyltin. Pienen suostuttelun jälkeen sain miehen ”ihan vain katsomaan” asuntoa. Sillä eihän meillä ollut uudelle kodille tarvetta. Silloinen kotimme riitti vallan hyvin meille ja pienelle puolivuotiaalle prinsessallemme. Jos nopeasti mennään, kun F1-lähtökin on viiden minuutin päästä – sanoi mieheni. Astuimme sisään asuntoesittelyn kohteeseen tietämättä, että pari kuukautta myöhemmin olisimme tuon valoisan ja ihanan kodin uudet asukkaat. Kodin, jonka takapihalle paistaa aina aurinko. Jonka seinien sisällä asuu rakkaus. ”

Tuo liki 12 vuotta sitten missattu F1-osakilpailulähtö oli yksi elämämme parhaimmista tapahtumista. Silloin emme vielä tienneet, että nuo seuraavat vuodet tässä tien toisella puolella tulevat olemaan kultaakin kalliimpia. Laatuaikaa puolin ja toisin. Lastenhuoneiden ikkunoista näkyy lapsuudenkotini. Joka yhtäkkiä onkin tyhjillään. Innolla odottamassa seuraavia asukkaita. Meitä. Tuo rakas aviomieheni on ollut sekä minun että lasten tuki ja turva. Niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Kivimuuri, joka ei ole horjunut niinäkään päivinä, kun on hetken tuntunut siltä, että paletti on hajoamassa. Kaupallisen yhteistyön myötä Rollingin kanssa pääsin yllättämään mieheni iloisesti.

Näiden 12 vuoden aikana emme ole tainneet kertaakaan olla piknikillä omalla takapihalla, joten vihdosta viimein oli korkea aika 🙂 Oikeastaan nyt oli viimeisiä hetkiä toteuttaa tämä piknik, sillä muuttoon on ihan vain pari viikkoa jäljellä. Maailman parasta seuraa, lasilliset laadukasta punaviiniä ja vähän naposteltavaa. Kesäinen iltapäivä ja linnunlaulu taustalla. Täydellinen piknik. Tiedän, että niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin kyllä tie miehen sydämeen vie vatsan kautta. Levittelin viltin omenapuun alle. Puun, jonka mies ja lapset kävivät ostamassa reilut seitsemän vuotta sitten. Ensimmäisellä kerralla palasivat puutarhaliikkeestä päärynäpuun kanssa, mutta toisella reissulla toivat sitten toiveideni mukaisen eli omenapuun. Omenapuu on kukkinut joka vuosi niin kauniisti. Antanut satoa riittämiin piirakoihin ja hilloihin. Liekö sekin haikein mielin meidän muutostamme, mutta tämä vuosi on ensimmäinen vuosi, kun siitä ei löydy kukan kukkaa. Ei edes nuppuakaan. Yhtäkaikki, rakas puu se silti on. Rakkaalla takapihalla.

Tuossa takapihalla istuessamme mieli vaelsi väistämättäkin muistoihin. Tässä kodissa elettyihin vuosiin. Muistoihin ensimmäisistä kesistä, kun helteisistä päivistä nautittiin polttavan kuumalla takapihalla kasvavan ison tammen varjossa. Siitä surusta, kun tammi jouduttiin kaatamaan siinä olleen taudin takia. Muistoissa vaelsin sinne toukokuun puolenvälin iltaan vuonna 2008, kun mies rakensi terassia ja levitti siirtonurmikkoa. Välillä tuli katsomaan telkkarista Suomi-Ruotsi -jääkiekko-ottelua ja sitten taas jatkoi. Sinä yönä heräsin klo 02.37 ja pelästyin, kun mies ei ollut vieläkään tullut nukkumaan. Löysin toisen leikkimökin vierestä kontillaan otsalamppu päässä levittämässä viimeisiä nurmikkokaistaleita. Vain jotta lapset pääsisivät seuraavana päivänä takapihan nurmikolle kirmailemaan.

Kuten olen niin monet kerrat todennut, niin olen onnekas, että olen löytänyt rinnalleni sen minulle maailman parhaimman aviomiehen. Sattuman kautta tapasimme eräänä huhtikuisena lauantaina reilut viisitoista vuotta sitten. Sinä keväänä, kun edessä oli molempien suunnittelema sinkkukesä. Kertaakaan ei kyllä ole tullut harmiteltua tuota elämätöntä sinkkukesää jälkikäteen 😉 Istuessamme auringon paisteessa takapihallamme nautimme jälleen siitä tunteesta, että toisen seurassa voi olla hiljaa. Ei tule vaivaantunutta hiljaisuutta tai tarvetta sanoa mitään. Katselimme sitä paikkaa, jossa aikoinaan kasvoi se iso tammi. Leikkimökkiä, jonka siirsimme hieman syrjemmälle terassin edestä pois. Terassia, jonka mies rakensi ja tuijia, jotka istutimme terassin pieleen. Jotka ovat jo siinä mitassa, että vihdosta viimein antavat näkösuojaa. 

Muistelun lomassa maistelimme täyteläistä ja runsaan hedelmäistä australialaista Rolling Shiraz Viognier-viiniä. Jonka etiketti kuvaa juuri sitä huoletonta kesämenoa, johon itsekin pyrimme. Ex tempore -kesäelämää piknikkeineen ja pyöräretkineen. Rolling-viinit tulevat ns. viileän ilmaston alueelta Australiasta. Rolling Shiraz Viognerin punaisen Shiraz-rypäleen lisäksi siihen on lisätty hiukan myös valkoista Viognier -rypälettä antamaan lisää aromaattisuutta. Tätä viiniä täytyy seuraavaksi testata myös grilliruoan kanssa. Punaisten marjojen ja luumujen täyttämä maku kun kuulostaa aivan täydelliseltä liitolta lempeästi paistetun possunfileen kanssa.

Hienosti se kyllä sopi meidän piknik-herkkujenkin kanssa. Näihin ex tempore -juttuihin sopii parhaiten nopeasti mukaan otettavat herkut. Toki välillä on kiva pitkän kaavan mukaan valmistaa pikkusuolaisia piknikille, mutta tällä kertaa mentiin muutamalla juustolla, valkosipulilla maustetuilla crackereillä, viinirypäleillä, makeilla mansikoilla, pensasmustikoilla ja leipätikuilla. Olimme nähkääs lähdössä liki suoraan piknikiltä kylään naapuriin, jossa tiesin ruokapöydän notkuvan taas tarjottavia.

”Keräsimme piknik-herkkujen loput takaisin koriin, taittelimme viltin ja tuumasimme yhteen ääneen, kuinka kivaa meillä oli. Ei vain piknikillä vaan asua tässä kodissamme. Hyvillä mielin totesimme kuitenkin, että olemme valmiit antamaan tämän rakkaan takapihan ja kodin eteenpäin. Ihmisille, jotka varmasti tekevät täällä myös yhtä ihania muistoja kuin mekin. Uusille asukkaille, jotka toivottavasti myös huomaavat, että se onni asuu ihan lähellä. Omassa kodissa.”

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,

Huom! Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi alkoholia koskevia kommentteja ei voida julkaista!


maanantai 05. kesäkuun 2017

Koko perheen suunhoito osana hyvinvointia

HEIPPAHEI IHANAT!

Startataan viikko hymyillen 🙂 Se, mitä tapahtui viime viikolla, elämäni käänteentekevimmällä hammaslääkärikäynnillä, paljastuu seuraavassa hampaiden hyvinvointiin liittyvässä postauksessa, mutta tässä postauksessa ajattelin kertoa teille, miten meidän perheessä huolehditaan hampaiden ja koko suun hyvinvoinnista. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Terveystalon kanssa. Aloitetaan kuitenkin yleisellä tasolla, meidän suomalaisten hampaidenhoidosta. En voi tarpeeksi korostaa suun terveyden merkitystä kokonaisvaltaiseen terveyteen. Terve suu ja terveet hampaat parantavat todistetusti elämänlaatua. Ja itsetuntoa, kuten viimeksi kerroinkin.

Ensimmäisellä hammaslääkärikäynnillä Tampereen Hammaslääkäriasemalla kyselin hammaslääkäriltä ihan mielenkiinnosta, että onko se edelleen se ns. vanhempi sukupolvi, jonka hampaat ovat huonossa kunnossa. Sillä luulisi meidän sukupolven ja nuorempien sukupolvien hampaiden olevan kunnossa. Ihan jo tietoisuuden lisääntymisenkin takia. Kuulemma erittäin kriitillinen tilanne on nimenomaan nuorten aikuisten kohdalla. Energia- ja virvoitusjuomat tekevät tuhojaan hampaille ja se yhdistettynä laiskaan hampaiden harjaukseen saattaa nuoria ihan teho-osastolle asti. Kiilteen tuhoutumista ei välttämättä itse huomaa ja sairaasta hampaasta tulehdus voi pahimmillaan levitä jopa verenkiertoon asti. Tästä kauhistuneena tulin kotiin ja näytin lapsille videon, miltä näyttää hammas, kun se on virunut kolajuomalasissa vuorokauden.

Sanomattakin selvää, että meidän tytöt pesevät tällä hetkellä fluorihammastahnalla mukisematta hampaansa aamuin illoin 🙂 Aina näin ei ole ollut, vaan lapsia on saanut patistaa hammaspesulle. Joskus pienempänä tarrapalkinnot auttoivat hampaidenpesussa, enää sellaisiin ei ole tarvetta. Meillä on koko perheellä käytössä sähköhammasharja, jossa on mukana aikaa mittaava laite. Aamuin illoin pesemme tuon vähintään kaksi minuuttia hampaita. Hampaidenpesu on vain yksi osa suunhoitoa. Tiesittekö, että myös kieli tulee harjata aina silloin tällöin? Hammastahnaa siihen ei kuulemma tarvita, mutta muuten hellävaroen voi harjalla kieltä rapsutella. Siinä kun kasvaa samoja bakteereja kuin hampaissakin.

Se, mitä syömme ja juomme vaikuttaa erittäin paljon koko suun terveyteen. Jatkuvat happohyökkäykset kun eivät ole hyvästä. Monet ruoat ja varsinkin virvoitusjuomat sisältävät hurjia määriä sokeria. Sen takia ruokavälit tulisi pitää tarpeeksi pitkinä ilman välipalanaposteluja. Muuten hampaat eivät ehdi toipumaan edellisestä happohyökkäyksestä. Lisäksi jokaisen aterian jälkeen tulisi nauttia ksylitolipastilli tai -purukumi, joka katkaisee happohyökkäyksen.

Ksylitolin nauttiminen onnistuu lapsilta ihan automaattisesti, mutta jostain syystä me aikuiset emme ole vielä saaneet iskostettua tuota tapaa selkärankaamme. Itselläni on melko ahtaat hammasvälit, joten hammaslangan tai sellaisen harjapäisen hammastikun käyttö pitäisi olla jokapäiväistä. Käytättekö te hammaslankaa päivittäin? Jos käytätte, niin antaakaahan jotain vinkkejä, miten sen langalla puhdistuksen muistaisi tehdä. Mikä siinä onkaan, että aina illalla sängyssä nukkumaan mennessä tulee mieleeni, että ai niin, jotain unohtui.Täytyy myöntää käsi sydämellä, että tuossa oli se liki kahdeksan vuotta, että en panostanut hammaslääkärikäynteihin. Tuli kuitenkin säästettyä ehkä vähän väärästä kohteesta. Ennen lapsia, kun kävin säännöllisesti vuosittain hammastarkastuksissa. Helpottaa tietää, että en ole ainoa suomalainen vaan suomalaiset pihistävät suun terveydestä. Tuon kahdeksan vuoden aikana olin kehittänyt itselleni tietynasteisen hammaslääkäripelon. Porausääni jo ajatuksenkin tasolla sai kylmät väreet menemään pitkin selkäpiitäni. Asiantunteva ja empaattinen hammaslääkäri Anne-Maria Lehtonen Tampereen Hammaslääkäriasemalta sai minut rentoutumaan jo ennen kuin edes istuin hammaslääkärin tuoliin.

Suun terveys on merkittävä osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Sen takia on mielestäni tärkeää, että  suunterveys on osa yleisterveyden hoitoa kuten Terveystalon valtakunnallisessa mallissa on. Mikäli teilläkin tuli äkillinen tarve tämän postauksen jälkeen varata aika asiantuntevalle hammaslääkärille tarkastusta varten, niin sen pääsette tekemään täältä. Jos jotain lapsille haluan opettaa käytöstapojen lisäksi, niin sen, että meillä on vain nämä yhdet hampaat. Kultakimpaleet, joista tulee pitää huoli. Saada hampaista huolehtimisen tulemaan sieltä selkärangasta. Itse suuntaan suoraan sängystä aamulla ihan ensimmäisenä pesemään hampaat. Toivottavasti esimerkin avulla myös lapset tämän tavan omaksuvat. On niin paljon helpompi hymyillä, kun tietää hammasrivistönsä hohtavan terveenä.

HYMYJÄ MAANANTAIN KESKELLE LÄHETELLEN,


perjantai 02. kesäkuun 2017

Mökkikeittiön pikkujättiläinen; KitchenAid Mini -yleiskone & helppo mansikkakakku

HEIPPAHEI IHANAT!

Viime aikoina se on ollut tuo mökkikeittiö, jossa leivonta- ja ruoanlaittoinspiraatio on ollut huipussaan. Ollakin, että mökkikeittiö on niin kovin pieni. Kyllä sinne kuitenkin pari innokasta kokkia mahtuu kokkailemaan. Pieneen keittiöön saimme leivontaa ja ruoanlaittoa helpottamaan pienen ja pippurisen KitchenAid Mini –yleiskoneen osana KitchenAidin kaupallista yhteistyötä.

Hetkinen, saattaa joku teistä tuumata muistaessaan kertomukseni leivontahetkistä maalla mummun kanssa. Niistä hetkistä, kun mummun yleiskone sai pölyttyä rauhassa keittiön kaapissa. Hartiat kipeänä ja sormet krampaten se alakouluikäinen Maria vaivasi pullataikinaa. Kerta toisensa jälkeen. Tietämättä, että on helpompikin vaihtoehto. Siinä missä olen aiemmin rakastanut tunnetta, kun saan upottaa sormet taikinaan, on vaihtunut ihan parin viime viikon aikana siihen onnentunteeseen, kun saan hörpätä vaikka muutaman kulauksen kahvia sillä aikaa, kun tuo uusi keittiöapulaiseni on vaivannut taikinan. Mukisematta ja huikean tehokkaasti. KitchenAid Mini

Vaikka tuo uusi KitchenAid Mini –yleiskone on kooltaan 25% kevyempi ja 20% pienempi kuin muut nostopäämalliset KitchenAidin yleiskoneet, on se silti tehokkuudeltaan samaa luokkaa (250 W). Ulkonäkö iskee allekirjoittaneeseen ajattomalla tyylikkyydellään. Tuo meidän kaunokainen on väriltään hunajameloni, mutta konetta on saatavilla myös viidessä muussa värissä; matta musta, matta harmaa, twilight blue, hot sauce ja roosa.

Eräänä kesäisen kauniina perjantai-iltana päätin tutustua tuohon hunajameloniseen ystävääni paremmin. Päätin tarjota muulle perheelle mansikkakakkua alkaneen kesän ja mökkikauden kunniaksi. Enkä mitään perinteistä mansikkakakkua vaan trendin aallonharjalla olevaa nakumansikkakakkua. Nämä nakukakut vetoavat ulkonäöllään. Sopivan rustiikkisia ja puolivalmiin näköisiä. Maultaan kuitenkin tuttuja ja turvallisia. Tein mansikkakakun pohjan reseptillä, joka on ihan älyttömän helppo. Jonka oma äitini on perinyt hänen äidiltään. Tämä tulee kulkemaan suvussa jatkossakin. Kakkupohjan kolmea ainesosaa laitetaan kaikkia sama määrä. Oli mittavälineenä kyse siis kahvikupillisesta, mukillisesta tai lasista.

HELPPO MANSIKKAKAKKU

Pohja

1 mukillinen kananmunia
(minulla tuli pohjaan 6 munaa)
1 mukillinen vehnäjauhoja
1 mukillinen sokeria
-vaahdota sokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi
-lisää vehnäjauhot ja sekoita pienellä teholla
-kaada voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan
-paista uunin alatasolla 175 asteessa 35-40 minuuttia
-anna jäähtyä
-halkaise kakku kolmeen osaan
-täytä kakku mansikkahillolla ja tuorejuustokermavaahdolla (ks. ohje alla)
-kuorruta kakku kermavaahdolla ja koristele tuoreilla mansikoilla

Täyte

1 dl mansikkahilloa
(pakastemansikoita ja sokeria survottuna)
2 dl kuohukermaa
ripaus sokeria
1 prk mascarponejuustoa
1 prk kuningatartuorejuustoa
-vaahdota kuohukerma, lisää sokeria maun mukaan
-lisää mascarponejuusto
-ota em. seoksesta talteen noin pari desiä
-lisää loppuun seokseen kuningatartuorejuusto

ID

En ollut varma, kuinka yleiskone suoriutuu kerman vaahdottamisesta, mutta yllätyin kyllä täysin. Kermavaahto tuli silmänräpäyksessä ihanan kuohkeaksi. Myönnettäköön, että en edes uskaltanut toivoa, että se valmistuu niin nopeasti. Meinasin näet hörppiä kahvia siinä määrin, että leivontakulhossa oleva kermavaahto alkoi olemaan jo aika paksua 🙂 Mikä toki oli kakun täyttämisen kannalta ihan hyvä!

Vaikka KitchenAid Mini onkin niin näyttävä, että sitä kelpaa esitellä keittiön työtasolla on se myös kokonsa puolesta helposti kaapissa helposti säilytettävissä. Tätä pientä tehopakkausta on saatavilla mm. Kokkipuodista, Hobby Hallista, Verkkokaupasta, Mokosta ja Carlsonilta. Varaosia koneeseen on saatavilla siinä, missä isompikokoiseenkin KitchenAid yleiskoneeseen. Kulhon tilavuus on 3,3 litraa, jossa valmistat esimerkiksi 60 kappaletta keksejä tai 2 kilogrammaa perunamuusia.

KILPAILU: tilaamalla Kitchen Aidin uutiskirjeen täältä ja tykkäämällä KitchenAid Suomen Facebook -sivusta olet mukana kilpailussa, jossa voittaja saa KitchenAid Mini -yleiskoneen.
Voittaja ilmoitetaan KitchenAidin FB-sivulla.

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,