HOLA HOLA!
Eilen kerroin IG storyn puolella, että mökillä kävi illalla ex tempore saunareissulla aikamoinen puhuri. Sellainen, että kun aurinko meni pilveen, niin ei juuri tarjennut saunasta käydä vilvoittelemassa. Ääneen sanoinkin miehelle, että pitää pukea saunan jälkeen hyvin päälle. Kuivasin jopa hiukset, mitä en ikinä mökillä tee. Ja ette ikinä arvaa; silti heräsin tänä aamuna tukkoiseen nenään ja kurkkukipuun. Koko päivän töissä on tullut aivasteltua ja niistettyä siihen malliin, että menisin hienosti joulunäytelmän petteri punakuonosta. Eihän siitä ole kuin pari hassua viikkoa, kun selvisin kesäflunssasta. Ja hei, kaikki vitamiinit käytössä. No, ehkei kuitenkaan ole syyttäminen täysin vilustumista, sillä meillä myös tytöt ovat tukkoisia ja kuulemma kouluissa on tyypilliseen tapaan liikkeellä jo ekat kausiflunssat. Great, eikö? 🙂
No mut hei, kipeänä tai ei niin ruokahuollon pitää toimia näinä päivinä, kun mies tulee vasta myöhään kotiin. Kaksi supernälkäistä neitoa odotti yllätystä, kun kerroin tekeväni jotain mitä meillä ei ole aiemmin tehty. Söin nimittäin itse viime viikolla työpaikan läheisessä lounasruokalassa pizzamureketta. Niin tuhtia tavaraa se oli kesken työpäivän (otin liikaa!), että lopputyöpäivä meni koomaillessa. Tällä kertaa osasin aavistaa tuon pizzamurekkeen täyttävyyden ja osasin ottaa sopivasti. Yleensä meillä on tehty mureke perinteisen kaavan mukaan eli jauhelihaan sekoitettu kananmuna, sipulikeittopussi ja kermaviili. Tuossa lähilounasruokalassa jauheliha oli niin tiiviissä muodossa, että siellä tuskin oli noita murekkeelle tuttuja lisukkeita. Joten yksinkertaistakin yksinkertaisempi reseptini tällä arkiruoan upgreidaukselle menee näin:
PIZZAMUREKE
800 g naudan jauhelihaa
2 tl suolaa
3 tl oreganoa
2 tl valkosipulia
1 tl pippuria
4 tomaattia
juustoraastetta
-sekoita naudan jauhelihaan mausteet
-painele kädellä noin sentin paksuiseksi levyksi uunivuokaan
-viipaloi päälle tomaatit
-peitä koko komeus juustoraasteella
-paista uunissa 200 asteessa noin 35-40 minuuttia
Mulla tuli pizzamurekkeesta vähän liian paksu, mutta tehkää te jauhelihalevystä noin sentin paksuinen. Se mehustuu ihanasti tomaattien ja juustoraasteen myötä. Lisäksi meillä oli tarjolla puolikkaita uuniperunoita. Eli jauhoiset perunat pesin hyvin ja puolitin. Ladoin uunivuokaan leikattu puoli ylöspäin, ripsotin öljyllä ja maustoin yrttisormisuolalla. Sama paistoaika kuin murekkeellakin. Viime viikon maanantaina tein kokonaisen pellillisen näitä uuniperunoita ja niitä syötiinkin sitten loppuviikko 😀 Tuunaten välillä uunin kautta kapriksilla ja parmesanilla (suosittelen), välillä sellaisenaan.
Tuo pizzamureke toimisi muuten myös loistavasti perinteiseen murekkeeseenkin. Eli lisää päälle vain tomaatit ja juustoraasteen. Sipulikeittopussin mausteiden lisäksi vielä oreganoa ja valkosipulia. Tein tarkoituksella mureketta tänään kahden päivän annoksen. Helpottaa huomattavasti huomista iltaa, kun saa vain lämmittää töiden jälkeen ruoan uunissa/mikrossa! 🙂
KESKIVIIKKOILTATERKUIN,
Vaikkei itseäni elämässä ole juuri täytynyt muistuttaa niistä elämän perusasioista, niin silti tuo muistutus ranteessa on hyvä olla olemassa. Näin kiireaikoina kuin ei välttämättä aina ole itsestään selvää muistaa elää, nauraa ja rakastaa. Kesän ekaa kertaa huomasin eilen illalla, että oli ollut niin kiire päivä töissä, etten ollut edes Insta Storya päivittänyt. Toisaalta on ihana huomata, että sitä vaistomaisesti tulee karsittua tietyistä jutuista kiireen keskellä. Niistä sellaisista, joita ehtii kyllä tekemään myöhemminkin. Blogikin jäi päivittämättä ja muutenkin somekäynnit oli laskettavissa yhden käden sormilla. Nekin suurin osa liittyivät töihin. Sängyssä nukkumaan mennessäni mietin, että pitäisi ehkä useammin pitää someton päivä.
Kesä ja lohi. Kesä ja graavilohi. Ne sopivat yhtä hyvin yhteen kuin lime ja tillikin. Näistä graavilohikanapeista tuli omia suosikkejani. Krustadin rapsakkuus, limen hapokkuus ja majoneesin täyteläisyys saivat aikaan tyytyväistä mmm-äännettä. Myös muissa perheenjäsenissä!
Tuo Hellmann’s Valkosipulimajoneesi on ollut meillä käytössä sellaisenaan bataattiranskalaisten ja ranskalaisten dippaamiseen. En voi vastustaa sitä. Voisin syödä sitä ihan pelkältäänkin. Tällä kertaa se pääsi jättikatkaravun pyrstöjen, avokadon, tillin ja sitruunan kanssa solmittuun liittoon rapsakoiden ruisnappien päälle.
Kaikille ei kalaruoat maistu. Meillä pienempi on ilmoittanut, että ei ole kalan ystävä. Paitsi lohisopassa. Kana onneksi hänellekin maistuu. Joten niitä ”ei kalaruokien” -ystäviä varten tein myös broilerinleikkeistä pikkusuolaisia. Näissä majoneesin pehmeys saa rinnalleen kirpsakan punaposkisen omenan, kielenkantoja vienosti kutkuttelevan tulisen kastikkeen sekä makua ja väriä antavan curryn. Tarjoiltuna tuorean ruisleivän päällä.
Minttua, aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa. Pehmeän täyteläistä majoneesia ja suloisen makeaa hunajaa. Tarjoiltuna raikkaan kurkkuviipaleen päältä. Näissä lihattomissa kanapeissa maistuu kuulkaas kesä! Mutta koska kesä on aika lämmin, niin nämä kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua, ettei kurkun nesteen turhaa valuta täytettä kurkulta pois.
Onko mitään ihanampaa kuin varhaisperunat? Mitään ihanampaa kuin eilisen päivän perunoista tehty perunasalaatti? Eipä juuri tule montaa asiaa mieleen. Se, kun ne eilisen päivän perunat sekoitetaan yhteen herneiden, papujen, retiisien ja avokadon kanssa, lisätään siihen kastikkeeksi hieman makeantulista sinapilla höystettyä majoneesia ja annetaan tuon salaatin tekeytyä jääkaapin viileydessä hetki, lähentelee jo sitä kesäruokaideaa, jota itse olisin valmis toteuttamaan aina toukokuusta elokuuhun.
Parsakaali, tuo pitkäaikainen rakkauteni, kulkee mukana myös tänä kesänä. Aina minulta kysytään, että enkö keitä sitä. En edelleenkään keitä sitä. Tähän salaattiin parsakaali sai kaverikseen pensasmustikoita, kirpsakkaa omenaa ja ihanaa luomusellerin vartta. Siemensekoitus tuo rouheutta ja minttu raikkautta. Kastikkeen suloisuus saa parsakaalin jääkaapissa hieman pehmenemään. Niin että salaatista tulee hetkessä niin kesäkattauksen katseenvangitsija kuin santsauskierroksen kunkkukin!
Sitten ei muuta kuin essu pois kaulasta, hiukset kikkuralle, huuliin punaa ja kesämekko ylle. Kesäiset piknikit odottavat! Rakkauteni majoneesiin on yltänyt siihen pisteeseen, että ajattelin sen moninaisia käyttötapoja tämän tästä. Tälle kesälle ajattelin vielä kehittää reseptit bbq-majoneesista, jolla maustaa taivaallinen grillipitsa sekä testata elämäni ensimmäisen kerran, miten majoneesi sopii suklaakakun leivontaan.
