maanantai 05. kesäkuun 2017

Koko perheen suunhoito osana hyvinvointia

HEIPPAHEI IHANAT!

Startataan viikko hymyillen 🙂 Se, mitä tapahtui viime viikolla, elämäni käänteentekevimmällä hammaslääkärikäynnillä, paljastuu seuraavassa hampaiden hyvinvointiin liittyvässä postauksessa, mutta tässä postauksessa ajattelin kertoa teille, miten meidän perheessä huolehditaan hampaiden ja koko suun hyvinvoinnista. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Terveystalon kanssa. Aloitetaan kuitenkin yleisellä tasolla, meidän suomalaisten hampaidenhoidosta. En voi tarpeeksi korostaa suun terveyden merkitystä kokonaisvaltaiseen terveyteen. Terve suu ja terveet hampaat parantavat todistetusti elämänlaatua. Ja itsetuntoa, kuten viimeksi kerroinkin.

Ensimmäisellä hammaslääkärikäynnillä Tampereen Hammaslääkäriasemalla kyselin hammaslääkäriltä ihan mielenkiinnosta, että onko se edelleen se ns. vanhempi sukupolvi, jonka hampaat ovat huonossa kunnossa. Sillä luulisi meidän sukupolven ja nuorempien sukupolvien hampaiden olevan kunnossa. Ihan jo tietoisuuden lisääntymisenkin takia. Kuulemma erittäin kriitillinen tilanne on nimenomaan nuorten aikuisten kohdalla. Energia- ja virvoitusjuomat tekevät tuhojaan hampaille ja se yhdistettynä laiskaan hampaiden harjaukseen saattaa nuoria ihan teho-osastolle asti. Kiilteen tuhoutumista ei välttämättä itse huomaa ja sairaasta hampaasta tulehdus voi pahimmillaan levitä jopa verenkiertoon asti. Tästä kauhistuneena tulin kotiin ja näytin lapsille videon, miltä näyttää hammas, kun se on virunut kolajuomalasissa vuorokauden.

Sanomattakin selvää, että meidän tytöt pesevät tällä hetkellä fluorihammastahnalla mukisematta hampaansa aamuin illoin 🙂 Aina näin ei ole ollut, vaan lapsia on saanut patistaa hammaspesulle. Joskus pienempänä tarrapalkinnot auttoivat hampaidenpesussa, enää sellaisiin ei ole tarvetta. Meillä on koko perheellä käytössä sähköhammasharja, jossa on mukana aikaa mittaava laite. Aamuin illoin pesemme tuon vähintään kaksi minuuttia hampaita. Hampaidenpesu on vain yksi osa suunhoitoa. Tiesittekö, että myös kieli tulee harjata aina silloin tällöin? Hammastahnaa siihen ei kuulemma tarvita, mutta muuten hellävaroen voi harjalla kieltä rapsutella. Siinä kun kasvaa samoja bakteereja kuin hampaissakin.

Se, mitä syömme ja juomme vaikuttaa erittäin paljon koko suun terveyteen. Jatkuvat happohyökkäykset kun eivät ole hyvästä. Monet ruoat ja varsinkin virvoitusjuomat sisältävät hurjia määriä sokeria. Sen takia ruokavälit tulisi pitää tarpeeksi pitkinä ilman välipalanaposteluja. Muuten hampaat eivät ehdi toipumaan edellisestä happohyökkäyksestä. Lisäksi jokaisen aterian jälkeen tulisi nauttia ksylitolipastilli tai -purukumi, joka katkaisee happohyökkäyksen.

Ksylitolin nauttiminen onnistuu lapsilta ihan automaattisesti, mutta jostain syystä me aikuiset emme ole vielä saaneet iskostettua tuota tapaa selkärankaamme. Itselläni on melko ahtaat hammasvälit, joten hammaslangan tai sellaisen harjapäisen hammastikun käyttö pitäisi olla jokapäiväistä. Käytättekö te hammaslankaa päivittäin? Jos käytätte, niin antaakaahan jotain vinkkejä, miten sen langalla puhdistuksen muistaisi tehdä. Mikä siinä onkaan, että aina illalla sängyssä nukkumaan mennessä tulee mieleeni, että ai niin, jotain unohtui.Täytyy myöntää käsi sydämellä, että tuossa oli se liki kahdeksan vuotta, että en panostanut hammaslääkärikäynteihin. Tuli kuitenkin säästettyä ehkä vähän väärästä kohteesta. Ennen lapsia, kun kävin säännöllisesti vuosittain hammastarkastuksissa. Helpottaa tietää, että en ole ainoa suomalainen vaan suomalaiset pihistävät suun terveydestä. Tuon kahdeksan vuoden aikana olin kehittänyt itselleni tietynasteisen hammaslääkäripelon. Porausääni jo ajatuksenkin tasolla sai kylmät väreet menemään pitkin selkäpiitäni. Asiantunteva ja empaattinen hammaslääkäri Anne-Maria Lehtonen Tampereen Hammaslääkäriasemalta sai minut rentoutumaan jo ennen kuin edes istuin hammaslääkärin tuoliin.

Suun terveys on merkittävä osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Sen takia on mielestäni tärkeää, että  suunterveys on osa yleisterveyden hoitoa kuten Terveystalon valtakunnallisessa mallissa on. Mikäli teilläkin tuli äkillinen tarve tämän postauksen jälkeen varata aika asiantuntevalle hammaslääkärille tarkastusta varten, niin sen pääsette tekemään täältä. Jos jotain lapsille haluan opettaa käytöstapojen lisäksi, niin sen, että meillä on vain nämä yhdet hampaat. Kultakimpaleet, joista tulee pitää huoli. Saada hampaista huolehtimisen tulemaan sieltä selkärangasta. Itse suuntaan suoraan sängystä aamulla ihan ensimmäisenä pesemään hampaat. Toivottavasti esimerkin avulla myös lapset tämän tavan omaksuvat. On niin paljon helpompi hymyillä, kun tietää hammasrivistönsä hohtavan terveenä.

HYMYJÄ MAANANTAIN KESKELLE LÄHETELLEN,


sunnuntai 04. kesäkuun 2017

Viikonlopun sekalaiset

MOIKKAMOI IHANAT!

Ja hupsis, eilen tuli suunnittelematon välipäivä postauksiin. Sen verran riitti touhua, että ei ehtinyt istahtaa koneen äärelle. Toivottavasti siellä on nautittu täysillä kesäkuun ekan viikonlopun tunnelmista. Viikonloppu on ollut ihana; just sellainen kuin koulujen kesälomanaloitusviikonlopun kuuluukin olla. Hieman haikeana luin eilen sosiaalisesta mediasta kouluista, joissa ei järjestetä kevätjuhlaa. Toki ymmärrän, että tähän on omat syynsä eikä siinä mitään, mutta niin vain se on tärkeä ainakin minulle tuo suvivirsi. Ei ole kesäloman aloittamista ilman sitä. Meillähän kevätjuhla järjestettiin jo totuttuun tapaan torstai-iltana. Ja kuten aina ennenkin, niin aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Kylmä oli, mutta ei haitannut. 

Eilen pääsimme vielä pikkuisemman todistustenjakoa seuraamaan ja meinasi kyllä iskeä paniikki, sillä unohdin nessupaketin kotiin. Ärsyttää välillä itseänikin tämä herkkyys, mutta minkäs sille mahtaa 🙂 Meillä on ollut ihan mahdottoman hyvä mäihä, sillä molemmilla tytöillä on ollut maailman parhaimmat opet. Molemmilla myös opettajat vaihtuvat ensi vuodelle. Joten siitäkin syystä olo oli hiukkasen normaalia haikeampi. Todistukset olivat taas meidän mittapuulla erittäin hyvät ja tytökin olivat tyytyväisiä koulumenestykseensä.

Keskusteltiin eilen siitä, että mikä on todistuksessa tärkein osuus. Mitä numeroa painottaisit eniten? Onko se matikka, jolla pääsee pitkälle vai äidinkieli? Uskonto vai historia? Vaikea veikata, mikä tämän kukkahattutädin mielestä on tärkein numero…no käyttäytyminen tietysti. Sillä että oppii toimimaan ryhmässä ja taitaa kultaisen käytöksen säännöt. Hyvänä kakkosena tulee kielet. Vaikka muutamat opiskelemani kielet olen jo käytön puutteen takia liki unohtanut, on silti kielitaito sellainen, joka ei mene koskaan hukkaan. Meillä tuolla pikkuisemmalla tulee alakoulussa kolme vierasta kieltä opittavaksi ja täytyy sanoa, että ainakin tuo ensimmäinen vieras kieli, espanja taittuu näin yhden vuoden jälkeen jo sen verran hienosti, että tämä äippä omien Este Pais -opintojensa kanssa ei pysy perässä 😀 Hienoa huomata, kuinka nuoret aivot omaksuvat ja oppivat niin nopeasti!

Ja miten nämä kuvat liittyvät aiheeseen? Ei sitten mitenkään. Piti vielä vain sanomani, että muistatteko kun julistin olevani täynnä grilliruokaa pari viikkoa sitten? Jouduin hieman kritisoimaan itseäni, sillä enhän mä ollut edes antanut grilliruoalle tänä vuonna mahdollisuutta. Kuka tahansa tylsistyy, jos se grilliruoka koostuu pelkästään broilerista eri muodoissaan sekä satunnaisista chilimakkaroista. Eilen haettiin kauppahallista lohiperhosia sekä kalavartaita. Voin sanoa, että niitä tänään syödessäni jouduin pyörtämään ajatukseni grilliruoasta. Grilliruoka ja koko grillaustouhuhan on kesän liki parasta antia.

Vaikkei itselläni lomaa vielä olekaan, niin onhan tämä tavallaan jo lomaa, kun lapsilla alkoi loma.
Ei tarvitse aamulla herätellä toisia ja patistaa pukemaan päällensä. Kym-me-neen viikkoon! Aika luksusta 🙂  Ihanaa kesälomaa teille, kenellä loma alkoi 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

PS. palaan kommentteihin vielä myöhemmin tänään, tähän väliin erään karvaisen kaverin pesuproggista!


perjantai 02. kesäkuun 2017

Perjantaina meillä kotona

”It takes hands to build a house,
but only hearts can build a home.”

ILTAA IHANAT!

Se olis viikonloppu jälleen kerran edessä ja näin perjantai-iltana kotikoneella istuessani sydän tuntuu olevan siellä mökillä, saaressa. Viikonloppuun mahtuu koulua, todistusten jakoa, kaveriyökyläsynttäreitä (ei meillä, onneksi ;), valmistujaiset, synttärit  ja sen sellaista mukavaa, että mökkeily jää tältä viikonlopulta väliin. Lasten loma kun alkaa, niin itse ajattelin muuttaa lasten kanssa mökille. Tosin tänä kesänä on ensimmäinen kerta, että lapset ääneen protestoivat mökille menoa. Koska Särkänniemi ja kaverit.

Tänään ehdin pitkästä aikaa siivoilla kotonakin, täällä onkin ollut hävityksen kauhistus viimeiset pari viikkoa. Tuskin enää muuten olisin ennen muuttoa sen kummemmin siivonnut, mutta saimme vieraita. Tai vieraan eikä nyt ihan niin vieraan kuitenkaan. Jännä juttu, miten elämä vie. Miehen uuden työpaikan myötä treffasin ala-asteen ekalta lähtien tuntemani ihmisen, jota en kuitenkaan ole nähnyt viimeiseen reiluun 20 vuoteen. Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa, mutta kokolailla jutut jatkuivat siitä mihin ne aikoinaan jäivät. Eikä muuten oltu vanhennuttu yhtään, jännä juttu 😉

Siivoamisen ohessa koin jälleen hieman haikeutta. Tykkään tästä meidän kodista niin paljon. Täällä on vietetty viimeiset reilut 11 vuotta. Toiselle pikkuisista tämä on ollut ainoa koti. Molemmat ovat ottaneet ensiaskeleensa täällä ja sotanneet syömisharjoituksillaan ruokahuoneen lattian. Keittiön katossa muistuttaa vieläkin huikean hauskoista tupareista tacokastiketahra (älkää kysykö…) ja takapihalla nököttää päärynäpuu. Se, jonka mies ja esikoinen kiikutti kotiin, kun lähetin omenapuuta ostamaan.

Elämä on aikamoisessa turbulenssissa, kuten olen kertonutkin. Monta muutosta lyhyen ajan sisään. Uskon uusiin alkuihin ja uskon muutoksen voimaan. Vaikka kaikki on hyvin tässä ja nyt eikä tarvetta muutokselle olisi, niin se pieni muutosagentti minussa rakastaa tunnetta, jossa vierivä kivi ei ehdi sammaloitumaan. Ehkä se osaltaan juontaa juurensa siihen, että haluan elää jokaisen päivän kuin se olisi viimeinen. Nähdä ja kokea. Onneksi muu perhe jakaa saman ajatusmaailman 

“And suddenly you know:
It’s time to start something new and trust the magic of beginnings.”

AURINKOISTA PERJANTAI-ILTAA,


perjantai 02. kesäkuun 2017

Mökkikeittiön pikkujättiläinen; KitchenAid Mini -yleiskone & helppo mansikkakakku

HEIPPAHEI IHANAT!

Viime aikoina se on ollut tuo mökkikeittiö, jossa leivonta- ja ruoanlaittoinspiraatio on ollut huipussaan. Ollakin, että mökkikeittiö on niin kovin pieni. Kyllä sinne kuitenkin pari innokasta kokkia mahtuu kokkailemaan. Pieneen keittiöön saimme leivontaa ja ruoanlaittoa helpottamaan pienen ja pippurisen KitchenAid Mini –yleiskoneen osana KitchenAidin kaupallista yhteistyötä.

Hetkinen, saattaa joku teistä tuumata muistaessaan kertomukseni leivontahetkistä maalla mummun kanssa. Niistä hetkistä, kun mummun yleiskone sai pölyttyä rauhassa keittiön kaapissa. Hartiat kipeänä ja sormet krampaten se alakouluikäinen Maria vaivasi pullataikinaa. Kerta toisensa jälkeen. Tietämättä, että on helpompikin vaihtoehto. Siinä missä olen aiemmin rakastanut tunnetta, kun saan upottaa sormet taikinaan, on vaihtunut ihan parin viime viikon aikana siihen onnentunteeseen, kun saan hörpätä vaikka muutaman kulauksen kahvia sillä aikaa, kun tuo uusi keittiöapulaiseni on vaivannut taikinan. Mukisematta ja huikean tehokkaasti. KitchenAid Mini

Vaikka tuo uusi KitchenAid Mini –yleiskone on kooltaan 25% kevyempi ja 20% pienempi kuin muut nostopäämalliset KitchenAidin yleiskoneet, on se silti tehokkuudeltaan samaa luokkaa (250 W). Ulkonäkö iskee allekirjoittaneeseen ajattomalla tyylikkyydellään. Tuo meidän kaunokainen on väriltään hunajameloni, mutta konetta on saatavilla myös viidessä muussa värissä; matta musta, matta harmaa, twilight blue, hot sauce ja roosa.

Eräänä kesäisen kauniina perjantai-iltana päätin tutustua tuohon hunajameloniseen ystävääni paremmin. Päätin tarjota muulle perheelle mansikkakakkua alkaneen kesän ja mökkikauden kunniaksi. Enkä mitään perinteistä mansikkakakkua vaan trendin aallonharjalla olevaa nakumansikkakakkua. Nämä nakukakut vetoavat ulkonäöllään. Sopivan rustiikkisia ja puolivalmiin näköisiä. Maultaan kuitenkin tuttuja ja turvallisia. Tein mansikkakakun pohjan reseptillä, joka on ihan älyttömän helppo. Jonka oma äitini on perinyt hänen äidiltään. Tämä tulee kulkemaan suvussa jatkossakin. Kakkupohjan kolmea ainesosaa laitetaan kaikkia sama määrä. Oli mittavälineenä kyse siis kahvikupillisesta, mukillisesta tai lasista.

HELPPO MANSIKKAKAKKU

Pohja

1 mukillinen kananmunia
(minulla tuli pohjaan 6 munaa)
1 mukillinen vehnäjauhoja
1 mukillinen sokeria
-vaahdota sokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi
-lisää vehnäjauhot ja sekoita pienellä teholla
-kaada voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan
-paista uunin alatasolla 175 asteessa 35-40 minuuttia
-anna jäähtyä
-halkaise kakku kolmeen osaan
-täytä kakku mansikkahillolla ja tuorejuustokermavaahdolla (ks. ohje alla)
-kuorruta kakku kermavaahdolla ja koristele tuoreilla mansikoilla

Täyte

1 dl mansikkahilloa
(pakastemansikoita ja sokeria survottuna)
2 dl kuohukermaa
ripaus sokeria
1 prk mascarponejuustoa
1 prk kuningatartuorejuustoa
-vaahdota kuohukerma, lisää sokeria maun mukaan
-lisää mascarponejuusto
-ota em. seoksesta talteen noin pari desiä
-lisää loppuun seokseen kuningatartuorejuusto

ID

En ollut varma, kuinka yleiskone suoriutuu kerman vaahdottamisesta, mutta yllätyin kyllä täysin. Kermavaahto tuli silmänräpäyksessä ihanan kuohkeaksi. Myönnettäköön, että en edes uskaltanut toivoa, että se valmistuu niin nopeasti. Meinasin näet hörppiä kahvia siinä määrin, että leivontakulhossa oleva kermavaahto alkoi olemaan jo aika paksua 🙂 Mikä toki oli kakun täyttämisen kannalta ihan hyvä!

Vaikka KitchenAid Mini onkin niin näyttävä, että sitä kelpaa esitellä keittiön työtasolla on se myös kokonsa puolesta helposti kaapissa helposti säilytettävissä. Tätä pientä tehopakkausta on saatavilla mm. Kokkipuodista, Hobby Hallista, Verkkokaupasta, Mokosta ja Carlsonilta. Varaosia koneeseen on saatavilla siinä, missä isompikokoiseenkin KitchenAid yleiskoneeseen. Kulhon tilavuus on 3,3 litraa, jossa valmistat esimerkiksi 60 kappaletta keksejä tai 2 kilogrammaa perunamuusia.

KILPAILU: tilaamalla Kitchen Aidin uutiskirjeen täältä ja tykkäämällä KitchenAid Suomen Facebook -sivusta olet mukana kilpailussa, jossa voittaja saa KitchenAid Mini -yleiskoneen.
Voittaja ilmoitetaan KitchenAidin FB-sivulla.

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,


torstai 01. kesäkuun 2017

Must’ on tullu, astiahullu!

HELLOU!

Ihan alkuun pieni tietoisku pilke silmäkulmassa; se että vaikka kuinka valittaisi Suomen säästä ei auta. Joten nautitaan tästäkin päivästä räntäsateineen kaikkineen, eikö? Poltellaan vaikka kynttilöitä ja fiilistellään. Suomen kesä  Meillä on illalla koulun kevätjuhla, joka perinteisesti pidetään ulkona. Tähän asti ollaan menty kesäkeleissä nuo juhlat, mutta voipi olla, että illalla saa ottaa sateensuojan mukaan.

Kuten Insta Storiesissa minua seuraavat tietävät, niin haipakkaa pitää tuon mummulan kanssa. Vaikka muuten saatiin talven aikana hienosti nurkat tyhjiksi, niin nyt ollaan pari päivää käyty läpi olohuoneeseen ja ruokahuoneeseen talvella kannettuja tavaroita veljen vaimon kanssa. Pääosin astioita. Kuinka monta kymmentä vaasia tai maljakkoa sitä ihminen tarvitseekaan?

Nyt on astiat sortattu ja vaikkei se Myrna tällä hetkellä olekaan suosikkiastiastoni, niin se saattaa sitä hyvin pian olla. Ei raaski myydä eteenpäin, varsinkin kun tuo Myrna on mun mummuni vanha. Muutenkin musta on kuoriutunut sellainen astiahullu. Miehelle tiedoksi, että se ei ole ollut hulluutta tähän mennessä, vaikka keittiön kaappien sisällön puitteissa niin voisi helposti kuvitella 😀 Se on jännä, miten tällainen ruokabloggaaja-wannabe katsoo astioita ja aterimiakin ”sillä silmällä”…kuvaussilmällä, tiedättekö? Kuvissa näkyvä sininen kahviastiasto isän aikoinaan hiihtokilpailuista voittamien lusikoiden kanssa tulee näkymään jatkossa leivontakuvissa. Tuohon siniselle lautaselle sisältä valuva mutakakku, vähän tomusokeria päälle ja koristeeksi jotain vihreää, ehkä sitruunamelissaa. Pöytään katan myös vanhat hopeiset kermakon ja sokerikon. Jonkun verran tuolta mummulasta löytyi vanhoja Arabian astioita, joista osan jaoimme ja osan myymme. Pitäisi vain tietää oikea kanava, missä myydä. Onko vinkkejä? Lisäksi sitä ruskeaa Tauno Wirkkalan suunnittelemaa Humppilan lasia löytyy parin kulhon verran. Sarpanevan boolimalja ja neljä boolilasia odottaa myös myyntiä. ID

Kaikkea uutta sitä on astioista myös parin päivän aikana oppinut. En malta odottaa, että saan tarjota ruskeista Grapponia-kulhoista kesähelteillä vaniljajädeä mansikoiden kera. Grapponia-kulhot? Jep, me luulimme niitä aluksi Kastehelmi-kulhoiksi, mutta käytiin aamulla alan asiantuntijalla ja saatiin tietää, että ne ovat Grapponiaa. Lisäksi pari ”varmaan tuotu Virosta” -kristalliastiaa osoittautuivat loppujen lopuksi suomalaisen lasimuotoilun helmiksi. Ongelma on vain siinä, että eihän noille kaikille riitä tilaa. Ellen sitten satu löytämään ruokahuoneeseen unelmien astiakaappia; sellaista valkoista, jossa on ylhäällä lasiovet ja joka on alaosastaan umpinainen. Ei mitään uutta tuotantoa vaan vanhaa sellaista. Muutenkin tuon mummulan sisustus tulee olemaan oldies goldies yhdistettynä meidän näihin tämän vuosikymmenen huonekaluihin.

Ensi viikolla saamme mummulaan yläkerran rappusten lasikaiteen ja sitä ennen olisi fiksuinta kantaa sängyt makuuhuoneisiin. Näinköhän on, että heräämme ensi viikolla joku aamu jo uudesta kodista? 

TORSTAITERKUIN,