keskiviikko 06. joulukuun 2017

Jouluperinteitämme sekä kaksi jouluista salaattia

9

HEIPPAHEI IHANAT

ja onnea rakas 100-vuotias Suomi! Itsenäisyyspäivä on kautta aikain tarkoittanut minulle sitä, että on aika rauhoittua kohti joulua. Itsenäisyyspäivänä sitä tulee mietittyä vuosi toisensa jälkeen, että kuinka kovin onnekas sitä on. Siitä, että on syntynyt Suomeen. Kuinka onnekas sitä on, että on saanut viettää monen monta ihanaa joulua perinteitä muodostaen. Osaltaan vanhoja lapsuuden joulujen perinteitä vaalien, mutta toisaalta myös oman näköisen vivahteen niihin tuoden. Suomen 100-vuotisteeman inspiroimana pääsin pohtimaan omia jouluperinteitäni Atrian kaupallisen yhteistyön myötä.

Kerroinkin tuossa viime viikolla, että lapsuudessani meillä kotona joulusiivoukset aloitettiin vasta 23. päivä joulukuuta äidin tultua kotiin töistä. Sen lisäksi, että äiti teki taikojaan ja sai kodin hetkessä joulusiivottua ja koristeltua, teki taikojaan myös ruoanlaiton suhteen. Musta on alkanut näin jälkikäteen tuntua, että meidän äiti ei nukkunut lainkaan jouluaaton vastaisena yönä. Ihan vain sen takia, että sai tehtyä joka joulu täydellisen joulun perheelleen. Ruokineen päivineen. Meillä jouluihin kuului vahvasti vanhat perinteiset jouluruoat laatikkoineen ja täydellisesti paistettune kinkkuineen. Lisäksi palapaistikastike, joka oli niin mureaa, että se suli suussa. Lapsuuden joulupöydissäni tarjottiin Pohjanmaan ja Pirkanmaan herkkuja. Kaupunkilaiskodin jouluherkkuja yhdistettynä isän puolelta maatalon runsaaseen joulupöytään.

Perinteisten laatikoiden ja täydellisesti paistetun kinkun lisäksi meillä tarjoiltiin joulupöydässä kaloja, erilailla valmistettuna. Äiti tykkäsi laittaa tarjolle vastapainoksi myös muutamia salaatteja. Itse olen ollut aiemmin vahvasti näiden vanhojen perinteiden vaalija, mutta viimeisten vuosien aikana, olen vähän lipsunut raiteilta. Hyvällä tavalla. Olemme muodostaneet omanlaisemme joulun. Toivottavasti sellaisen, josta meidän tytöt nappaavat vaikutteita ja perinteitä mukanaan tulevaisuudessa.

Siinä, missä meillä kotona aikoinaan ei käytetty puolivalmisteita, vaan kaikki jouluruoat piti itse valmistaa alusta asti, olen sen suhteen vähän eri maata. Välillä tuunaan kaupan valmislaatikoista kerman ja mausteiden avulla peruna- ja lanttulaatikot. Myös ruokarepertuaari ei ole meidän joulupöydässämme niin laaja kuin kotonani aikoinaan. Joka vuosi päätämme, että keskitymme vain kaloihin ja salaatteihin. Ja silti löydämme itsemme syömässä niitä laatikoita ja kinkkuja 🙂

Tänä vuonna pääsemme jouluaattona valmiiseen joulupöytään, mutta silti teemme myös jotain jouluisia ruokia itse. Lipeäkalakeiton lisäksi muutama ruokaisa salaatti, esimerkiksi tuo kuvissa vilahteleva juhlava kinkkusalaatti tai jouluinen makkarasalaatti. Meillä on taidettu joka vuosi paistaa kinkku. Vaikkei sitä loppujen lopuksi syö muu kuin tuo mies. Itse syön sen verran, että saan joulun maun kinkun juuri tultua ulos uunista. Sen takia olin positiivisesti yllättynyt, että joulukinkkua saa siivutettunakin kaupasta. Atrian Perinteisesti kypsytetty ja siivutettu joulukinkku painaa noin 1,2 kiloa eli siitä riittäisi meidän perheelle ihan loistavasti. Ellemme sitten halua joulun tuoksua kotiin paistettavan kinkun muodossa 🙂 Tuosta perinteisestä kinkusta valmistin juhlavan kinkkusalaatin.

JUHLAVA KINKKUSALAATTI
4-6 henkilölle

Salaatti:
100 g pinaattia
50 g rucolaa
300 g Atrian Perinteisesti kypsytettyä ja siivutettua joulukinkkua
3 punaista omenaa
1 rkl voita
2 tl kanelia
loraus hunajaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl makeaa sinappia
1 rkl hunajaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Koristeluun:
granaattiomenan siemeniä
saksapähkinää rouhittuna

Ohje valmistukseen:
Pese omenat huolellisesti ja kuutioi ne. Sulata kattilassa voi ja lisää kaneli, hunaja sekä omenan palat. Anna omenien maustua noin viisi minuuttia. Ota pois kattilasta. Sekoita pinaatti ja rucola kulhossa keskenään. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pinaattirucolasalaattiin. Kuutioi joulukinkku ja sekoita pinaattirucolasalaattiin. Lisää kastike ja sekoita. Annostele tarjoiluvadille. Koristele granaattiomenan siemenillä sekä saksanpähkinärouheella.

Toisen juhlavan ja jouluisen salaatin valmistin Atria Gastro Punajuurimakkarasta, joka veikin liki kielen mennessään. Rakastan punajuurta ja rakastan makkaraa. Pannulla paistettaessa punajuurimakkaroista tuli ihan täydellisiä. Ja mikä ihaninta, suutuntuma oli oikein miellyttävä. Tässäkin salaatissa yhdistin suolaista ja makeaa. Se jotenkin on minulle se joulun täydellinen makuliitto.

JOULUINEN MAKKARASALAATTI
4-6 henkilölle

1 pkt Atria Gastro Punajuurimakkaroita
3 isoa porkkanaa
10 ruusukaalia
150 g sokeriherneitä
6 pientä keitettyä kiinteää perunaa
rucolaa
100 g vuohenjuustoa
hunajaa
tuoretta timjamia
1 rkl kanelia
öljyä
merisuolaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
2 rkl vaaleaa balsamicokastiketta
pari pyöräytystä mustapippurimyllystä

Ohje valmistukseen:
Pese ja kuori porkkanat sekä ruusukaalit. Halkaise porkkana keskeltä ja leikkaa siitä ohuita lohkoja. Puolita ruusukaalit. Kaada noin 1 rkl oliiviöljyä isoon paistinpannuun. Lisää porkkanat ja ruusukaalit. Pilko sekaan tuoretta timjamia ja lisää noin 1 rkl hunajaa ja kanelia sekä maun mukaan merisuolaa. Ruskista porkkanoita ja ruusukaaleja hieman. Laske lämpöä ja anna kypsyä kannen alla noin puoli tuntia tai kunnes porkkanat on sopivan pehmeitä, mutta kuitenkin napakoita. Lisää sokeriherneet ja jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia. Kuori keitetyt perunat ja lohko ne. Lisää paistinpannulle ja anna muhia kannen alla miedolla lämmöllä sillä aikaa, kun paistat makkarat.

Viipaloi makkarat ja paista paistinpannulla noin 10 minuuttia, kunnes ovat saaneet hieman väriä. Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää ne paistinpannuun. Kaada paistinpannun antimet tarjoiluvadille rucolapedille. Lisää päälle paistetut makkarasiivut. Murustele koko komeuden päälle hieman vuohenjuustoa ja pienistele tuoretta timjamia. Nauti lämpimänä!

Joulussa ehdottomasti parasta on syöminen. Istuminen alas pitkän kaavan mukaan ja nauttiminen. Mutta parasta se on näin Itsenäisyyspäivänäkin. Onnea vielä Suomi ♥ Ja teille ihanille siellä ruudun toisella puolella…

OIKEIN IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ,

PS. Atrian joulu-sivulta löytyy hurjan paljon inspiraatiota joulun ajan kokkailuihin, käykäähän katsomassa!


sunnuntai 03. joulukuun 2017

Suussa sulava mokkapalakakku (sis. arvonnan)

75

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lejos Van Houtenin kanssa.

SULOISTA SUNNUNTAIHUOMENTA

ja ihanaa ensimmäistä adventtisunnuntaita! ♥ Muistan ne talviset pakkaspäivät, kun äiti keitti meille kuumaa kaakaota ulkoleikkejen jälkeen. Kaakaojauheeseen, jota ei ollut makeutettu. Joukkoon lisättiin ripaus sokeria. Äiti sekoitti punaisessa emalikattilassa kaakaon vispilällä, joten kun kaakaon kaatoi oranssiin kirahvimukiin se vaahtosi ihanasti. Muistan suloiset sunnuntai-illat, kun äiti keitti meille suklaamannapuuroa. Mannapuuron sekaan annosteli kaakaojauhetta saaden mannapuurosta täydellisen herkun.

Muistan myös ne keskiviikkopäivät, kun juoksin kiireen vilkkaa koulusta kotiin. Keskiviikkoisin mummu oli meitä hoitamassa ja tiesin, että kotona odottaa suklaapelti (myös nykyään mokkapalana tunnettu herkku), lasi kylmää maitoa sekä uunituore Aku Ankka. Yhteistä näille kaikille herkuille on Van Houtenin laadukas ja perinteinen kaakaojauhe. Pääsin fiilistelemään lapsuusmuistoja ja herkuttelemaan kaupallisen yhteistyön myötä Lejos Van Houtenin kanssa. Suklaapelti tai usemmille teille tutummin mokkapalat, on minulle se mieluisin suklaaherkku. Klassikko, kuten Van Houten -kaakaojauhokin. Vaikken fanaattinen suklaan suhteen olekaan, niin suklaapelti katoaa parempiin suihin alta aikayksikön. Täyteläinen, suklainen eikä liian makea. Kampanjan tiimoilta kehittelin mokkapalamakumaisen suklaakakun. Herkun joka taipuu jälkiruokapöydästä aina juhlapöytään asti.

Alkuperäinen resepti on mummultani kulkeutunut äidilleni. Ruutupaperilla, joka on jo kellastunut ja jota koristaa pienet suklaatahrat. Hieman muokkasin alkuperäistä reseptiä muun muassa modernisoiden, sillä siinä mittoina käytettiin kahvikupillisia.

SUUSSA SULAVA MOKKAPALAKAKKU

Pohja
2 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl Van Houten -kaakaojauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
150 g sulatettua margariinia
1,5 dl maitoa

-vaahdota munat ja sokeri
-lisää joukkoon nostellen varovasti yhteen sekoitetut kuivat aineet, maito ja sulatettu voi
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys vielä ennen uunista pois ottamista.
-annan pohjan jäähtyä hyvin ennen sen puoliksi leikkaamista ja täyttämistä
-leikkaa kakkupohja puoliksi ja levitä alapohjalle reilu kerros kuorrutetta
-laita kansiosa kuorrutteen päälle ja levitä kuorrutetta kakun päälle reilusti
-koristele halutessasi suklaarouheella ja kaakaojauheella

Kuorrute
300 g tomusokeria
6 rkl voita
4 rkl Van Houten -kaakaojauhoja
7 rkl vahvaa & kylmää kahvia

-sulata voi kattilassa, lisää muut aineet
-sekoita niin kauan miedolla lämmöllä, että tomusokeri liukenee
-anna kuorrutteen jähmettyä hieman, jotta se pysyy nätisti kakun välissä ja päällä

Kakusta tuli ihanan täyteläinen, olematta kuitenkaan sellainen äkkimakea. Ja vaikka tähän mokkapalakakkuun tujua kahvia lorautettiinkin, niin silti ei ollut liian kahvimainen eli maistui lapsillekin. Jos joillekin spaghetti tai lasagne on lohturuokaa, niin minulle sitä on suklaapelti sekä tämä siitä jalostettu mehukkaan täyteläinen kakku ♥

Vaikka tämä kakku onnistuikin loistavasti, niin ei ne leipomukset Marian keittiössäkään aina onnistu 🙂 Olisi kiva kuulla sinun leivontamokasi tuolla kommenttiboksin puolella, sillä kaikkien vastanneiden kesken sain arvottavaksi Van Houten -tuotepaketin, jonka mukana toimitetaan Prisca Leclercin signeerattu Mokkapalat-kirja. Lisäksi kommentin jättäessäsi olet mukana KitchenAid sähkövatkaimen arvonnassa! Aivan huikea arvonta siis 🙂 Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 10.12. klo 10.00. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


keskiviikko 29. marraskuun 2017

Ihanan pehmeä & terve iho (sis. arvonnan)

87

MOIKKAMOI!

Onko mitään ihanampaa kuin pehmeä iho? Sellainen, joka eikä kirsitä ja joka hehkuu hyvinvointia? Iho, joka on kiitollinen siitä pienimmästäkin vaivannäöstä, jonka sille suot? Mun mielestä hyvinhoidettu ja pehmeä iho on on asia, josta en suostu tinkimään. Olenkin kertonut teille peloistani ja huolistani viimeisten kahden vuoden aikana liittyen siihen, että miten ihoni reagoi ikääntymiseen. Pääasiassa olemme jutelleet kasvojen ihosta, mutta katsastetaan nyt pintaa syvemmälle koko vartalon ihoon. Iho on ihmisen suurin elin, joten jo ihan senkin takia siitä tulee pitää hyvää huolta. Kaupallisen yhteistyön myötä Medisoftin kanssa sain testiin kotimaisia Medisoft -ihonhoitotuotteita sekä pohtimaan pehmeän ja terveen ihon salaisuutta hieman enemmän. 

Olen huomannut parin viime vuoden aikana, että niin kasvojeni kuin vartalonikin iho on alkanut ohenemaan. Kasvojen iho minulla on aina ollut kovin ohut, mutta nyt olen huomannut, että myös vartalon iho alkaa olemaan ohuempi. Verisuonet paistavat helpommin läpi ja välillä tuntuu, että dekolteenkin iho on kuin silkkipaperia. Lisäksi ihon kimmoisuus on selvästi vähentynyt täytettyäni 40 vuotta. Silloin pari vuotta sitten siis 🙂 Tämän parin vuoden ajan olen ollut vartalovoidekoukussa. Huomannut, että mitkä tuotteet sopivat iholleni ja mitkä eivät. Kovin hajustetut tuotteet ovat saaneet pahimmassa tapauksessa aikaan nokkosihottumatyyppisen reaktion. Medisoftin tuotteet ovat miedosti hajustettuja ja ne sopivat koko perheelle. Herkkä ihoni ei ole reagoinut niihin, mistä olen erittäin onnellinen, sillä tuntuu että olen nyt löytänyt tuotesarjan, joka toimii!

Olen kuukauden päivät testannut Medisoftin tuotteita päivittäisessä käytössä. Medisoft on iholle ihana kotimainen tuotesarja, joka on saatavilla ihan päivittäistavarakaupoista. Laadultaan tuotteet kuitenkin vastaavat apteekeissa myytäviä ihonhoitosarjoja, sillä Medisoft on tunnettu medikaalisesta osaamisestaan. Yksi asia, mitä arvostan ihonhoidossa on se, että ihonhoitorutiinit eivät saa viedä liian kauaa aikaa. Joten pesunesteen pitää olla tarpeeksi pesevä, mutta hellä ja samoin vartalovoiteen nopeasti imeytyvä, mutta varsin kosteuttava. Niinä päivinä, kun urheilen käyn kaksi kertaa suihkussa. Se, jos mikä kuivattaa ihoa melkoisesti. Olen huomannut, että tuo Hoitava PESUNESTE pesee hellästi, mutta varmasti. Eikä iho kiristä sen käytön jälkeen niin kuin usein suihkun jälkeen. Välillä pesen myös kasvoni tuolla pesunesteellä ja se toimii siihenkin tarkoitukseen oikein hyvin. Sen, kuten muidenkin testiin saamieni ihonhoitotuotteiden pH on 5,5 eli iholle varsin ihanteellinen. Ihanteellisen pH:n tuotteet auttavat säilyttämään ihoa suojaavan luonnollisen happamuuden ja rasvakerroksen.

Täytyy myöntää, että on ollut päiviä, että olen laistanut suihkun jälkeisestä vartalon rasvauksesta. Kun on ollut olevinaan niin kiire. Tiedän, että se ei ole hyvä juttu! Mutta jos tiedän, että joudun samantien pukemaan päälle tiukat housut tai sukkahousut niin mikään ei ole ilkeämpää kuin vetää housuja jalkaan niin, että ne kinnaavat vartalovoiteen mukanaan. Medisoftin Hoitava VARTALOVOIDE imeytyy älyttömän nopeasti ja jättää ihon silkinpehmeäksi ja joustavaksi. Eikä ole ongelmaa kiireessäkään, etteikö olisi saanut tiukkoja housuja vedettyä jalkaan 🙂

Näin alkutalvesta ja talvisin huomaan varsinkin töissä käsieni ihon kuivuvan. Ehkä se on se paperien käsittely osaltaan lämmityksen kanssa, mikä saa tämän aikaan. Välillä sormenpääni ja kynsinauhani ovat karheat kuin santapaperi. Hoitava KÄSIVOIDE on luksusta kuiville käsille; se sisältää ihoa hoitavaa glyseriiniä sekä suojaavaa ja kosteuttavaa sheavoita. Ja jälleen tässäkin arvostan suunnattomasti sitä ominaisuutta, että voide imeytyy nopeasti eikä jätä käsiä tahmaiseksi niin kuin jotkut käsivoiteet.

Se on jännä juttu, että ulkomailla tulee käytettyä käsihuuhdetta aina. Mutta miksei niitä bakteereja voisi estää leviämästä täällä Suomessakin. Varsinkin näin flunssa-aikaan. Desinfioiva KÄSIHUUHDE pääsi meillä kylpyhuoneen altaan reunalle ja sitä tulee käytettyä päivittäin monta kertaa. Lapsillekin olen sanonut, että heti koulusta tullessaan pitää mennä pesemään kädet ja vastedes käyttämään myös käsihuuhdetta.

Minkä takia ihoa tulee hoitaa? Edellä mainitsinkin, että sen pehmeyden ja kimmoisuuden takia, mutta jo ihan terveydenkin takia on ihon hyvinvointiin panostettava. Kuiva, haavautunut iho imee enemmän bakteereja sisäänsä. Jo senkin takia ihon hyvinvointiin tulisi panostaa. Terve ja pehmeä iho on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin takia merkittävässä osassa.

Haluaisitko sinäkin kokeilla Medisoft -tuotteita? Vastaamalla alla olevaan kysymykseen olet mukana Medisoft -tuotepaketin arvonnassa (arvon kaksi pakettia):

 Miten pidät ihosi ihanana?

Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu 6.12. klo 10.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

KAUNISTA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,


sunnuntai 26. marraskuun 2017

Pumpulinpehmeitä unelmia (sis. arvonnan)

85

SULOISTA SUNNUNTAIAAMUA IHANAT!

Tänään sukelletaan pehmeään pumpuliin ja lähdetään lempiaiheeseeni, tekemiseen joka on lähellä sydäntäni. Nimittäin unelmointiin. Ilman unelmointia elämä olisi kuin pulla ilman rusinoita. Tee ilman hunajatilkkaa tai parisuhde ilman rakkautta. Niin tärkeää itselleni unelmat ja niiden tavoittelu on. Osana Lambin kaupallista yhteistyötä pääsen kertomaan teille unelmoinnista. Pehmeämmän elämän merkityksestä. Toteutuneista unelmista ja niistä jutuista, joista vielä unelmoin.

Tunnistan, että sanonta ”pää pilvissä, jalat maassa” kuvaa itseäni täydellisesti. Unelmoinnissa ei ole mitään väärää. Kunhan sen ottaa mukavana lisänä elämän kulkuun. Tietäen sen, että kaikki unelmat eivät ole edes tarkoitettu toteutuvan. Tiedättekin jo sen, että pyrin viettämään joka aamu sen oman hetkeni sohvannurkassa kahvikupin kanssa. Näinä päivinä kun elämä on varsin kiireistä ja ruuhkavuodet välillä pistävät unelmien toteuttamisen jäihin on kuitenkin mahdottoman tärkeää ottaa sitä aikaa itselleen. Uskaltaa unelmoida. Rauhoittua ja olla ajattelematta arkisia juttuja.

Antaa unelmille siivet, kuten sanotaan. Mitä minä sitten tuolla sohvannurkassa kahvikuppini kanssa unelmoin? Isossa mittakaavassa siitä, että minä ja perheeni saisimme elää terveenä. Että meillä olisi mahdollisuus toteuttaa unelmiamme. Siitä, että lapsista kasvaisi kunnon kansalaisia. Että he saisivat mieluisat ammatit ja olisivat onnellisia. Unelmoin myös eläkepäivistä miehen kanssa. Ryppyisenä istuisimme vierekkäisissä keinutuoleissa siellä missä on lämmin. Auringonlaskua katsellen ja hiljaisuudesta nauttien. Onnellisena ja päivän golfkierroksesta vanhat luut kolottaen. 

Unelmoin usein myös siitä, että tämä jatkuva kiire loppuisi. Tiedostaen kuitenkin sen, että nautin tästä kiireestä suunnattomasti. Tiedän, että vaikka tulisi mahdollisuus jäädä lepäämään laakereilleen toteuttamaan niitä unelmia, niin en olisi onnellinen. Kaipaan elämääni sisältöä, joten unelmoin myös siitä, että saan pitää nämä kaksi minulle rakasta työtä mukana aina eläkeikään asti. Mummobloggarit on kolmenkymmenen vuoden päästä kuulkaas ihan uusi genre 😉 Unelmoin uusien paikkojen näkemisestä ja siitä, että joskus pääsisin Australiaan. Tehdä road tripin Melbournesta rannikkoa pitkin aina Sydneyyn asti.

Unelmoin, että joskus olen lentänyt niin paljon, että pääsen pitkän matkan business-luokassa. Sen ainoan kerran kun sinne upgraden sain nukahdin heti nousun jälkeen ja heräsin Bangkokiin laskeuduttessa. Haluaisin kokea tuon matkan uudelleen. Hereillä ja mukavasta tuolista nauttien. Unelmoin pääseväni vielä kerran näkemään tuon iki-idolini Garth Brooksin livenä. Kunnon country-jytinäkeikalla. Stetsoni päässä, Wranglerit ja buutsit jalassa.

Unelmointi on ihanaa. Kiitollinen olen, että olen päässyt toteuttamaan niin monia unelmiani. Että niin moni unelmani on toteutunut kuin sattuman kaupalla. Lukioiässä aloin unelmoimaan kauppatieteiden maisterin tutkinnosta, mutta valitettavasti teini-iän epävarmuudessani en luottanut kykyihini. Uskonut itseeni. Sinä päivänä, kun palautin graduni ja tiesin sen tulevan hyväksyttynä takaisin, saavutin siihen astisen elämäni isoimman virstanpylvään; en saanut vain erästä isoa unelmaani toteutettua vaan sen lisäksi sain aimo annoksen itsevarmuutta. Sitä, mistä en silloin teini-iässä osannut edes unelmoida.

Perheestä ja rakkaudesta olen ollut kova tyttö haaveilemaan aina. Niiden suhteenkin sain lottovoiton. Uskon, että kun vain uskaltaa unelmoida ja tehdä töitä unelmien eteen, niin jossain vaiheessa unelmointi ainakin joidenkin unelmien osalta palkitaan. Ja kuten sanoin, niin osa unelmista on sellaisia, joita unelmoin ihan vain unelmoinnin takia. Tietäen, että en niitä koskaan tule saavuttamaan. Unelmointi pelastaa harmaankin päivän. Tekee elämästä hurjan paljon mielekkäämpää.

Unelmoinnin avuksi Lambin sivuilta löytyy Unelmalista, käykäähän tutustumassa. Unelmat siivittävät pehmeämpään elämään. Kuten tekee myös Lambin uusi pehmeääkin pehmeämpi WC-paperi. Siinä on käytetty Soft Pillow -teknologiaa; pilven mallisia tyynyjä, joiden sisällä olevat pienet ilmataskut tuovat ilmavaa, uudenlaista pehmeyttä. Meille herkkähipiäisille tiedoksi, että tuote on Suomen astma -ja allergialiiton suosittelema ja valmistettu Suomessa.

Mistä sinä unelmoit?

Vastaamalla ylläolevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiboksissa, olet mukana Lambi -tuotepakettien arvonnassa. Sain arvottavakseni kolme pehmeää tuotepakettia! Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä sunnuntaina eli 3.12. klo 10.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

Itse ajattelin nyt sujahtaa vielä takaisin tuonne sohvannurkkaan, ottaa santsikupin kahvia ja antaa unelmien lentää. Muistakaahan tekin unelmoida ♥

SUNNUNTAITERKKUSIN,


torstai 23. marraskuun 2017

Tunnelmallinen joulukattaus

8

HEIPPAHEI IHANAT!

Saahan jo pikkuisen joulustella, saahan? 🙂 Tottakai tähän aikaan vuodesta se jo sallitaan. Kaupallisen yhteistyön myötä Ellos:n kanssa pääsin fiilistelemään joulun tunnelmaa jouluisen kattauksen myötä.

Olen yllättänyt itseni sillä, että tänä vuonna olen ottanut joulua vastaan varsin maltillisesti. Maltillisemmin kuin aiempina vuosina. Kerroinkin teille, että yleensä tähän mennessä olen vähintäänkin tehnyt jo koeversiot jouluaaton jälkiruokapöydän herkuista. Suunnitellut joulun väripalettia ja koostanut ensimmäisen version jouluaaton menusuunnitelmasta paperille. Tänä vuonna olen kuitenkin ajatuksen tasolla valmistellut joulua, vaikken niin ole vielä ehtinyt essuni kanssa keittiössä joulun herkkujen parissa puuhastelemaankaan. Lukuunottamatta muutamia jouluisia herkkuja.

Tänä vuonna vietämme joulun Lapissa, mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö laittaisi uutta kotia joulukuntoon. Joulua edeltävänä viikonloppuna koristelemme kodin jouluun. Tuomme kuusen sisälle, koristelemme sen ja katamme joulupöydän kauniisti. Syömme ensimmäiset jouluruoat ja nautimme. Ruokahuoneen ja olohuoneen väliin sijoitetaan perinteisesti joulukuusi, jonka oksilla lepäävät tuikkivat kynttilät tuovat ihanaa joulun tunnelmaa myös ruokahuoneen puolelle.

Siinä missä joinain vuosina joulumme oli hyvinkin valkoinen, niin juhlimme joulua tänä vuonna tunnelmallisen tummissa sävyissä. Tummansinistä, kultaa, ripaus vihreää. Pienesti vaaleilla sävyillä piristettynä. Voipi olla, että kuuseen pääsee myös muitakin palloja kuin niitä valkoisia ja hopeisia. Löysin nimittäin mummun kätköistä tummansinisiä ja kullanvärisiä palloja.

Mutta se joulukattaus, se näyttää tänä vuonna kutsuvan hämyisältä ja kotoisalta. Sellaiselta, että kun pöydän keskelle kattaa jouluiset ruoat ja kaataa lasiin hieman hyvää juotavaa, niin pöytä kutsuu istumaan äärelleen pitkän kaavan mukaan. Pöytäliinaksi joulupöytään pääsee jo tuo aiemmin Ellokselta ostamani tummansininen Pembroke -pöytäliina. Ei huolta kuulkaas silittämisestä, sillä se saa luvan kanssa olla ryppyinen. Meillä äidillä oli tapana käyttää joulupöydässä tärkättyä valkoista joululiinaa. Me luomme lapsuudenkodissani uusia jouluperinteitä ja ainakaan toistaiseksi niihin ei kuulu tärkättyä pöytäliinaa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä 🙂 

Yhtä viehättävän ryppyisenä näyttäytyvät juhlapöydässä lautasliinat. Pembroke -pellavalautasliinat ovat pestyä pellavaa ja ostin nekin jo aiemmin syksyllä. Harmillisesti niitä ei tällä hetkellä näyttäisi tummansinisenä olevan, monissa muissa kauniissa väreissä kuitenkin. Lautasliinarenkaiden virkaa ajaa hamppunaru sekä koristeena toimii eukalyptusoksa. Samaa eukalyptusta löytyy myös kauniista kullanvärisestä Glänta -lasilaatikosta.  Joulupöydässä ruoka nautitaan kauniista Svala -lautasista sekä Svala -kulhoista.

Koristeita ei sen liiemmin joulupöytään tarvita, vaan ilme saa olla tavallaan pelkistetty. Kattaukseen sopivat vaaleat Juvel -paperikoristeet ja pöydältä saa löytyä muutama Spira -paperikoriste. Kullanvärisiin Dorri -kynttilänjalkoihin täytyy ostaa joulupöytään arvoisensa antiikkikynttilät. Taljat tuolin selkämyksillä tuovat lämpöä ja pehmeyttä, kuten tuo myös tuo varsin kaunis ja jouluinen Elsa -tyynynpäällinenkin.

Kotona mennään vahvasti siis tummien sävyjen saattelemana jouluun, mutta uskonpa, että nämä samat kattauksen kaunistajat matkaavat kanssamme viettämään joulua mökille Pyhälle. Tunnelmalliset keloseinät yhdistettynä rouheaan pellavaan luovat ympärilleen tunnelman, jollaisen voi kokea vain Lapissa. Jouluaattoa ja sinistä hetkeä odotellen.

Tässä syksyn ja alkutalven kuluessa olen tutustunut Elloksen monipuoliseen tuotevalikoimaan. Niin sisustuksen kuin vaatteidenkin suhteen. Joka ikinen kokemus on aina ostotilanteesta tuotteiden toimittamiseen on ollut positiivinen. Siitä kertoo jo sekin, että olen kampanjan ulkopuolella asioinut tuolla Elloksen nettikaupassa usein. Hups, vaikka pienimuotoisessa ostokiellossa olenkin 🙂

Jokos siellä on joulukattaus suunniteltu?

TUNNELMAA TORSTAIHIN TOIVOTELLEN,


« Vanhemmat
Uudemmat »