Tehän tiedätte, että vietän mielelläni aikaa sohvan nurkassa. Todella paljon aikaa sohvan nurkassa. Äänikirjoja kuunnellen, lehtiä lukien. Kahvikuppi kädessä, tyhjyyttä tuijotellen. Ajatuksissani. Minulle sohvannurkka edustaa samaa kuin monelle joogasali. Siellä saan nollattua ajatukseni ja palauduttua. Kiireisen elämän keskellä olen hurjan onnellinen, että olen löytänyt sen minulle sopivan tavan nollata ajatukset. Sain kaupallisen yhteistyön myötä JoutseneltaKulkuri-untuvaviltin, jonka alle olen hyvillä mielin viime aikoina käpertynyt. Fiilistellyt lokakuun sadeiltoja yhtälailla kuin niitä ihania kirpsakoita pakkaspäiviäkin. Tuntenut päälläni höyhenenkevyen viltin painon, joka tarvittaessa lämmittää, mutta ei ikinä liikaa.
En tiedä voiko materiaan rakastua, mutta tähän höyhenenkevyeen untuvatorkkupeittoon olen silmittömän ihastunut. Koukuttunutkin siinä määrin, että kuskaan tuota torkkupeittoa alakerrasta yläkertaan ja toisinpäin. Se seuraa minua, minne ikinä menenkin. Kulkurin mukana tulee muuten pieni pussukka, johon sen saa pakattua esimerkiksi matkoille mukaan! Tykkään, että tämä elämänlaatua huomattavasti parantava uusi seuralaiseni tuolla sohvannurkassa on myös sisustukseenkin sopiva.
Kulkuria on saatavilla antrasiitin lisäksi myös tummansinisenä ja tummanruskeana. Eli just niinä väreinä, jotka sopivat monen suomalaisen sisustukseen. Enää torkkupeitto ei tarkoita sitä nyppyyntynyttä kauhtanaa, joka piilotetaan katseilta silloin kun sitä ei käytetä. Kulkuri kestää katsetta, niin sohvannurkassa kuin esimerkiksi rapujuhlissa hartioiden lämmittäjänä. Ja siinä, missä Kulkurin edeltäjät eli villashaalit pistelivät ja kutittivat, tuntuu tämä vilukissan uusi ystävä päällä erittäin miellyttävältä.
Itseäni perheyrityksen osakkaana kiehtoo perheyritys Joutsenen sympaattinen ja luonnonläheinen tarina. ”Joutsen Finland Oy on syntynyt vuosikymmenten ja sukupolvien ammattitaidosta sekä intohimosta laatuun. Olemme maailman pohjoisin untuvatuotteiden valmistaja ja ylpeitä siitä, mitä luonto on meille opettanut.” Takana on vuosia jo yli 80 ja kokemuksesta tiedän, että yrittäminen Suomessa on kovaa työtä. Sinnikkäimmät ja liikeideaansa luottavat pärjäävät. Kuten Joutsen. Kun toimitaan laatu, osaaminen ja asiakaspalvelu edellä ja kun toiminnasta kuvastuu rakkaus siihen mitä tekee, on tuloksena aina jotain hyvää. ”Perheyrityksen tarina alkoi jo 1936, kun Marius Pedersen sai liikeidean katsellessaan vaimonsa, Saiman, pesevän höyheniä saunassa. Harrastuksena alkanut toiminta kasvoi yritykseksi ja työllisti nopeasti koko perheen. Marius tiesi jo tuolloin, että osaaminen, laatu ja erinomainen asiakaspalvelu olisivat yrityksen kantavat periaatteet.”
Vastuullisuus ja eettisyys ovat yksiä Joutsenen kantavia arvoja. Joutsenen käyttämä untuva on aina lihantuotannon ylijäämätuotetta ja kaikki untuva tulee EU:n alueelta. ”Emme koskaan ole käyttäneet eläviltä linnuilta nypittyä untuvaa. Joutsen on eurooppalaisen höyhenjärjestö EDFAn jäsen, joka kieltää kaikkia jäseniään käyttämästä elävältä nypittyä untuvaa.”Vuodevaatteissa käytetään pieneltä osin myös suomalaista hanhenuntuvaa ja saaristostamme pesintäkauden jälkeen kerättyä haahkanuntuvaa. Jokaisen untuvaerän alkuperän voi tarkastaa eränumeron perusteella. Joutsenen intohimosta tekemiseensä kertoo sekin, että Joutsen Finland rakensi 2015 uuden vuodevaatetehtaan Riihimäelle. Kotimainen tekstiilituotanto on ollut katoavaa, joten sydäntä lämmittää, että meillä täällä Suomessa on tehdas, jossa valmistuu aidosti kotimaisia tuotteita.
Untuva on ollut itselleni melko vieras materiaali, mutta nyt siihen on tullut tämän yhteistyön myötä tutustuttua paremmin. Toki jo aimminkin, kevytuntuvatakin myötä, mutta nyt Kulkuri untuvaviltin myötä olen ottanut tuosta luonnonihmeestä enemmän selvää. Sillä vieläkin on käsittämätöntä, miten niin kevyt viltti voi olla niin tajuttoman lämmin. Silloin kun lämpöä tarvitsee. Kertaakaan ei ole kuitenkaan tullut oloa, että tekisi mieli hivuttaa toinen jalka pois viltin alta. Untuva on orgaaninen, pitkäikäinen ja ekologinen materiaali. Untuva on maailman tehokkain lämmöneristäjä teknisesti ottaen ja samalla myös kaikista luonnollisin. Kulkuri viltissä on 100% untuvasisus ja päällä ultralight mikrokuitukangas. Joutsenella untuvalle ei tehdä mitään kemiallista käsittelyä – ainoastaan monivaiheinen pesu ja kuivaus, joka poistaa siitä kaikki mahdolliset epäpuhtaudet.
Huomaattekin varmasti tekstin pituudesta ja paatoksesta, kuinka hurahtanut aiheeseen olen 🙂 Alunperin piti ottaa postauksen kulmaksi sisustus, mutta Joutsenen tarina ja untuvan ihanuus taisivat viedä hieman mennessään. Sen verran vielä kerron teille untuvasta, että Joutsenen untuvatuotteiden huoltaminen on helppoa; pesu kotioloissa ja kuivatus riittävät. Joskus ihan vain tuuletuskin. Puhtaana ja raikkaana untuvatuote on parhaimmillaan!
Isänpäivä lähestyy ja veikkaan, että jokainen isi ilahtuisi pehmeästä paketista. Varsinkin, kun paketin sisältä paljastuisi 100% rakkautta Kulkuri -untuvaviltin myötä ♥ HUOM! 1.-11.11.2018 Kulkuri on tarjouksessa hintaan 199,00 euroa.Tuotteeseen pääsette tutustumaan paremmin täällä!
Tänä iltana en sujahdakaan heti töiden jälkeen ihanan untuvan lämpöön, vaan suuntaan rakkaan ystävän kanssa vaihtamaan kuulumisia pitkästä aikaa. Syömään ja kuuntelemaan musiikkia. Untuvapeitto ja ystävät – elämän ehdotonta eliittiä!
Tällä kertaa en toivota aurinkoista päivää, vaan tyydyn toteamaan, että voihan pimeys. Ihana hämärä, joka laittaa kyllä meikämandoliinin kuvaustaidot todelliseen tulikokeeseen. Tänään on ollut parin kamppiksen kuvaukset ja koska en tajunnut eilen (aurinkoisena!) päivänä vilaista säätiedotusta, niin tässä sitä sitten ollaan. No mutta onneksi jalusta pelastaa jo aika paljon, vaikkei sekään ihmeitä tee. En tykkää käyttää mitään valaistusta kuvauksissa, muuta kuin luonnonvaloa, joten sekin tuo tiettyjä haasteita.
Aika usein multa kysytään, mitä mä teen näinä kotitoimistopäivinä. Millainen päivä mulla on kotona. Se riippuu todella paljon päivästä. Kuten kerroin niin tänään olen kuvannut pari juttua ja mikäli kuvaukset vaativat järjestelyitä, niin toki ne tulee tehtyä ensin. Mikäli kyseessä on ruokakuvaukset, niin ruoanlaittaminen, esillepano ja kuvaaminen saattaa napsaista puolikin päivää. Itse kun en ihan vähällä itseäni ruokakamppiksissakaan päästä, niin yleensä tulee ahnehdittua aika suuritöisiä juttuja 🙂 Kuvien käsittelyä ja kirjoittamista. Sähköposteihin ja kommentteihin vastaamista. Päivätyötöitä. Kotitoimistopäivät ovat ihanan monipuolisia!
Mutta, kotitoimistopäivien iloja, niiden kiireistäkin kiireisimpien, on se, että voin samalla laittaa pesukonetta pyörimään, hoitaa koulukuskauksia ja tehdä iltaruoan valmiiksi. Käydä myös lenkillä kesken päivän, kuten tänään. Se tietää vaan sitä, että mikäli kotitoimistopäivän aikana tulee tehtyä muita juttuja kuin niitä töitä, niin sitten töitä tehdään ilta. Kotitoimistopäivinä en tunne käsitettä ”office hours”, vaan töitä tehdään niin kauan kuin niitä on. Ok, no jossain välissä toki vihellän pelin poikki ja laitan pillit pussiin.
Tänään ehdin tanssimaan jopa mattorumbaa kotitoimistopäivänä; työhuoneen matto meni takan eteen, takan edestä matto keittiöön (nukkamatto keittiössä…uhka vai mahdollisuus? :D) ja sitten toin yläkerrasta rullalla olevan maton työhuoneeseen. Tykkään, että sopii hyvin puunvärisen pöydän ja tuolin kanssa. Toisella puolella työhuonetta on aivan päinvastainen tunnelma harmaan nojatuolin myötä. Tiedättekö, että se kesällä kertomani tapettivillitys on saanut taas uudelleen siivet alleen ja haaveilen joka huoneeseen jotain kaunista, vanhan talon tyyliin sopivaa kuviotapettia. Mutta sitten mietin, että sopivatko nämä meidän tekstiilit kuviotapetteihin…ettei tule liian sekavaa? Tai taulut?
Jos aloittaisi tapetoinnin työhuoneesta. Tekisi siitä sellaisen hämärän hyssyn ja tunnelmallisen kirjastohuoneen. Enää ei puutu kuin se kirjahylly ja sitä tänne ei kyllä saa mahtumaan. Mutta toisaalta, koko perhe ”lukee” tänä päivänä kirjansa äänikirjoina, joten ehkä kirjastohuoneen tarkoituksena olisi olla paikka minne mennä kuuntelemaan äänikirjoja. Istua tuon pehmeän nojatuolin syleilyyn ja heittää jalat rahille ♥
Nyt hetkeksi kone kiinni ja iltaruoan pariin. Se on kyllä niin, että tavan kotiruoka on parasta. Tänään vuorossa lasten toiveesta nakkisoppaa. Sekä uunituoretta ruisleipää. Ehkä pitkästä aikaa otan lasillisen jääkylmää maitoakin. Ne tutut ja turvalliset rutiinit, tuoksut ja maut nousevat arvoon arvaamattomaan näin hämärän hyssyssä. Tuovat sitä jotain valoa elämään, jota muuten ei päivän mittaan ole näkynyt. Ehkä lohdutustakin, vaikkei mieli sitä tällä hetkellä kaipaakaan 🙂
TIISTAITERKUIN,
PS. näyttäisi siltä, että tuo peililiukuovi olisi aivan likainen – vaikkei se ole! Hämärän hyssy saa kuviinkin rosoisuutta. Halusin sitä tai en ;D
…että huomaatte työpaikan pihassa, että roskapussi on repsikan jalkatilassa? Se, mikä piti tiputtaa roskikseen jo kotipihassa.
…että otatte ison hörpyn lasista, jossa ajattelette olevan vissyä ja huomaattekin, että se on vettä?
…että lataatte juuri ennen nukkumaanmenoa kahvinkeittimen aamua varten valmiiksi ja matkalla sänkyyn alatte kuuntelemaan, että mikä siellä keittiössä porisee?
…että ajattelette itseksenne jotain juttua ja saattekin hervottoman kikatuskohtauksen julkisella paikalla?
…että heitätte heviosastolla kurkut ostoskärryyn, lähdette hakemaan mandariineja ja huomaatte, että vieras ihminen lähtee ostoskärryjenne kanssa jatkamaan matkaa? Tai niiden kärryjen, joiden luulitte olevan teidän.
…hoilotatte hyvää biisiä liikennevaloissa ja huomaatte viereisen auton repsikan paikalla olevan hymyilevän teidän soolollenne?
…että löydätte itsenne kotipihasta, kun olisi pitänyt kurvata kotiin kaupan kautta?
…että ajatuksissanne laitatte kätenne pakkaseen ja hapuilette sitä pussia, missä herkut sijaitsee, mutta herkun suuhun laittaessanne huomaattekin, että se on koiran lihapulla?
Juu ei minullekaan, mutta kaverin puolesta vain kyselen ;D Mietittekö koskaan, että kuinka tylsää elämä olisi, jos ei välillä tulisi näitä tällaisia sattumia? Jos se olisi tasaisen harmaata ja tylsää ilman mitään mokailuja? Mä viihdytän päivittäin itseäni (ja ympärillä olevia ihmisiä) mokailemalla ja päästämällä sammakoita suustani. Osaan olla toki korrekti, kun tilanne sellainen on, mutta muuten annan elämän viedä. Elämän suola on se, että osaa nauraa itselleen eikä ota elämää liian vakavasti.
Alunperin piti laittaa teille tänä iltana ne perinteiset eli ruokapainotteiset fredagsmysit, mutta esikoinen sai päähänsä pitää tänään ystävilleen yön yli kestävät Halloween-bileet, joten Marian Bistro on varattu. Sitäpaitsi juniori kysyi, että voitaisko me pitää kaksistaan Posse-katsomoa, ostaa sipsejä ja dippiä. Harvoin sitä tulee vietettyä laatuaikaa jommankumman lapsen kanssa erikseen. Tai syötyä sipsiä ja dippiä. Joten illalla kannetaan kuopuksen herkut eli Kartano -sipsit ja Broadway -dippi yläkertaan ja tehdään maja pikkuisemman sängylle. Telkkari päälle ja lötkötellään jouluvalojen loisteessa villasukat jalassa.
Siihen asti, kunnes mies tulee kotiin ja alkaa perjantai-illan vietto aikuisten tapaan. Se ei kyllä eroa juuri muiden iltojen ohjelmasta, sillä luvassa on muutama jakso sitä samaa sarjaa, johon ollaan koukututtu (Blacklist) ja ehkä lasi punaviiniä sekä muutama raakasuklaapallero pakkasesta (tällä kertaa pitää olla tarkkana, ettei käsi käy koiran lihapullapussilla…) ♥
IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,
PS. Halloween ja perjantaitunnelmia päivittyy illalla varmastikin tuonne Insta Storyn (atmarias) puolelle 🙂
…blogini lukijat siellä ruutujen toisella puolella! Hei toivottavasti teillä on ollut kiva ja rentouttava viikonloppu ♥ Ja teillä, ketkä olitte viime viikolla syyslomalla, niin toivottavasti sekin oli onnistunut. Te, keillä mahdollinen syysloma on vielä edessä toivottelen ihanaa sellaista. Muistakaahan rentoutua ja levätä. Mikäli mahdollista!
Olen jo pitkään haaveillut hyvinvointilomasta. Joogaretriitistä Balilla tai meditaatiolomasta Santorinilla. Tietäen jossain mieleni sopukoissa, että en yksin sellaiselle kuitenkaan lähtisi. Tajuten, että mun ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Senpä takia otin viime viikon lomani yksi tavoite mielessäni; saada jälleen ruokailut, unet ja liikkumiset balanssiin. Voida vielä paremmin niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Hyvinvointiloma, sellainen tuosta syyslomaviikostani muodostui. Yöunia kellotin järjestäen reilusti yli yhdeksän tuntia, paitsi viimeisenä virallisena lomapäivänä, jolloin heräsin ”jo” kahdeksan tunnin yöunien jälkeen virkeänä uuteen päivään. Tiesin ennen lomaa, että mulla oli univelkaa, mutta en tajunnut sitä olevan ihan noin paljon. Tai sitten se on vain tuo yhtäkkinen pimeys, joka väsyttää. Kympin maissa kun menin lomalla sänkyyn ja laitoin napit korville, niin voin sanoa ettei ollut kerta tai kaksi, kun aamulla piti kelata äänikirjaa rutkasti taaksepäin. Muutamana yönä tuo äänikirja oli jopa lukenut itse itsensä loppuun ja heräsin puhelimen päältä korvanapit ilkeästi selkääni painaen 😀
Jätin heti Kööpenhaminan reissun jälkeen ylimääräiset herkut ja sokerit pois ruokavaliosta ja panostin kasvispitoiseen ruokaan. Aloitin aamuni inkiväärishotilla, msm:llä, macalla ja vitamiineilla. Join vettä joka välissä ja liikuin järkevästi. Päikkäritarvetta en tuntenut yhtenäkään päivänä, sillä yöunet olivat niin hyvät. Se ei toki poissulkenut sitä, ettenkö olisi viettänyt aikaa sohvalla. Todellakin vietin ja oikein ajan kanssa vietinkin. Mutta siinä missä yleensä sohvalla menee silmät väkisin kiinni, ei tällä lomalla vaaraa siitä ollut. Sain jopa luettua Köpiksen tuliaislehdet läpi (varsinkin ne tanskankieliset reseptit tuottivat alkuun vähän hankaluuksia, mutta yllättävästi sitä ruotsinkielen avulla osaa tanskaakin lukea :)).
Hyvinvointilomani yhtenä menestystekijänä oli se, että kerrankin olin vaatimatta itseltäni mitään. Kyllähän sitä aina olisi siivottavaa ja kaappien läpikäymistä, mutta en laittanut tikkua ristiin minkään uuden projektin eteen. Makuuhuoneen seiniin varaamani maalikin on vielä maalaamatta, mutta no stress. Silti sain jotain aikaiseksikin; nimittäin vein tuon olkkarin uuden lampun sähköliikkeeseen ja nyt siinä palaa valo. Kaunis kohdevalo tuli tarpeeseen syksyn pimeillä.
Jos jotain viime viikosta opin niin sen, että tarvitsen vähintään kahdeksan tuntia yössä unta. Mikään ei saisi mennä unen edelle. Ei edes se Netflix-sarja, johon ollaan koukututtu. Nyt täytyy taas palauttaa mieliin ne keinot, joiden avulla saan itseni sänkyyn arkipäivinä viimeistään kympiltä. Eikä silloin puolen yön maissa, kun unta tulee maksimissaan kuusi tuntia.
Hyvinvointilomalla tuli parannettua ystävien kanssa maailmaa. Kahdesti. Eilen pitkän kaavan mukaan Tampereen uudessa suosikkiravintolassani, nimittäin Kajossa. Iso suositus sille. Ruoka, juoma, palvelu ja miljöö olivat kymppiplus! Yöunet jäivät vähän vähäisiksi ja viinimenun viinit saivat tästä aamusta vähän tahmean, mutta hei – silti olo on mitä hyvinvoivin. Meillä on kuin varkain muodostunut sellainen ystäväporukka, jonka kanssa viihtyy missä vain. Miehet tuosta meidän 12 hengen porukasta olen tuntenut pisimpään, mutta ihanaa, että miesten mukana olen saanut niin monta uutta naisystävääkin. Tyttöenergiaa kun ei koskaan ole liikaa.
Nyt riisipuuro hautumaan ja siksi aikaa koiruuden ja miehen kanssa ulos. Ostettiin tänään kaupasta luumukiisseliäkin tuon riisipuuron kanssa. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa se hiipii sieltä lähemmäs…joulu ja sen myötä uusi hyvinvointiloma 🙂
SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA &
IHANAA ALKAVAA VIIKKOA ♥
Onko teillä koskaan niitä päiviä, kun ihistää ja turvottaa? Kun kaikki housut tuntuvat epämukavilta päällä ja kun peilistä katsoessa näyttäisi siltä, kun sinne vatsaan olisi vahingossa joutunut vappupallo? Sellainen iso foliopallo, vähintäänkin. Itse en ole juuri kärsinyt aiemmin vatsavaivoista, mutta täytyy todeta, että viimeisen vuoden aikana olen liian usein todennut kärsiväni pulputtavasta vatsasta sekä sellaisesta yleistilaa helposti laskevasta pingottuneesta olosta vatsan seudulla. Vaikka ruokailut pitäisi olla reilassa ja liikun, niin silti on niitä päiviä edelleen, kun sujahdan suosiolla mekkoon. Housun kauluksen puristaessa.
Mekkoon se kiukutteleva vatsakin mahtuu paremmin ja yleensä siitä päivän mittaan rauhoittuu. Ellei sitten saa polttoaineekseen jotain sellaista, mikä kiukustuttaa sitä lisää. Tämä postaus jatkaa luonnollisemman hyvinvoinnin sarjaa Lifen brändilähettilyyden myötä ja on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa.
No miten sitten saada se vatsa hymyilemään? Väistämättä vatsan ja suoliston ongelmat ovat sellaisia, jotka saavat koko olotilan vähän alavireiseksi. Koska vatsan hyvinvointi on hurjan henkilökohtainen asia, niin suosittelisin teitä kääntymään lähimmän Life -liikkeen asiantuntevan henkilökunnan puoleen. Jotta saisitte omalle kohdallenne ja omiin vatsavaivoihinne juuri ne oikeat vinkit ja tuotteet. Itse suuntasin suloisena sunnuntaina iloisen ja onnellisen vatsani kanssa tapaamaan Maaritia Lielahden Life -myymälään.
Koska vatsavaivoja oli ollut viimeisen vuoden aikana enemmän kuin aiemmin, niin juttelimme siitä, mikä niihin on voinut olla syynä. Itse heitin ilmoille ajatuksen, joka oli pälkähtänyt mieleeni; voiko osa vatsavaivoista olla hormonaalisia? Miten näin keski-iässä olevan naisen hormonitoiminta vaikuttaa suolistoon? Selitys löytyy aineenvaihdunnan hidastumisesta iän myötä.
Koska suolisto näyttelee kokonaishyvinvoinnissamme niin suurta osaa, imin itseeni tietoa, mitä Maarit antoi. Sitä haluaa helliä vatsaansa ja sitä kautta koko yleisvointiaan niin paljon kuin mahdollista. Luonnollisemmat lisäravinteet ja vitamiinit tuovat helpotusta oikkuilevaan vatsaan, mutta myös omilla elintavoilla on suuri merkitys!
♡ Maitohappobakteerit ovat ehkä tunnetuin vatsan hellimiseen soveltuva luonnontuote, mitä meidän kaapeista löytyy. Itse käytän tätä nykyä maitohappobakteereita päivittäin. En siis vain mahdollisten ulkomaanreissujen tai antibioottikuurien aikana. Ja heti, jos tulee päivänkin tauko, huomaan sen olotilassani. Life Probiootit ovat koko perheen käytössä päivittäin. Niiden maitohappobakteerikannat ovat tutkitusti mahahappoja ja sappisuoloja kestäviä kantoja, jotka pystyvät kulkeutumaan suolistoon ja elämään siellä. Valmisteessa on seitsemän ihmisperäistä maitohappobakteerikantaa ja 5 miljardia bakteeria/kapseli.
♡ Kuuriluontoisesti, esimerkiksi viikon kuurina silloin tällöin käytän Life Sporebiotic-tuotetta. Tuotteessa bakteerit ovat itiömuodossa, ja itiöiden kyky selvitä toimintakykyisinä erilaisista olosuhteista on täysin omaa luokkaansa. Itiömuodossa bakteeri on ikään kuin horroksessa ja muodostaa suojakseen erittäin vahvan kuoren kalsiumista ja aminohapoista. Tämän suojakuoren ansiosta itiöt kestävät erinomaisesti olosuhteita, jotka tavallisesti heikentävät bakteerien elinvoimaisuutta: lämpötilanvaihteluita, pitkäaikaista säilytystä ja happamia olosuhteita (esim. mahahapot). Itiö ”tunnistaa” optimaaliset kosteus-, pH- ja lämpöolosuhteet, jolloin se sulattaa kuorensa ja aktivoituu. Eli periaatteessa tuote aktivoituu vasta suolistossa. Siellä missä pitääkin.
♡ Koska maitohappobakteerit tarvitsevat kasvualustan, niin apuun kannattaa ottaa Puhdas+ Saccharomyces Boulardii -valmiste. Se on hiivatyyppinen mikro-organismi. Hyvänlainen hiiva, ns. probioottihiiva, joka ei ole elävässä muodossa. Koska se ei ole bakteeri, niin antibiootit eivät pääse sitä tuhoamaan. Boulardii toimii maitohappobakteerien kasvualustana. Se korjaa limakalvoja ja siitä on todettu olevan apua esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä. Saccharomyces boulardii kestää paremmin vatsahappoja kuin maitohappobakteerit.
♡ Maarit kertoi, että kun vatsassa on entsyymiä, mikä pilkkoo ruokaa hienommaksi, niin ravintoaineet imeytyvät paremmin. Tällaisia entsyymejä löytyy muun muassa Puhdistamon Ruoansulatusentsyymikapseleista. Niistä saa nopean avun vatsan turvotukselle ja muille ruoansulatusongelmille. Ne sisältävät lisäksi hyödyllisiä maitohappobakteereja.
Se, että oppii itse tunnistamaan ne syyt, minkä takia vatsa valittaa, on mielestäni yksi avaintekijä vatsavaivojen hoitoon. Jotta osaa omalla toiminnallaan vältellä vatsavaivoja, mikäli ne ovat omasta toiminnasta kiinni. Itselläni suurin vatsavaivojen aiheuttaja on kiire ja stressi. Olen niitä ihmisiä, jotka stressaavat vatsallaan. Vatsa voi olla kuralla tai sitten se voi olla toista ääripäätä. Vatsanpohjassa on stressin aikaan perhosia, mutta ei niitä sellaisia toiveikkaita iloisesta odotuksesta liihottelevia perhosia. Vaan niitä, jotka saavat vatsan kivistelemään. Kiire lisää ravintoköyhän ruoan syömistä. Kiireessä ei maistu ruoka ja ruokavälit venyvät aivan liian pitkiksi. Vatsani ei tykkää tästä yhtään.
Kolmas asia, joka kiireessä korostuu on lisääntynyt kahvinjuonti. Kun on olevinaan niin väsy, että tarvitsee välttämättä sen viisi isoa kolpakkoa kahvia päivässä, joista mielellään yhden jo heti aamulla tyhjään vatsaan. Jossain kohtaa iltapäivästä alkaa jo kädet tärisemään ja ylävatsassa kuplimaan liiallisesta kahvinjuonnista.
Sain testattavaksi Coffee Pixels Cascara ja Coffee Pixels Milk -kahvipatukoita, jotka ovat suklaan kaltaisia kahvinmakuisia kofeiinipitoisia syötäviä välipaloja. Olen tainnut jäädä näihin koukkuun. Maku on kuin italian helteisen auringon alla paikallisen kahvilan terassilla nautitussa espressossa. Kahvipatukat on valmistettu sekä kahvipavuista että niiden antioksidanttipitoisesta kahvimarjasta, jota kutsutaan Cascaraksi. Milk -patukassa on myös maitojauhetta. Ne ovat käteviä tilanteisiin, mihin tarvitsee kahvin kaltaista kofeiini-energia-boostia, mutta kupillista kuumaa kahvia ei ole mahdollista nauttia. Lisäksi nämä patukat ovat hellävaraisempia vatsalle kuin tavallinen kahvi ja ne ovat varsin kuitupitoisia.
Kuitu on muuten avainsana oman vatsani hyvinvointiin, ehkä teidänkin? Muistan aikoinaan, kun välttelin kaikkia viljatuotteita (älkää edes kysykö miksi…), niin vatsani veti aivan juntturaan. Kun otin puolen vuoden jälkeen jälleen aamupuuron ja ruisleivän valikoimiini, niin taivas aukesi ja olo oli euforinen. Vatsaongelmani ovat hyvin kausiluontoisia ja kuten totesin, niin stressaavina ajanjaksoina vatsani jumpittelee. Vaikka muuten siedänkin laktoosia ja gluteenia, niin silloin kun vatsa on oikein ottanut nokkiinsa esimerkiksi kiireessä, niin vaihdan hetkeksi maidon kauramaitoon ja teen puuronkin gluteenittomiin kaurahiutaleisiin. Huomaan jo näiden muutosten vaikuttavan vatsan hyvinvointiin suotuisasti.
Koska itse rakastan vatsaa helliviä ruokia, niin ajattelin jakaa teille kaksi reseptiä, joista ainakin meikäläisen vatsa hymyilee. Nimittäin kultaisen banaanikurkumapuuron sekä kuiturikkaan chiasiemenleivän. Näitä tulee tehtyä silloin, kun vatsa jumpittelee. Ja oikeasti, vatsa voi paremmin, kun päivän aloittaa tuolla lohtupuurolla. Ainakin paremmin kuin silloin, kun se vatsa saa ensimmäisenä aamusta kupillisen kahvia.
-kiehauta kauramaito ja lisää siihen kaurahiutaleet
-anna porista hiljalleen noin 10 minuuttia ja hauduta kannen alla vielä viisi minuuttia
-lisää puuroon muut ainekset ja surauta kevyesti sauvasekoittimella niin, että banaani muussaantuu
-nauti mulperinmajojen, kuituseoksen ja kookoshiutaleiden kanssa
Olenkin kertonut teille, että olen koukuttunut kurkumaan. Sen lisäksi, että se maistuu hyvälle, antaa se eri ruoille kauniin värin. Sillä on todettu olevan tulehdusta vähentävä vaikutus ja lisäksi sen on huomattu joidenkin tutkimusten mukaan maltillisesti nautittuna vähentävän suoliston kaasuja. Kurkumaa kiukuttelevalle vatsalle? Yes, please!
Rakastan leipää, mutta rakkauteni ruisleipään ei mene yksiin sen kanssa, mitä vatsani asiasta ajattelee. Se kun pömpöttää ruisleivästä pulleana tämän tästä. Sen takia pidän välillä taukoja ruisleivän syönnistä. Olen huomannut myös gluteenittoman ruisleivän soveltuvan tavallista paremmin vatsalleni. Mutta leipä, jota vatsani rakastaa on chiasiemenleipä. Joka ikinen kerta teen tämä eri variaatiolla. Riippuen siitä, mitä siemeniä tai kuivattuja marjoja kaapista löytyy. Tällä kertaa marjapuolesta vastasi Linum Plus -kuituseoksentyrnin marjarouhe, hillan siemenrouhe ja mustikkajauhe.
CHIASIEMENLEIPÄ
4 dl siemeniä (esim. pellavan-, hampun-, auringonkukan siemeniä) 4 rkl Life chiasiemeniä 4 dl vettä 3,5 dl gluteenittomia kaurahiutaleita 1 dl Linum Plus -kuituseosta 1 dl murskattuja cashewpähkinöitä 1,5 tl suolaa 3 rkl oliiviöljyä loraus agavesiirappia
-sekoita kuivat aineet keskenään
-kiehauta vesi ja lisää siihen öljy sekä siirappi
-sekoita vesiseos kuiviin aineisiin ja kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan
-paista 175 asteessa noin tunti
Tuo Linum Plus -kuituseos on varsinainen supertuote. Sen kerrotaan soveltuvan niin kovalle kuin löysälle vatsalle, stressi- ja jännitysvatsalle. Se on avuksi kolestroli- ja rasva-arvojen hallinnassa, painonhallinnassa ja se tasapainoittaa veren sokeria. Se lisää aterianjälkeistä kylläisyyden tunnetta ja täydentää niukkakuituista ruokavaliota. Ja sen kyllä huomaa, yksi pala leipää saa jo kovasti nälästä kurnivan vatsan rauhoittumaan.
Kuten huomaatte, niin jälleen asiaa vatsan hyvinvoinnista olisi riittänyt vaikka kuinka. Se on toisaalta ihana asia, että tämä luonnollisempi hyvinvointi kirvoittaa kielenkannat tässä määrin kirjoittamaan. Olen sitä mieltä, että me kaikki olemme loppupeleistä itse vastuussa omasta hyvinvoinnistamme. Senkin takia tämä kunnia toimia Lifen brändilähettiläänä on avannut silmiäni tajuamaan hyvinvoinnin moninaiset osat. Ei se ole vain kyse siitä pyhästä kolminaisuudesta eli unesta, ravinnosta ja liikunnasta. Kyse on paljon laajemmasta aihealueesta. Oikeastaan tunnen, että kropassani tai pääkopassani ei ole ainuttakaan osaa, joka ei kuuluisi hyvinvoinnin piiriin. Niin fyysisesti kuin henkisestikin haluan voida hyvin. Olla elämäniloinen ja -nälkäinen. Jokaisen meidän prioriteettilistan kärjessä pitäisi olla oma hyvinvointi. Sillä…”The greatest wealth is health.”
Koska tämäkin sydäntäni lähellä oleva asia on pakko johonkin lopettaa, niin onneksi loppukaneettiin kuuluu hyvän jakaminen teille siellä ruudun toisella puolella. Osa omaa hyvinvointiani on se, että pystyn antamaan myös muille. Koska te rakkaat lukijat siellä ruutujen toisella puolella annatte niin paljon minulle, niin nyt kolmella teistä on mahdollisuus voittaa Life Sporebiotic -tuote(arvo 52,50 euroa). Arvontaan osallistut vastaamalla alla olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosioissa:
Miten sinä pidät huolta vatsasi hyvinvoinnista?
Arvonta-aikaa on viikko eli keskiviikkoon 17.10 klo 16.00 asti ja arvonnan säännöt löytyvät täältä.
Vielä muutama muistutus:
♡ Lifessä juhlitaan synttäreitä 8.-21.10., jolloin heillä on huikeita tarjouksia. Kannattaa siis käydä tutustumassa paikan päällä huipputarjouksiin tarkemmin! ♡
♡ Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saattetämän vuoden ajan alennusta 20% koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista! ♡
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
…että huomaatte työpaikan pihassa, että roskapussi on repsikan jalkatilassa? Se, mikä piti tiputtaa roskikseen jo kotipihassa.
