sunnuntai 21. toukokuun 2017

Hampaiden hyvinvointi & itsetunto

HEIPPAHEI IHANAT!

Tänä sunnuntaina tulin Terveystalon kaupallisen yhteistyön tiimoilta kertomaan teille tärkeimmästä käyntikortistamme, hymystä nimittäin. Siitä miten hampaiden hyvinvointi vaikuttaa itsetuntoon. Vinksin vonksin olevat, tummentuneet tai jopa puuttuvat hampaat voivat olla suuri itsetunnon romuttaja. Sosiaalisten tilanteiden häiriötekijä. Ensitreffien latistaja. Ehkä kaunein hymyyn ja kauniiseen hammasrivistöön liittyvä vertauskuva on tuo jo aiemminkin blogissani jakamani ”Hymy on ikkuna, josta näkee onko sydän kotona.”.

Ensivaikutelma uudesta tuttavuudesta tulee tehtyä ensimmäisten sekuntien aikana. Senpä takia itse olen ottanut tavaksi tervehtiä ihmisiä hymy huulilla. Tuttuja ja tuntemattomia. Koen, että hymyileviä ihmisiä on helpompi lähestyä. Aiemmassa postauksessani kerroinkin, että minulla oli lähtökohtaisesti aivan liian pieni suu kaikille hampaille, joita sinne alkoi ala-asteella pukkaamaan. Sen takia neljä hammastani poistettiin viisaudenhampaideni lisäksi. Kolmisen vuotta pidin hammasrautoja ja sain kuin sainkin suoran hymyn.

Terve ja hyvinvoiva hammasrivistö on nykyään helpommin saavutettavissa kuin ennen. Muutamalla ystävälläni on ollut hammasraudat nyt aikuisiällä ja vastoin yleistä luuloa hampaat ovat usein vielä nopeammin suoristettavissa aikuisena kuin lapsena. Suora hymy ei ole vain esteettisesti ja oman itsetunnon kannalta tavoiteltava asia, vaan vinot hampaat ovat puhdistuksenkin kannalta hankalat, sillä niitä on usein hankalampi puhdistaa ja täten ne altistuvat enemmän reikiintymiselle. Terveystalon kattavan hammashoidon valikoimista löytyy peruspalveluiden lisäksi myös hampaiden esteettistä hoitoa, kuten oikomishoitoa ja hampaiden valkaisua. Jälkimmäistä joko Terveystalon hammaslääkäreillä tehtynä tai kotivalkaisuna.

Oikomishoitokin on kehittynyt sitten niiden vuosien, kun itselläni hampaat oikottiin. Nykyään on käytössä huomaamattomampia hammasrautoja, joissa hammasrautojen kiinnikkeet ovat joko valkoiset tai kirkkaat. Lisäksi hammasraudat voidaan tietyissä tapauksissa kiinnittää hampaiden taakse, jolloin raudat ovat periaatteessa näkymättömät.

Itse omistan oikomishoidon ansiosta tasaisen hammasrivistön. Omaan silmääni hampaat ovat vain päässeet ajan saatossa hieman tummumaan. Kiitos kahviaddiktion sekä perjantaimyyssien punaviinilasillisten 🙂 Seuraavan kerran kun suuntaan parin viikon päästä suuhygienistille juttelemme enemmän kotivalkaisusta. Tällä hetkellä se kuulostaa sellaiselta vaihtoehdolta, johon olen valmis sijoittamaan. Hymyn pitäisi olla sellainen, että sitä väläyttelisi mielellään. Itselläni tuo hammashymy on vielä opettelemisen alla, mutta ilokseni huomaan meidän tyttöjen ottaneen esimerkkiä isästään. Vilauttelevat kauniita hammaskalustojaan tämän tästä.

Niin, vaikkei ulkonäkö olekaan se pääasia, niin kyllä täytyy sanoa, että ihan ensimmäisenä tuossa miehessäni huomasin kauniin hymyn. Tasaisen kauniin ja luonnostaan valkoisen hammasrivistön. Se saa vieläkin sukat pyörimään jaloissa. Muistan erään kauniin kesäpäivän mökillä noin viisitoista vuotta sitten, kun peilailin hampaitani saunamökin peilistä. Mies katsoi sivusta ja totesi ”Sulla on kyllä kauniit hampaat.” Itsetuntoni nousi kohisten. Pieni lause, mutta niin suuri voima. Suuri voima, kuten myös hymylläkin.

Vaikka meillä työterveyshuolto Terveystalossa onkin, niin silti itselleni tuli uutena tietona se, että Terveystalon kautta pystyn hoidattamaan myös hampaani. Ajanvarauksen kautta kannattaa lähteä liikkeelle. Hampaisiin panostaminen ei ole ikinä turhaa. Itselläni kului turhan monta vuotta ilman hammastarkastuksia. Nyt kun hampaat on taas hoidettu kuntoon on hyvä olla. Helppo hymyillä 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

YHTEISTYÖSSÄ TERVEYSTALO


lauantai 20. toukokuun 2017

Kesälauantaita & Big Mac -salaattia

MOIKKA IHANAT!

Kesäkesäkesä ♥ Oikeastaan siinä kaikki tärkeimmät 😀 Eilen illalla mökille lähtö meni huikean myöhään, mutta niin ihana oli tänä aamuna herätä mökkisängystä. Ensimmäinen kesäinen lauantai on kulunut mökillä leppoisasti; mies pesi heti aamutuimaan ikkunat ja itse siivoilin avohyllyjä. Keräiltiin risuja ja polteltiin niitä. Tytöt katselivat pitkästä aikaa Barbie-leffoja ja nauttivat olostaan. Päiväsaunaa ja päikkärihaaveiluja. Yksi pönttöpää (enää päivä tuota kaulurin käyttöä jäljellä…) sinkoilee valvovan silmän alla ja pitää jöötä. Jep, meillä on tullut muuten sellainen vahtikoirapiirre Tobyssa esiin tässä kevään kuluessa. Tänään on vähän päästelty kurkkuääniä järven toiselle puolelle kuuluville äänille sekä naapureille. Käytiin tutustuttamassa Toby meidän mökkinaapureihin ja nyt tietää, että eipä noista hälle tai hänen perheelleen hirmuista uhkaa ole 😀

Ulkona tarkenee sortsihaalarilla ja tuntuu, että suojakertoimet pitäisi olla tapissa. Nenänpää punoittaa, kiitos hyvän kirjan (jota luen muuten tuolla eilen esittelemälläni lukulaitteella), johon uppouduin terassilla. Muistatteko, kun kerroin Big Mac himostani? Törmäsin aikoinaan netissä Big Mac -salaattiin ja siitä lähtien on tehnyt mieli kokeilla moista. Netti on pullollaan ohjeita siihen, mutta me sovellettiin ja olimme lopputulokseen erittäin tyytyväisiä.

BIG MAC -SALAATTI

pieni kerä jäävuorisalaattia
3 tomaattia
1 punasipuli
400 g paistettua jauhelihaa (maustettu suolalla ja pippurilla)
cheddar-juustoraastetta
-revi jäävuorisalaatti
-viipaloi tomaatit ja punasipuli
-sekoita em. ainekset keskenään
-sekoita salaatinkastike salaattiin
-kaada salaatin päälle paistettu jauheliha
-ripottele päälle juustoraaste

Kastike
0,5 dl majoneesia
0,5 dl kermaviiliä
1 rkl ketsuppia
1 rkl sinappia
0,5 dl kurkkusalaattia
ripaus sokeria, pippuria, paprikamaustetta & suolaa
-sekoita ainekset keskenään

Nyt pakko mennä takaisin ulos! Voi kun nämä kelit jatkuisivat piiiitkään. Tosin, täällä yksi vannoutunut kesäsateidenkin rakastaja. Mutta nautitaan eka auringosta ja lämmöstä 

LEPPOISAA LAUANTAITA,


perjantai 19. toukokuun 2017

Lukutoukan uudenlainen lukukokemus & alekoodi

MOIKKAMOI!

Rakastan kirjoja ja rakastan lukemista. Uppoutuminen hyvään kirjaan on parasta viihdettä, mitä tiedän. Samaistuminen johonkin kirjan hahmoon on koukuttavaa. Usein sitä odottaa iltaa, että pääsee työpäivän jälkeen kirjan pariin. Ehkä hieman epäsosiaalista, mutta kaiken kiireen keskellä varsin rauhoittavaa tekemistä. Ennen tätä kaupallista yhteistyötä Adlibriksen kanssa olin vakuuttunut, että suuri osa lukemiskokemuksen miellyttävyyttä on kirjan tuoksu ja paperisivujen tunne sormenpäissä sivua käännettäessä. Pohdin, miltä tuntuu lukukokemus ilman konkreettista, perinteistä kirjaa. Ilman sitä tuoksua ja paperisten sivujen tunnetta.

Sain kampanjan myötä testattavaksi Letto Frontlight -lukulaitteen. Äänikirjoja olen joskus lukenut, mutta e-kirjojen lukeminen ennen tätä kampanjaa oli laskettavissa yhden käden sormilla. Tai paremminkin yhdellä sormella. Siihen kyllä tuli nyt muutos, sillä vastoin kaikkia ennakko-odotuksiani en osannut edes kaivata kirjan tuoksua tai paperin tuntua sormissa. Mökille saareen olen selkä väärälläni vienyt kirjoja, mutta eräänä kalsean kylmänä perjantaina mukanani oli kevyt kantamus, joka ajaa saman aseman. Letto Frontlight -lukulaite on erittäin kevyt, olematta kuitenkaan liian heppoisen oloinen. Sen mukana tuli kaksi e-kirjaa ja lisäksi ostin kaksi e-kirjaa lisää. E-kirjoja voi ostaa joko Letto -lukulaitteella tai sitten Adlibriksen kotisivuilta. Ne latautuvat henkilökohtaiseen digitaaliseen kirjastoosi ja ovat sieltä luettavissa. Paikasta tai ajasta riippumatta.

Ensimmäiset lukukokemukseni juontavat ala-asteaikaan. Ahmin eräällä kesälomalla Merri Vikin Lotta-sarjaa. Sen jälkeen vuorossa oli Merja Jalon hevoskirjat, jonka jälkeen vaihdoin jännitykseen. Tuon ikäiselle jännitystä tarjosi Neiti Etsivät 🙂 En muista aikaa, etteikö yöpöydälläni olisi ollut kirjapinoa. Kautta aikain suosikkikirjailijani on ollut Danielle Steele. Joka joulu saan Danielle Steelen kirjan lahjaksi ja viimeistään tapaninpäivänä sen olen jo lukenut. Tällä hetkellä olen aivan koukussa Camilla Läckbergin Fjällbacka -sarjaan ja yllätyin iloisesti, kun huomasin että myös tuon sarjan kirjoja löytyy e-kirjoina Adlibriksen sivuilta. Koska en ollut aiemmin tutustunut e-kirjojen maailmaan, yllätyin kuinka kattavasti e-kirjoja on saatavilla.

Kuten totesin, niin tuo Letto Frontlight -lukulaite on ihanan kevyt. Pieni ja pippurinen. Siellä on tilaa noin 4000 e-kirjalle. Eiköhän niillä jo yhden kesäloman pärjää 😉 Letto -lukulaitteeseenhan mahtuu koko perheen kirjat. Tuskinpa edes minä, lukutoukkana, tulen edes lukemaan 4000 kirjaa elämäni aikana. Akku kestää parhaimmillaan jopa kuukauden! Kuulostaa sellaiselta laitteelta, joka on tullut jäädäkseen. Näen jo silmissäni ne kesän hellepäivät ja mökin terassin. Varjoisan paikan viltin päällä. Vierellä kannu kylmää mehua ja pähkinöitä käden ulottuvilla. Lapset, jotka puuhailevat säyseästi omiaan ja mies, joka osaa olla käyttämättä moottorisahaa sillä hetkellä, kun kaipaan hiljaisuutta.

Niin, Letto -lukulaitteen näyttö mahdollistaa sen käytön sisätilojen lisäksi myös ulkona. Näyttö on selkeä ja itsevalaiseva, eikä heijasta – tämän vuoksi lukuelämys on luonnollinen ja miellyttävä silmille. Sen yhden e-kirjan, jonka aikoinaan luin, luin puhelimestani. Jotenkin se ei ollut miellyttävä lukukokemus. Puhelin painoi paljon ja sängyssä puhelinta on vaikea kannatella pään päällä kädet suorassa (kyllä, lukutapansa kullakin). Letto Frontlight on niin ultimaattisen kevyt, että edes kädet ei väsy tuossa hieman ehkä hassussakin lukuasennossani.

Testasin Letto -lukulaitetta mökillä eräänä lauantai-iltapäivänä. Aluksi lukeminen tuntui hieman oudolta, tottakai. Mutta jo muutaman sivun luettuani en edes huomannut, että kädessäni oli jokin muu kuin perinteinen kirja. Fonttia ja tekstin kokoa saa muutettua, kuten myös taustan ja tekstin väriä. Itse olen sen verran nopea lukemaan, että säädin tekstin koon melko pienelle. Sivun kääntäminen onnistuu nappia painamalla tai kosketusnäyttöä vierittämällä. Mökkiolosuhteissa tehdyssä testauksessa Letto sai täydet pisteet. Enkä yhtään epäilisi, etteikö tämä pieni kirjakauppakaverini toimisi yhtä hyvin myös muuallakin. Ulkomailla uima-altaan äärellä, lentokoneessa, junassa tai vaikka pariisilaiskahvilassa lattea siemaillessasi.

Hei, mikäli innostuitte uudenlaisesta lukukokemuksesta, niin nyt helpotan hieman kynnystä kokeiluun! Klikatkaahan itsenne kampanjasivuille.
Kampanjakoodilla ATMARIA10, saat 10% alennusta kaikista e-kirjoista ja Letosta!

Tarjous voimassa 30.6.2017 saakka.

Kesä ja kesäloma tulee, perinteiseen tapaan voisimme jälleen jakaa kirjavinkkejä kommenttiboksin puolella. Aiempina vuosina niistä on ollut erittäin paljon hyötyä ja kiitos teidän – olen löytänyt rakkausromaanien tilalle myös dekkareita ja elämänkertoja. Itse suosittelen tuota yllä mainitsemaani Camilla Läckbergin Fjällbacka -sarjaa. Lisäksi mikäli ette ole vielä lukeneet, niin suuri suositus Carlos Ruiz Zafónin kirjoille 

PERJANTAITERKUIN,

YHTEISTYÖSSÄ ADLIBRIS


torstai 18. toukokuun 2017

❀ Kesäbarometri ❀

MOIKKAMOI!

Kassialma laittoi tuossa mökkikassin kuosiin huomista varten ja napsaisi muutaman kuvan. Saan tosi paljon kyselyitä tuosta korikassista ja ajattelin nyt kertoa teille, mistä se on. Se on moooonta vuotta vanha TineK Homen kassi ja ostettu Nougatista. Juu, kassi on siis nyt pakattu viikonlopun mökkireissua varten. Huomenna myöhään illalla lähdetään taas saareen. Hieman mietityttää, että näinköhän Tobyn uskaltaa antaa rellestää siellä vapaana. Ohjeessa kyllä luki, että ekat seitsemän päivää kastraation jälkeen pitäisi ulkoilut suorittaa maltilla ja kytkettynä. Mutta mutta…katsotaan. Ehkä vapaana, mutta valvovan silmän alla. Ajatus vatsaa raapivasta varvikosta kauhistuttaa hieman. Haava on kyllä parantunut mallikkaasti. Kovasti sitä vissiin kutittaa, kun toinen hyörii ja pyörii kuin herhiläinen ympäriinsä 🙂

Hei, oletteko muuten huomanneet, että kesä on täällä. Se jääkausi tuossa välissä oli sellainen vuodenaika kuin kevät. Vähän erilaisena se näyttäytyi kuin aiempina vuosina, mutta silti se oli helposti identifioitavissa kalenteriin katsomalla. Nyt eletään siis jo kesää. Arvatkaa mistä sen tietää? No niistä tietyistä ihanista pikkujutuista, jotka kesällä aina tähän aikaan vallitsee. Marian kesäbarometri näyttää allaolevia kesästä kieliviä asioita.

1. Sukaton elämä: kyllä, paljain jaloin tulee tallusteltua suurin osa päivästä. Toki ulos kenkiin tulee laitettua sukat. Ja villasukat illalla, jos varpaita palelee.
2. Punaiset varpaankynnet: selvä merkki siitä, että jalat huutavat päästä open toe -sandaaleihin ja varvastossuihin.
3. Raidat vaatteissa: mikä siinä onkaan, että kesällä raidat on pop? Talvella tulee aniharvoin pidettyä raitavaatteita.
4. Sinisen eri sävyt vaatteissa: kyllähän talvellakin tuli pidettyä varsinkin tummansinistä, mutta huomaan että kesäaikaan garderoobin sinisen määrä lisääntyy. Varsinkin siniraitaisten paitojen. ID
5. Ampiaiset: meinasin astua yhden päälle takapihalla ollessani. Pitää olla tarkkana.
6. Lähestyvä yötön yö: meillä on pimennysverhot makuuhuoneessa, mutta silti valoisuus tunkee läpi. Rakastan valoisia kesäiltoja ja -aamuja, mutta makkarissa saisi olla pilkkopimeää.
7. Trooppisten lintujen äänet: veikkaan, että joltain naapurilta on karannut kakadu tai vastaava. Ikinä aiemmin en ole kuullut tuollaisia lintujen sirkutuksia kuin tällä viikolla. Niin ihanaa kuultavaa heti aamun sarastaessa.
8. Olkapäät paljastavat paidat: niin hurahdin näihin pari vuotta sitten ja enpäs edes tiedä ovatko enää muodissa, mutta allekirjoittaneen kesäpukeutumisen ehdottomia kulmakiviä. Mekkomuotoisina myös.
9. Valkoiset farkut: vuodesta toiseen…
10. Paljaat sääret: ihan varma merkki kesästä. Näitä on alkanut tällä viikolla näkymään katukuvassa.
11. Grilliruokaähky: jep, keväällä vielä menee, mutta kun kesä tulee on jo jokseenkin täynnä grilliruokaa (olenko muuten ainoa, joka on tässä vaiheessa vuotta jo täynnä grilliruokaa?).
12. Jätskihimo: korreloi suoraan tuon grilliruokaähkyn kanssa. Mitä vähemmän tekee mieli grilliruokaa, sitä enemmän himoitsee jäätelöä.

Ai niin ja yhtiökokoukset! Tänään firman yhtiökokousta ja huomenna taloyhtiön yhtiökokousta. Listaan voisi vielä lisätä vipattavan juoksujalan, mutta toisaalta se on nyt vipattanut muutenkin tämän vuoden puolella. Onko teillä listaan lisättävää? Säätiedotuskin näyttää jo varsin kesäisiä lukemia tuleville päiville. Kesä 

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,


keskiviikko 17. toukokuun 2017

Hyvinvoinnin positiivinen kierre


HELLUREI!

Ja kiitos tsempeistä eiliseen postaukseen – herra pikkupotilas voi hyvin! Veikkaan, että tämän hetken suurin tuska on se, että vatsasta ajeltujen karvojen tilalle alkaa kasvamaan sänki ja sekös vasta kutittaa. Töttörö päässä kun ei pääse itse kutittamaan, niin tulee sitten aina luokse, antaa merkin (sellainen karski kurkkuääni) ja saa rapsutusta 🙂

Muistatteko kun kerroin teille rakkaimmasta liikuntaharrastuksestani, juoksusta? Siitä, että haluan ehdottomasti päästä jälleen siihen flow-tilaan, jossa juoksu on mukavinta. Siihen kuuluisaan runner’s high -moodiin. Se taisi olla Riina joka taannoin pyysi kertomaan juoksukoulusta lisää, joten tässä sitä nyt tulee. Lyhykäisyydessään. Juoksukoulua on nyt takana kolmisen viikkoa ja se on ehkä paras asia, minkä olen itselleni tehnyt. Siinä missä aiemmin ajattelin, että kyllähän mä nyt juosta osaan on vaihtunut pätevän ohjaajan oppeihin siitä, kuinka liikuttaa käsiä, kuinka nostaa jalkaa, kuinka askeltaa ja miten lantion saa pidettyä ylhäällä. Niin, että juoksu on kropallekin teknillisesti mahdollisimman hellää. Vielä on puolet jäljellä koulua, mutta jo tässä vaiheessa juoksumotivaatio on huikea. Meillä on kiva ryhmä ja tuntuu, että tuo ryhmänpaine on se, joka saa väsyneenäkin päivänä lenkille.

Juoksukouluun kuuluu yksi tekniikkatunti ja yksi vapaaehtoinen tunnin lenkki viikossa. Lisäksi kaksi kotona tehtävää juoksulenkkiä, jotka vaihtelevat tempoltaan, ajaltaan ja sisällöltään viikottain. Kunto ei ihan vielä ole sillä tasolla, että jaksaisin niitä rakastamiani pitkäkestoisia peruskuntolenkkejä, mutta pikkuhiljaa. Kuten aina, niin myös nyt liikunta tuo mukanaan positiivisen kierteen. Hyvinvoinnin positiivisen kierteen. Kroppa huutaa terveellistä ruokaa. Melkein aina. Eilen se huusi pizzaa ja sai sitä 😉 Smoothiet ja vihermehut kuuluvat taas päivittäiseen ruokavalioon ja kasvisten osuus jääkaappitilasta on lisääntynyt merkittävästi.

Käykö teilläkin näin? Itselleni käy tosi usein. Eli jos alkaa skarppaamaan ruokavalion kanssa käy niin, että innostuukin liikkumaan. Kun innostuu liikkumaan, tekee mieli syödä terveellisesti. Tässä iässä voisi sanoa, että on korkea aika laittaa itsensä kuntoon. Loppuelämän kuntoon ja vielä ylläpitää tuota kuntoa. Mies kertoi eräästä esimerkistä (olisikohan ollut Aki Hintsan kirjasta…?) siitä, että miten ihmiset aina kuvittelevat alkavansa aktiivisen ja liikunnallisen elämän eläkkeellä. Golfaavansa Espanjan auringon alla ja hiihtävänsä Lapissa kaamoshiihtoja. Kerrankin kun on aikaa. Ajatuksena tosi hieno, mutta ei se kunto välttämättä enää tuolla iällä ole sellainen, että pystyisi näitä asioita tekemään. Ellei sitä kuntoa ole jo pitänyt yllä ennen tuota eläkeikää.

Tämä tavallaan avasi omat silmäni. Haluan olla eläkkeellä ollessani siinä kunnossa, että jaksan kiertää miehen kanssa golfkenttiä. Jaksan leikkiä lastenlasteni kanssa ja kontata maassa. Vielä jopa päästä sieltä kontisiltani ylös ilman sen kummempia tuskia 😀  Senpä takia pienillä päivittäisillä valinnoilla ajattelin pitää itseni kuosissa. Se muuten on vuosi vuodelta vaikeampaa. Juoksussa olen huomannut, että ne siinäkin tärkeimmät lihakset eli syvät vatsalihakset ovat aika rappiolla. Tarttis tehdä jotain. Lankutushaaste alkaa tänään! Hep, kuka on mukana? Ollaan sitten juhannuksena timmissä kunnossa, ainakin keskivartalon kohdalta:)

Iltapalaksi on tänäänkin smoothiet. Tein ne jo valmiiksi jääkaappiin odottamaan. Tänään smoothiesta löytyy sen perinteisen MSM-jauheen, lucuman, macan, kurkuman ja pellavansiementen lisäksi banaania, omenaa, rahkaa ja sokeritonta mansikkakiisseliä. Hyvää kuin mikä! Jotenkin olo on niin hyvä, kun on elämä balanssissa liikunnan ja ruokavalion suhteen. Turhia paineita niistä kuitenkaan ei kantsi itselleen asettaa. Pääasia, että on tyytyväinen siihen mitä peilistä näkyy ja jaksaa arjen askareissa, eiks niin?

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA,

* Foodin Luomukurkumajauhe saatu Lielahden Life -myymälästä