sunnuntai 17. helmikuun 2013

Mama Maria’s meatballs

7
Suloista sunnuntaita ihanat! 
Mitä teidän sunnuntaihin kuuluu? Täällä meillä sunnuntai kuluu vanhaan tapaan; pyykätessä, silittäessä (mies lähtee vähän virallisemmalle työreissulle ja jösses, että noita kauluspaitoja riittää), ulkoillessa ja tottakai uutta olohuonetta ihastellessa (tästä lisää huomenna heti aamusta) ;).
Juoksin aamulla vähän vajaan parin tunnin juoksulenkin ja voi pojat, että oli kivaa. Osan matkasta sai muuten jo juosta ihan asfaltilla. Juoksin ikään kuin varastoon, koska viikolla en näillä näkymin ehdi juoksemaan. Tai pääse, koska olen lasten kanssa kolmistaan kotosalla. Juoksulenkin jälkeen mut yllätti totaalinen hiilihydraattihimo; ollakin, että eilen illalla juuri söimme uuniperunaa. Pastaa tulee sen verran harvoin syötyä nykyään ja koska hiilarihimon lisäksi olen himoinnut tomaattista lihapullakastiketta jo pitkään niin sunnuntain aikuisten lounas oli valmis. Lapset olivat onneksi syöneet jo ruoka-aikaan, vaikka äippä huitelikin pitkin lenkkipolkuja. 
                 
Mama Maria’s meatballs

lihapullat
700 g naudan paistijauhelihaa
pippuria
suolaa
viipale vaaleaa leipää
loraus maitoa
tujaus tomaattipyrettä
tuoretta timjamia

Murustele leipä kulhoon, lisää muut aineet. Sekoita sekaisin ja muotoile haluamasi kokoisia pullia. Mä tein aikas isoja pullia. Paista pullia uunin ylätasolla 225 asteessa kunnes ruskettuneita. Sitten siirrä lihapullat keskitasolle ja alenna lämpötila 200 asteeseen.

kastike
1 tlk tomaattimurskaa 
(mä käytän La bio idean luomutomaattimurskaa)
pari desiä kermaa
punasipuli pilkottuna
2 valkosipulin kynttä pilkottuna
suolaa
pippuria
chiliä
loraus ketsuppia

Lisää em. aineet kasariin ja anna porista parikymmentä minuuttia. Keitä tällä välin haluamasi pasta. Lisää lihapullat kastikkeeseen ja nauti pastan, vastahöylätyn parmesanin ja kylmän maidon kera.

*******************************
Koska tämäkin ohje on ”omasta päästä”ohje, niin olen pahoillani, että ihan tarkkoja määriä en pysty sanomaan. Ei ole tapana mittailla sen tarkemmin vaan huitastua maun mukaan sitä sun tätä tuonne keitoksiin 🙂 Voin sanoa, että nyt on hiilaripöhnä. Väsyttää sen mukaisesti.
Kommentteihin vastaaminen hieman laahaa (anteeksi ♥), mutta tämän illan jälkeen ollaan kuulkaas niiden osalta reaaliajassa! Nyt Ice Age 4 eetteriin ja voipi olla, että ummistan silmät ihan hetkeksi. 
Huomenna heti aamusta tosiaan valoisalla otettuja 
kuvia uusitusta olkkarista, joten stay tuned!
Suloista sunnuntain jatkoa
 toivottelee,

lauantai 16. helmikuun 2013

Lördagsmys (olohuoneen uusi ilme)

20

Hiphei,

että voi olla ihminen onnensa kukkuloilla; se piano siirtyi vihdosta viimein takkahuoneeseen. Facebook-tykkääjiä olenkin piinannut päivän mittaan kuvilla välivaiheista. Nyt iltahämärässä otettuja kuvia tännekin. Huomenna/viikolla sitten päivännäöllä otettuja kuvia ja lisää sepustusta siitä, minne ne kirjat sitten oikein tuolta vitriinistä katosivat.
Me like it very much! 😉
Nyt uuniperunoita ja punaviinosta, joidenka jälkeen Putousta!

Muksaa lauantai-iltaa ♥

 Kiitos kivoista kommenteistanne aamuiseen postaukseen, palaan niihin myöhemmin! 🙂

lauantai 16. helmikuun 2013

Keltaista keittiössä, sinistä sohvien välissä

12

Goooood morning! 

Hih, lievää ystävänpäiväjuhlaväsymystä ilmassa; perinteinen perjantai-illan keittiöelämä korvattiin eilen takkahuoneessa sohvatorkuilla. Jotka kestivät ihan koko illan. Muu perhe ei siis saanut nauttia perinteisiä perjantai-illan herkkuja vaan torstai-iltana valmistamaani makaronilaatikkoa. Ihan hyvinhän tuokin upposi 🙂 

Alunperin meillä oli tarkoitus mennä tänään katsomaan Räyhä Ralfia leffaan, mutta koska tänään on ainoa vapaa lauantai sitten seuraavaan pariin kuukauteen niin taidetaan vaan olla kotosalla ilman sen suurempia suunnitelmia. Mies lähetettiin spinningiin ja me lähdetään tytsyjen kanssa kauppaan. Josko sitä tänään jo olisi jotain muuta ruokaa tarjolla kuin tuota makaronilaatikkoa 😉 Hama-helmet ovat huvenneet jonnekin, joten ehkä täydennetään hama-helmivarastoa ja puuhaillaan niiden parissa. Itse haaveilen myös kunnon salirääkistä, mutta saas nähdä jaksaako. Sohvapöydälle olisi kertynyt mukava kasa sisustuslehtiä luettavaksi… Ihanaa, kun ei ole lukkoon lyötyjä suunnitelmia.

Viime kauppareissulla mukaani tarttui tämän ”kevään” ensimmäiset helmililjat. Mulla vain tuppaa käymään niiden kanssa samalla tavalla kuin hyasinnitenkin; kastelen liikaa ja varret ylikasvaa. Pari kierrosta juuttinarua ympärille ja ongelma on korjattu!
Löysin muuten keittiön keltaiselle jakkaralle täydellisen keltaisen kaverin
tasapainottamaan kokonaisuutta. Siitä lisää ehkä jo huomenna!
Leppoisaa lauantaita ♥
muistakaahan levätä! 
PS. arvatkaas mistä tietää, että on pitänyt vähän kiirettä? No, huomasin eilen että mulla on vielä tammikuun kalenteri tuossa seinällä. Nyt on vaihdettu helmikuun vastaavaan, onhan tässä onneksi vielä pari viikkoa tätäkin kuuta jäljellä 🙂

perjantai 15. helmikuun 2013

Tyttöystäviä tupa täynnä

26

Väsynyt, mutta onnellinen perjantaimoikkamoi! 🙂

Ihanat ystävänpäiväjuhlat takana; paljon kikatusta, discoilua, ystävyyskorujen tekoa, ystäväkirjan täyttämistä, herkkuja niin että napa paukkuu, yhteishengen nostattamista, piiloleikkiä ja sydänilmapallojen puhaltelua.
Kuten kuvista näkyy, niin lapset osallistuivat askarteluihin (tosin eipä munkaan saksien käyttötaidot ihan priimaa luokka ole, joten vinoon olisin itsekin leikannut) ja muffareiden sekä cupcakejen koristeluihin. Ihanasti toiset halusivat olla jutussa mukana ♥ Tänä vuonna annoin Julialle luvan kutsua vain luokkakaverinsa; ensi vuonna ehkä sitten pidämme ystävänpäiväjuhlat muille kavereille.
Vaikka juhliin tulee tehtyä paljon enemmän tarjottavaa kuin mitä kaupaksi menee (ja tämän tiedostaa aina jo etukäteen) niin silti juhlat kaikkinensa ovat aina sen kaiken touhotuksen väärti. Ja se olotila (kuten tänään), kun juhlat ovat onnistuneesti ohi ja huomaa, että lapsi/lapset ovat onnensa kukkuloilla juhlien jälkeen. Mun mielestä se on osaksi myös meidän vanhempien tehtävä auttaa lapsia luomaan ja vahvistamaan ystävyyssuhteita. 
Ja hei, vaikka mulla aina menee vähän överiksi tarjottavien kanssa niin silti suunnittelen jo parin kuukauden päähän; huhtikuussa meillä vietetään molempien tyttöjen kaverisynttäreitä (erikseen) ja yhteiset sukulaissynttärit. Paljon jäi tarjottavia toteuttamatta, joten synttäreille on osa menusta jo suunniteltu. Pom pomitkin toivottavasti säilyvät jossain nätisti rypistymättä 🙂 Eikä se juhlahumu todellakaan jää tauolle tässä parin kuukauden aikana vaan ensin juhlitaan pikkuisimman kummityttömme 1-vuotispäivää ja siitä parin viikon päästä pikkuisimman kummipojamme 2-vuotissynttäreitä.
Tänä iltana kuitenkin ajattelin nollata tilanteen ensin juoksemalla sen reilun tunnin lenkin töistä kotiin, kotiutua imuroituun kotiin (wink wink ;), käydä saunassa, syödä jotain kivaa perjantai-illalle sopivaa ruokaa, pelailla lasten kanssa Unoa (nyt ajattelin voittaa) ja kasilta rojahtaa sohvalle katsomaan Voice of Finlandia.
Pirtsakkaa perjantaita,
viikon kivinta päivää toivottelee

torstai 14. helmikuun 2013

Happy Valentine’s Day ♥

32

Hyvää Ystävänpäivää blogiystävät ♥

Olenko kertonut teille, että olette tärkeitä ja on ihan tosi hieno juttu, että olette olemassa? Sen, kuinka ihania ihmisiä te olette? Että ilahdun jokaisesta kommentistanne ihan hirmuisen paljon? Ja että ilman teitä tämä bloggaaminen olisi vain rakas harrastus ilman vuorovaikutusta (bloggaamisen suolaa)? 
Kiitos kaunis ♥ 

Kun aloitin blogin pitämisen kolmisen vuotta takaperin en ikinä uskonut löytäväni näin paljon sieluntovereita ”virtuaalimaailmasta”. Ihmisiä, jotka jakavat samat arvot ja samanlaiset intressit. Ihania ihmisiä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut. Ihmisiä, joilta saa maailman parhaimmat neuvot. Ja nopeammin kuin googlesta 🙂
Olette ihania ja tärkeitä joka ikinen. Pahoittelen sitä, että välillä kommentteihin vastaaminen laahaa. Mutta kaikkiin niihin pyrin kyllä vastaamaan jollain aika välillä. Pahoittelen sitä, että sähköpostissa on vielä tammikuun alussakin tulleita maileja vastaamatta. Hoidan nekin kuntoon kyllä ajan kanssa. Hieman surettaa myös se, että tässä ruuhkavuosien keskellä tuntuu, että hyvä jos ehtii muiden blogeissa piipahtaa. Mutta valitettavan usein ehtii jättää kommenttia.
Minun ystäväni on kuin villasukka, 

joka talvella lämmittää, 

minun ystäväni on kuin niitty kukka, 

joka saa minut hymyilemään. 

Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan 

niin vien sinut katsomaan, 

miten aurinko laskee puiden taa ja 

saa taivaan punertamaan.

Meillä pikkuisempi laulaa usein tuota laulua ja aina vain se on ajankohtainen. Ei pelkästään näin ystävänpäivänä. Kuvissa muuten vilahtaa osa eilisen leipomissaldoa. Sen verran laiska äiti olin, että cakepopsit jätän taas synttäreille ja ostin ystävänpäiväjuhliin pinkin pakastekakun. Eihän nuo pikkuiset sitä kuitenkaan edes syö, joten työkaverit saavat herkutella perjantaiaamuna. 
Yritän ajella tänään töistä kotiin nopeasti, jotta ehdin valoisaan aikaan ottamaan kuvia juhlista ja leivonnaisista. Onneksi vielä puoli kuusi on jokseenkin valoisaa. Silloin juhlat alkavat ja kaiken pitäisi olla valmista. Myös kuvattavaksi 🙂
Ihanaa päivää, 
pitäkäähän huoli toisistanne ♥

« Vanhemmat
Uudemmat »