torstai 06. joulukuun 2012

Yhtenä iltana… (& viinisuositus)

13
…tai oikeastaan palataan eiliseen iltaan. Mutta mulla on koko päivän soinut tuo Hectorin Yhtenä iltana-biisi. Joka onkin kyllä aikas ihana ♡
Tässä kuvasatoa eiliseltä; se raclette-grilli ei loppujen lopuksi pilannutkaan kattausta tai pöytää. Lapsetkin jaksoivat istua pari tuntia paikoillaan, kun saivat vapaat kädet tehdä meille raclette-annoksia. Racletessa parasta on se soveltaminen; meillä eilen oli tarjolla raclette-juuston lisäksi salamia, ilmakuivattua nautaa, hillosipuleita, kokonaisia herkkusieniä öljyssä, valkosipuleita, artisokan sydämiä, minisuolakurkkuja ja mustapippuria. Tarjolla oli myös keitettyjä perunoita, kukkakaalia ja parsakaalia. Sekä ciabattaa. Mulla raclette tökkää melko helposti, jos syö sen seurana pelkkää perunaa tai leipää. Joten joka toinen racletteannos meni kukka/parsakaalin kanssa.
Yhtenä iltana lausuttais’ ei sanaakaan.
Yhtenä iltana ois lupa koskettaa vaan,

Koskettaa toista ja toinen ois tuntematon.

Vierasta koskettaa loimutessa auringon.

Yhtenä iltana kuunnella tuulia vaan.
Yhtenä iltana ääniä lapsuudestaan.
Kuunnella tähtien sinfoniaa taivaalla.
Delfiinialtaissa laulua ilman ja maan.
Loppujen lopuksi meillä ei tarjoiltu alkukeittoa, joten noi syvät lautaset siirtyivät kattauskuvien jälkeen nätisti kaappiin 🙂 Niin ja tuo viini. Parasta mitä ikinä olen juonut. Muistaakseni saimme sen joskus naapurin A&V:ltä. Joten kiitos vaan 🙂 Viini on Châteauneuf-du-Pape 2003 enkä tiedä saako sitä Alkosta vai mistä. Mutta pakko sitä on jostain lisää saada, sillä siitä tuli ehdoton lemppari! Niin lemppari, että harvemmin sitä kokonaista pulloa kerralla saadaan tuhottua. Nyt saatiin 🙂

Yhtenä iltana paljon jos viiniä jois.

Yhtenä iltana unohtaa pelkonsa vois.
Yhtenä iltana kuoleman pyörteestä pois…

Yhtenä iltana vannoisi rakkauttaan.

Yhtenä iltana maailma ois kohdallaan.
Yhtenä iltana aikuiset lapsia ois.
Laulaa ja leikkiä maailma vieläkin vois…

Yhtenä iltana ihmiset jäis tanssimaan.

Yhtenä iltana kauniita liikkeitä vaan…
Yhtenä iltana mentäisi ei nukkumaan.
Mutta nyt sytyttämään kaksi kynttilää ikkunalle.
Yksi niille, jotka eivät koskaan palanneet kotiin ♡
Toinen niille, jotka onnellisesti palasivat kotiin ♡

Itsenäisyyspäivän iltaterkuin,


maanantai 03. joulukuun 2012

Nature hues

12

Pirtsakkaa maanantai-iltaa ihanaiset!

Mun piti kuulkaas postata ihan älyttömän kiva ja helppo jouluherkkuresepti, mutta heiluin tänään kamerani kanssa siihen malliin ulkona, että laitetaas eka nämä luontokuvat nyt tähän väliin. Siellä oli niin kaunista! Talvi näyttää kyllä parastaan. Vanhemmat lukijat muistavat kun reilu vuosi takaperin postasin aiheesta ”Luonnon väripaletti” (klikklik). Jälleen tänään tuolla ulkona samoillessani mietin jälleen samaa asiaa; kaikki luonnon värit ”mätsää” yhteen. Ainoa, joka rikkoo luonnon värien kaavaa on tuo meidän ihmisten tekemät rakennelmat yms. Kuurainen ja luminen luonto on ehkä kaunein maisema; ei kesässäkään mitään vikaa ole, mutta mua ainakin kiehtoo nämä talven kylmät sävyt enemmän kuin kesän lämpöiset sävyt. 
Tässä teillekin maistiaisia tästä meidän kotikulmilta. Järvikin oli jäätynyt eilisen jälkeen. Tosin ei vielä ole ihan kokonaan jäässä. Veikkaanpa, että kun huomenna kameroineni tuonne menen niin järvi on kokonaan jäässä.
Huh, tulipas kylmä kun näitä kuvia katseli! 🙂 Illemmalla tai sitten viimeistään huomenna noiden 
ihan järjettömän kivojen joulunajan kahvipöydän herkkujen resepti. 
Tunnelmallista talvi-iltaa toivotellen,

perjantai 30. marraskuun 2012

Brown bread, brown pics & forgotten Benetton

0

Howdy fellas!

Mites noi otsikot nyt luonnistuu englanninkielellä paremmin. Vaikka itse asiassa en tykkääkään käyttää noita englanninkielisiä otsikoita. Mutta jotenkin tuo kuulostaa ja näyttää paremmalta kuin ruskea leipä, ruskeat kuvat  ja unohdettu Benetton, uh?! 
Täällä on herätty kukonlaulun aikaan (paitsi hän, jolla oli eilen pikkujoulut) ja laitettu päiväkotilaiselle jouluista päälle. Ihanan tunnelmallinen puurojuhla heti aamusta ja lasten joululaulut saivat taas joulufiiliksen ihan muihin sfääreihin. Ollakin, että suunniteltiin menevämme pulkalla päiväkodille ja takaisin. No eihän meillä ole tullut lupauksista huolimatta yhtään lunta. Tuulee kyllä siihen malliin, että eiköhän tuo lumisadepilviä vielä tännekin puske! 
Pikkuhiljaa olen alkanut suunnittelemaan joulukahvituksen menuuta. Koska vietämme joulun pohjoisessa niin kokoonnumme tänne meille edellisenä viikonloppuna pienelle purtavalle. Eli kahvi/viini/glögilinjalla mennään ja siihen jotain ihania cocktail-paloja sekä muutama kakku. Yhtenä pikkusuolaisena ajattelin tarjota mallaslimppua ja siihen päälle graavilohemoussea. Veljen vaimo tekee maailman parhaimmat saaristolais(mallas)limput, mutta koska tuossa Siken kirjassa oli niin houkutteleva resepti niin oli pakko itsekin kokeilla. Ja limppuhan on sitten parasta näin seuraavana päivänä eikä sitä kuulu pakata yön yli mihinkään muovipusseihin vaan ihan vain liinan sisään.
Ostin parisen vuotta takaperin Benettonin alesta villamekon, jota on tullu käytettyä surullisen vähän. Olin jo viemässä sitä kirpparille, kunnes viime metreillä laitoinkin sen takaisin henkariin omaan vaatehuoneeseeni. Tänään on kyllä käyttöä tälle lämpimälle (muttei liian kuumalle) mekolle. Menee ihan kotimekostakin sillä on älyttömän mukava päällä. Ei pistele eikä tunnu karhealta, vaan on juuri sopivan pehmeä.
Olipas synkeitä kuvia synkeään päivään 🙂 Huomenna taas sitten lisää havujuttuja! 
Ja mä oon nyt sitä mieltä, että jossain on vika; 
Ilmatieteenlaitoksen mukaan tässä meidän kohdalla sataa lunta, mutta 
eipä tuolla meidän takapihalla ainakaan mitään sada. Pöh! Ja mä kun ostin
kaupasta neljä joululehteäkin ja glögiä. Ajattelin tunnelmoida sohvannurkassa, kun kattopellit
paukkuvat ja lunta sataa vaakasuoraan….
Pirtsakampaa perjantaita teille,
mä taidan seuraavaksi tanssia lumisadetanssin! 🙂
EDIT: mun lumisadetanssi (lue: itkupotkukiukkuraivarit ja jalan
maahan polkeminen :D) auttoi. Täällä alkoi just satamaan lunta. Ahhhhh!!
PS. kiitti ihanat kommenteistanne ed. postauksiin. Palaan niihin vielä tänään. 
Nyt välipalaa koululaiselle!

keskiviikko 28. marraskuun 2012

Table for two, please ♡

14

Ihanaa alkuiltaa ♡

Hiphei, pari lumihiutaletta bongattu! 🙂

Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Ja vaikka se olisikin sinne jo käynyt, niin aina silloin tällöin on silti kiva hemmotella toista hyvällä ruoalla. Sitäpaitsi, miehistä tulee ihan kamalan ärtyisiä kun ne on nälkäisiä. Ainakin mun miehestä 😉 Facebookissa väläyttelin viime lauantaina kuvia ylläristä, jonka sain päähäni valmistella raksulle sillä aikaa, kun toinen oli kavereiden kanssa jääkiekkomatsissa. Ruoka ei miehelle ollut yllätys, mutta kaikki muu oli. Hirmuinen kiirus tuli kattaa pöytä, mutta less is more tässäkin tapauksessa. Välillä on vaan niin ihana istua aikuisessa seurassa alas ja syödä pitkän kaavan mukaan.

Mä en voi sietää ”kruntsu”-lihaa. Tiedättekö sellaista, joka on täynnä jänteitä tai sellaista, jonka ulkonäöstä ei ota selvää mitä se on. Sellaista, jota saa pureskella minuutteja ja siltikään ei saa sitä nieltyä. Sen takia kaikki nää reisikoivet, valmiit kanasuikaleet, lihasuikaleet sun muut on ollut ihan pannassa. Broilerista maustamattomat fileepihvit on ne, joita olen pystynyt syömään. Viime viikolla kaupassa ollessani törmäsin reisikoipiin (vai onko ne koipireisiä? ;). Ihan älyttömän halpojahan nuo olivat. Neljä kappaletta vajaan viisi euroa. Ajattelin, että niissä ei vissiin juurikaan syötävää ole, mutta positiivisesti yllätyin, kun mies sellaisen mulle perkasi (juu, en pysty itse). No mutta, siinä mä siis olin lauantai-iltapäivänä keittiössä nuo inhan näköiset (niissä oli jokunen karvakin…yöks) broitsun koivet kädessä ja mietin, mitä niistä kuuluu tehdä. Löysin Anna Bergenströmin kirjasta juurikin sellaisen ohjeen, jota varten jääkaapista löytyi ainekset. Ainoa, jota meillä ei ollut oli valkoviini (miten päässytkin loppumaan), mutta sen kävin lainaamassa naapurista. 
Lapset olivat niin nälkäisiä, että heitä varten tuo vuoka oli uunissa sen ohjeen mukaisen tunnin verran, mutta sitten laskin uunista lämmöt ja annoin hautua vielä pari-kolme tuntia. Eikä liha kuivunut yhtään! Kuva alla on tuon tunnin jälkeen, siitä ehkä hieman huomaa kasvisten olevan turhan ”al dente”.

Vuokaan muodostui kasviksista, öljystä, kanasta ja valkoviinistä niin herkullinen liemi, että tein ex-tempore vielä kovakuoriset ciabatta-leivät, joita dippasimme tuohon liemeen. Tänään viikkomaitokaupassa mukaani tarttui jälleen noita broilerin ”jalkoja”. Saas nähdä mitä niistä seuraavaksi keksisi!
Tunnelmallista iltaa ♡


keskiviikko 28. marraskuun 2012

Preppy casual kotiäitilook (& luottotakki)

4

Moikkamoi,

ihan ekaks pitää sanoa, että mun käy teitä pääkaupunkiseutulaisia niiiiin kateeksi. Eikös teillä ole siellä jo valkoinen maa? Ainakin mitä uutisiin ja sadetutkaan on uskominen. No ehkäpä meitä tamperelaisiakin jossain välissä tällä viikolla lykästää 🙂
Käytättekö te muuten usein kauluspaitoja? Mulla oli töissä aika (joskus aika päiviä sitten), että käytin liki joka päivä kauluspaitoja. Enää ei tule käytettyä. Ja nyt kotona ollessa vielä vähemmän. Mutta sitäkin enemmän tulee käytettyä liivejä; villaliivejä, puuvillaliivejä, lämpimiä liivejä, kevyitä liivejä. Tänään yhdistin (ryppyisen) valkoisen kauluspaidan ja yhden lemppariliivini. Kävin tuossa läpi vaatekaappiani ja Mangon merkki löytyy melkein joka toisesta vaatteesta. Niin myös tämän päivän asusta. Liivi ja kauluspaita (kaulukset piilosta) tekevät kotiäitilookista hieman virallisemman – preppy casual lookin!
Nyt kun ilmat hieman viilenivät niin sai ottaa esiin luottotakkini. Muistaakseni nyt kolmatta vuotta. Karvavuori (osassa takkia) lämmittää ihan siellä paukkupakkasilla. Harmittaa vaan, kun ostin kokoa liian suuren takin. Pakko oli saada enkä malttanut odottaa 🙂 Toisaalta nythän tuonne alle mahtuu vähän paksumpikin villapaita tarvittaessa. Hiukkasen ehkä ”rönttö-look”, mutta ah näihin kotiäitipäiviin niin sopiva ja mukava 🙂 Kengät kaipaavat uusia nauhoja ja päivitystä asap.
Hih, nyt väliin siis päivän asu -kuvia muutenkin kuin peilin kautta napattuna. Facebookissa eilen hehkutinkin, että mulla on kameran jalusta lainassa nyt parisen viikkoa, joten pitänee käyttää aika hyödyksi. Illalla se ainakin vakautti kuvat niin, ettei ne tärähtänyt. Siihen lisäksi kaivoin kameran manuaalin esiin…siis siellähän on vaikka mitä asetuksia, joita en ole käyttänyt. Saatikka tiennyt niiden olemassa olosta. Opiskelu jatkuu.
Illalla kuvia (ja ruokaohjetta siihen broilerkasvisvuokaan) 
meidän viime lauantaisilta treffeiltä ♡
Keskiviikkoterkuin, 
(kotiäitihommiin eli imurointiin suuntaava)

« Vanhemmat
Uudemmat »