tiistai 16. joulukuun 2014

Jouluista rymsteeraamista

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

ILTAA IHANAISET!

Täytyy kyllä sanoa, että yhdessä päivässä ehtii paljon. Jos vain on se just oikea pössis 🙂 Alun perin oli tarkoitus mennä ystävän kanssa tänään lounaalle, mutta se peruuntui. Joten aamusta alkaen keittiössä on paistunut jos jonninlaisia joululeivonnaisia. Sillä aikaa, kun uuni on hurissut kuumana, niin olen keskittynyt kuntoiluun (olen nyt viikolla 3 tuossa Kayla Itsinesissä ja jösses, että siihen jää koukkuun) ja rymsteeraamiseen. Nyt on taas sohva keikautettu ympäri ällän-malliseksi, kuten viime vuonnakin. Kuusi istuu kauniisti jälleen tuohon takapihan oven eteen.

Se kuusi, sekin on nyt ostettu. Suomalainen, vihreä ja tuuhea. Kuuselta tuoksuva. Monena viime vuonna meillä on ollut viljelty tanskalainen hopeakuusi. Nyt on ehta suomalainen. Ihan vinkkinä teille muille tamperelaisille; Lielahden Löytötavaratalon pihassa on aivan täydellisiä kuusia myynnissä. Jokaisen makuun jotakin. Meillä äiti ja veljen perhe otti kauniit mustakuuset. Sellaiset hopeakuusen näköiset, joissa on pikkuruisia käpyjä yläoksissa. Mies lupasi tuossa heikkona hetkenä esikoiselle, että otetaan kuusi tänään sisään. No ei todellakaan oteta 😀 Ja sitten möksättiin hetki, kun äiti teilasi tuon suunnitelman. Kuusi tulee tasan tarkkaan sitten vasta, kun on koti putsplanko. Sanokaa mitä sanotte, mutta meille ei joulu tule ilman kunnon puhdistusaineen tuoksua ja pakkasilmassa tampattuja mattoja. Onko siellä ruudun toisella puolella muita joulusiivousfriikkejä? Muistan jo aikoinaan kotona asuessani sen autuaallisen olotilan 23. päivä illalla, kun kinkku tuoksui uunissa, äiti posket punasina jynssäsi lattioita ja vihdosta viimein ennen puolta yötä saimme matot lattiaan sekä maistiaiset juuri uunista tulleesta kinkusta. Ihan parhautta!

Mutta ei siitä joulusiivosta sen kummempaa ressiä jaksa ottaa; päinvastoin, mä nautin siitä suunnattomasti. Kuten koko tästä joulunalusajasta! Joulupukin konttiinkin on jo ilmestynyt paketteja, ruokajutut on liki plakkarissa ja yksi veski kolmesta tuoksuu  puhtaalle (lasten mielestä uimahallille ;). Tästä on hyvä jatkaa!

Huomenna blogiin reseptiä tuolla Instagramin puolella vilahtaneeseen jouluiseen pavlovakranssiin!

TIISTAI-ILTATERKUIN,

alle

PS. Chef-elokuvaliput random generaattorin kanssa arvoimme Sallylle ja Millalle! Onnea ihanat ♥ Laitan teille sähköpostia asap, niin saadaan liput postitettua ennen ensi-iltaa!


maanantai 15. joulukuun 2014

No ne joulukortit vm. 2014…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

…jotka siis pitäisi olla nyt jo matkalla vastaanottajille 🙂

HELLUREI!

Jes, sitä ollaan taas elävien kirjoissa! En tiedä jännitinkö blogitapaamista niin kauhiasti vai menikö lauantai-ilta kuitenkin liian myöhäiselle (ennen puolta yötä nukkumaan), mutta eilen olin aivan pois pelistä. Koko päivä meni kuin sumussa tajuttoman väsymyksen vallassa. Niin epätyypillistä mulle. Sunnuntai kun on aina ollut kaikkea muuta kuin lepopäivä. No, kerrankin näin 🙂

Kuten tapanani on, niin joulukortit eivät tänäkään vuonna ehtineet postiin siinä punaisessa kirjekuoressa. Niitä ei oltu edes askarreltu vielä tuolloin. Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja tein osan korteista. Tuollaiset 23 korttia sain aikaiseksi ja loput vajaa 20 askarrellaan taas sitten vähän eri materiaaleista 🙂 Kovin paljon nämä eivät eroa viime vuoden korteista, mutta niistä alunperin suunnittelemistani korteista kuitenkin. Kuten aiemminkin totesin, niin olen ihan pulassa askartelutarvikeostoksien kanssa nyt kun Tiimaria ei ole. Prismassa on ihan hyvät valikoimat, samoin Löytötavarataloon oli tullut askartelutarvikkeita. Mutta mutta…ei silti siinä laajuudessa kuin Tiimarissa. Näihin hyvin simppeleihin kortteihin tulostin tuon liitutaulumaisen kuusikuvan täältä. Liimasin kuvan kartongille ja tupsuttelin vähän blingbling-hiukkasia. Päälle vielä Hyvää Joulua -tarra. Tuonne kortin alaosaan kirjoitamme mustalla tussilla nimemme.

Ja loppujen lopuksi jälleen totesin, että miksi mä askartelen näitä, kun kuitenkin on vähän muutakin hommaa näin joulun alla? 😀 Miksen vaan teetä jotain jouluista kuvaa ja that’s it. Tai osta jopa kortit valmiiksi maksetun postimaksun kera? Noh, ehkä se on osaltaan se tunnelma, joka joulukortteja askarrellessa tulee. Keittiön pöydällä tuoksui hyasintti, taustalla soi joululaulut ja ikkunasta näkyi ripaus valkeaa maassa. Joka tosin tänään on tuollaista likaisen valkeaa. Mutta vielä on toivoa valkeasta joulusta, jos säätiedotukseen on uskominen!

Tänään tilasin ekat joululahjat nettikaupasta. Ei voi nyt sanoa, että ihan viime tinkaan jätin, mutta aikaisemminkin toki olisi voinut olla liikkeellä. Joko teillä on jouluvalmistelut täydessä vauhdissa? Mun täytyisi tehdä aikataulutus siivousten, lahjajuttujen, ruokahommeleiden ja leipomisien kanssa. Muuten taitaa tulla yksi grande kaaos tuossa viikonloppuna, kun säntäilee paikasta toiseen. Jos vaikka aloittaisi joulusiivot tänä iltana veskien siivouksella. Sellaista mukavaa maanantai-illan puuhaa 😉

MAANANTAITERKUIN,

alle

PS. hei, hurjasti kiitos osallistumisestanne tuohon eiliseen arvontaan! Ja jos ette ole vielä osallistuneet leffalippuarvontaan, niin kipin kapin osallistumaan 🙂


sunnuntai 14. joulukuun 2014

Ihana ilta & arvonta

HEIPPAHEI KAUNOKAISET!

Täällä on yksi erittäin väsynyt, mutta sitäkin onnellisempi bloggari. Hymy huulilla mietin eilistä iltaa. Koen olevani niin äärettömän etuoikeutettu, kun saan tehdä tätä työtä. Kirjoittaa pikkuruista blogiani, jolla on maailman mahtavimmat lukijat. Eilen järjestin ensimmäisen blogini lukijaillan. Aika ei ehkä näin joulun alla ollut otollisin ja  joulukiiruut verottivat monen osallistumista. Silti saimme pienellä porukalla aikaan tunnelmallisen illan, jossa ainakin omasta mielestäni oli iloinen ja onnellinen meininki. Tietyllä tapaa rauhallinenkin tunnelma, joka kuuluu mielestäni tähän joulunaikaan. Ollakin, että allekirjoittanut koki kimiräikkösmäisiä fiiliksiä avatessaan alkoholitonta kuohuviiniä. Onneksi Eveliinana Talon Riviera Maisonit eivät kokeneet niin suurta tulvaa, vaan bloggari itse uhrautui paitansa kanssa 😀 Heh, sellaistahan se on normaalielämässäkin, kommelluksitta ei tätä elämää pääse kahlaamaan läpi. Viis siitä, vaikka illan muistona on tahra paidassa – ne muistot tuolla syvällä sielussa ovat sitäkin arvokkaampia.

Päivällä aloittelin kotona goodiebagien kokoamisella. Lahjapussukkoihin löysin Lapin Maria (nimenomaan, ei Marja vaan Maria) luomuglögiä ja lisäksi pussukkaan pääsi jouluinen serviettipaketti, monikäyttöinen pieni peltinen sydän sekä esimerkiksi viinipullon kaulaan laitettava joulutervehdys.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eveliinan Talossa oli varsin jouluinen tunnelma; jouluntuoksu ja taustalla soivat joululaulut. Kauniit jouluiset esineet laitettuna taidokkaasti esille. Illan kruunasi kuitenkin te ihanat lukijat. Kiitos kaunis kaikille paikan päälle tulleille ♥ Muutamia peruutuksia tuli ihan viime tippaan pitkänmatkan kulkijoilta, mutta turvallisuus ennen kaikkea; huono ajokeli vain tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus sittenkin nauttia valkoisesta joulusta 🙂 Olen ihan otettu, että niin monet teistä laittoivat sähköpostilla toivomusta uudesta lukijaillasta keväälle. Eiköhän me sellainen järjestetä!

Tarjoiluna toimi sormin napostetavat pikkusuolaiset/makeat. Kaikessa yksinkertaisuudessaan naposteltavat tein niin, että torttutaikinalevyyn painoin tähtimuotilla kuvioita. Voitelin ne kananmunalla ja paistoin uunissa. Ne kohoavat aika paljon, joten ovat helppo käsin puolittaa. Väliin valikoitui suolaisten osalta tillituorejuustoa, jota olin notkistanut hiukkasen creme fraichella. Makeat tähdet saivat täytteekseen luumukanelirahkaa. Yksinkertaista ja hyvää. Juomaksi tein glögikuohuvaa. Lasin pohjalle loraus glögitiivistettä ja päälle kuplivaa. Tuon alkoholillisen puolikuivan kanssa toimi paremmin, mutta alkoholiton pullokin tyhjeni parempiin suihin 🙂

En voi vieläkään uskoa, että heittäydyin niin täysillä seurustelemaan lukijoiden kanssa, että en ottanut ainoatakaan tilannekuvaa illasta. Kerrankin näin. Yleensä suhaan joka paikassa kamerani kanssa 🙂 Tässä hieman ennakkotunnelmia Eveliinan Talosta. Juuri ennen h-hetkeä..

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oih, ihania muistoja! Liki pari tuntia hurahti kuin siivillä. Sitten kurvasin nopsaa kotiin vaihtamaan paidan ja ottamaan miehen kyytiin. Ihana ilta jatkui rakkaiden ystävien seurassa syöden, juoden, juhlien ja ajoissa omaan sänkyyn onnellisena kaatuen. Elämä on kuulkaas aika ihanaa!

Hei, koska tosiaan lukijailtaan tuli muutamia viime hetken peruutuksia ja goodiebageja jäi kolme ylimääräistä niin, mikäs sen mukavampaa kuin arpoa nuo teidän lukijoiden kesken, jotka ette paikalle päässeet! Glögiä en uskalla alkaa postittelemaan, mutta Riviera Maisonin serviettipaketti, kaunis peltinen tähtikoriste ja tuo pullonkaulus löytyvät paketista. Ja näitä paketteja arvon siis kolme. Arvontaan pääset osallistumaan kommentoimalla tähän postaukseen tulevaan tiistai-iltaan klo 23.59 mennessä. Jos haluat, niin voit kommentissasi kertoa, millaisia juttuja tykkäät eniten lukea blogissani; onko sisustusjutut lähellä sydäntäsi vai kiinnostaako sinua enemmän Marian kokeilevan keittiön kokkailut? Vai olisiko paikallaan taas päivittää liikuntajuttuja (ei tekisi pahaa allekirjoittaneellekaan tunnustaa lipsumiset ;D) tai onko joku muu aihealue, joka ansaitsisi enemmän tilaa?  Puhutaanko politiikkaa tai keskustellaanko yrittäjyyden haasteista? Sana on vapaa. Tekstiä kyllä syntyy aiheesta kuin aiheesta 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oikein paljon onnea arvontaan ihanat! Vielä kerran lämmin kiitos eilisestä teille lukijoille ja Eveliinan Talon ihanalle Ulla-Maijalle ♥
Nyt koti kuntoon ja josko myöhemmin sitten ehtisi lukaista tuon joululehtipinon tuossa olkkarin pöydällä 🙂

SULOISTA SUNNUNTAITA,

alle


torstai 11. joulukuun 2014

DSR-tuolihaave toteutui!

HEIPPAHEI,

Voi surku, niin kun mun piti kirjottaa hyvällä draivilla teille tämä tuolipostaus, niin nyt on mieli vähän allapäin. Ihana, kaunis blogikollegani, Budapest reissukamuni Karla, kirjoitti juuri bloginsa viimeisen postauksen. Ihailtavaa ja hurjan rohkeaa, että uskaltaa viheltää pelin poikki silloin kun on sen aika. Itse jään ainakin kaipaamaan Karlan inspiroivia postauksia, pettämätöntä silmää niin sisustuksessa kuin pukeutumisessakin! Ja eihän Karla meitä kokonaan jätä, onneksi on Instagram 🙂 Karlalle sinne paljon haleja, toipumisia ja hyvää joulunodotusta ♥

No mutta, elämä jatkuu täällä blogissa. Joten jatketaan 🙂 Neljä pitkää vuotta haaveilua siihen meni. Ja nyt ne koristavat meidän ruokatilaa. DSR-tuolit nimittäin ♥ Pidemmän aikaa mukana olleet seuraajat muistavatkin mun tuolihaaveet tuolta neljän vuoden takaa. Aina ei vain riitä rahkeet kaikkeen ja hyvä niin, ettei kaikkea voi saada kerralla. Odottaminen onneksi palkittiin. Ollakin, että tässä neljän vuoden aikana noista DSR-tuoleista on tullut eräällä tavalla ”blogituolit” ja joidenkin mielestä ne on jo niin kulutetut. Mun haave ei ole sen myötä kadonnut, että muutkin näistä tykkää. Itseäni ei harmita yhtään nähdä näitä niin paljon blogeissa vaan päinvastoin. Se, että olen saanut ihastella näitä muun muassa Mintulla, on saanut mut vuosien varrella vain haluamaan näitä tuoleja enemmän.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Design-tuotteitahan meillä ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole. Nyt niitä tuli kertaheitolla kuusi. Nämä taitavat olla kuulkaas loppuelämän sijoitus 🙂 Tykkään yhdistää vanhaa ja uutta, designiä ja itsetehtyä. Sulassa sovussa ovat Eamesin veljeksien suunnittelemat tuolit tuon isopappani suunnitteleman/tekemän jakkaran kanssa. Hei kiitos vielä pöytäliinaprobleemaan antamastanne avusta. Lakana toden totta kuulostaisi helpoimmalta. Taidan metsästää sellaisen mustana ja pellavaisena. Ajatus ryppyisestä pöytäliinasta houkuttelee. Mutta ajatus vajaamittaisesta pöytäliinasta ei houkuttele ;D Kuten tuossa alla:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hei, nyt iltapuuhiin; ruoanlaittoa, tyttöjen jumppaan kuskaamista ja sitten Eveliinan Taloon valmistelemaan hieman lauantaista lukijailtaa. Iiks, ihana nähdä teitä kaikkia ilmoittautuneita! 🙂

TORSTAITERKKUSIN,

alle


keskiviikko 10. joulukuun 2014

Jouluinen kattauspulma

ILTAA IHANAT!

Ihan ensiksi täytyy sanoa; on ollut ilo lukea teidän vastauksia tuohon aamuiseen arvontapostaukseen. Ihana huomata, että se on se oma perhe, ystävät ja läheiset, josta ollaan onnellisia. Ja ylipäätään on ihana lukea, että olette onnellisia. Jokaisen ihmisen kuuluisi olla onnellinen. Meillä onni on tänä iltana syntynyt lasten tanssiesityksestä. Siis ihan itse suunnittelemastaan. Huh, noita muuvseja 😀 Lisäksi onni on taas asunut takkahuoneen sohvalla, kun olen saanut pötköttää miehen viekussa leffaa katsellen. Meistä on tullut varsinaisia sohvaperunoita. Onneksi tein jo päivän liikunnat aamusella 🙂 Tällä kertaa katseltiin joku CIA-toimintapläjäys. Yritin etsiä Netflixistä ja Apple TV:stä sitä suosittelemaanne Love Actually leffaa. Tuloksetta. Pitänee käydä videovuokraamossa!

Aisle perfect-horz

Photo via Aisle Perfect & Bo Bedre

Mä olen kuulkaas pähkäillyt vähän tuon joulukattauksen kanssa. Ei sen jouluaaton kahvikattauksen kanssa, kun puoli sukua tulee kylään vaan sen 23.12. illalliskattauksen kanssa, kun korkataan oman perheen kanssa kinkut ja laatikot ja rauhoitutaan joulunviettoon. Jostain kummasta olen saanut päähäni haluta mustan pöytäliinan. Helpommin sanottu kuin tehty. Ei tunnu löytävän mistään. Varsinkaan tuon meidän pöydän kokoisena (250 x 100). Sopisi hyvin tämän joulun teemaväreihin; pronssiin, kultaan ja hopeaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska sopivaa pöytäliinaa ei tunnu löytyvän, niin olenkin ajatellut sellaisen itse ommella. Ompelugeenit ovat tainneet tosin jättää mut väliin, mutta parhaani yritän. Nyt kaipaisin teidän apua. Jos pöydän koko on 250 cm * 100 cm niin kuinka paljon kangasta ostan? Haluan, että liina laskeutuu nätisti ja ainakin pöydän päistä se saa olla pitkähkö. Ajatuksena olisi myös löytää kangas, joka näyttää kauniilta myös ryppyisenä. Joten minkälaista kangasta mun kuuluisi ostaa? Se ei saisi olla turhan tyyristäkään…taidan olla vaikea asiakas 🙂 Vinkatkaa ihmeessä te, joilla tuo ompelukoneen lanka pysyy paremmin koneessa. Itselläni onneksi on tuo ompelutukihenkilö ihan lähellä, tuon tien toisella puolen, sillä se lankakin karkailee koko ajan. Painan ehkä liikaa kaasua 😀

Nyt käsittelemään kuvia, huomenna vihdosta viimein se tuolipostaus!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

alle