Se iski yhtäkkiä. Ihan hirmuinen kaipuu blogin pariin. Alkusyksyssä ei ole ollut niin paljon tilaa tyhjyydelle, joka ruokkii luovuutta, niin kuin olisin toivonut. Perheyrityksen luotsaaminen ajassa, joka on sangen epävarma ja oman kasvavan valmennusyrityksen kehittäminen ovat vieneet mukanaan. Minkä kustannuksella?
Tyhjän tilan ja joutilaisuuden. Juuri niiden asioiden, joista osin valmennan upeita naisyrittäjiä elinvoimaisuuden lähteinä. Suutarin lapsella ei ole aina kenkiä ja sekin on kuulkaa ihan ok.
Tänä lauantaina koin pitkästä aikaa sellaista joutilaisuutta, joka aiemmin toimi mulle blogin kirjoittamisen buusterina. Ensin iski kaipuu, sitten iski pieni suru. Suru siitä, että blogi on jäänyt päivittämättä. Ikään kuin olisin laiminlyönyt jotain minulle niin kovin rakasta.
Miksen avaisi konetta juuri nyt? -kysyin itseltäni. Koenko sitä kuuluisaa writer’s blockia? Näpyttelin blogini osoitteen ja kirjauduin sisään. Teksti syntyi ajatuksissani jo ennen kuin sain sen näppäimistön kautta ruudulle.
Tärkein sanomani teille tänä lauantaina? Se, että täällä ollaan ja tiedän, että vielä jossain vaiheessa täällä tullaan olemaan vielä vahvemmin ja väkevämmin. En vain uumoile, että vielä tulee aika, kun saan tehdä tätä rakasta hommaa vielä työkseni, vaan tiedän, että näin tulee käymään.
Siihen menee vielä tovi jos toinenkin, mutta kun kevätaurinko on noussut ja kesäaurinko kullannut pisamat kasvoille, tulee taas sen aika.
En malttaisi odottaa sitä.
Tarinan opetus? Meillä on valinnanvapaus niiden asioiden suhteen, joita haluamme tehdä. Se lopullinen valinta ei ehkä tapahdu hetkessä, mutta jossain vaiheessa. Rakkaus niin moneen tekemiseen voi olla sudenkuoppa. Kaikkea ei voi, eikä kannata haalia. Pääasia, että tekee itselleen selväksi, mikä on se, mitä elämässä haluaa tehdä. Millainen elämäntyyli sopii itselle juuri parhaiten.
Täällä päässä on suunnitelmat valmiina välietappeineen. Sitä kohden kuljetaan päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen. Pikkuhiljaa on aika kaivaa kamera naftaliinista. Kuinka olenkaan kaivannut kuvauspuuhia kirjoituspuuhien lisäksi!
Toivottavasti siellä voidaan hyvin tai jos ei juuri nyt tällä hetkellä, niin toivottavasti valoa on tunnelin päässä ♡
Kaikkea hyvää, aurinkoisia syyspäiviä ja ihania hyggehetkiä toivotellen,
No tätä elonmerkkiä on kyllä odotettu. Jotenkin luulin aikaisempien postauksiesi perusteella, ettet ole enää mukana perheyrityksessänne, mutta luulo ei ole tiedon väärtti.
Silloin tällöin olen käynyt tutkailemassa blogiasi, mutta kun oikeastaan mitään ei ole siellä tapahtunut, niin luulin sen jo olevan jo mennyttä.
Ihanaa, että sinulla on valinnanvapaus siihen, mitä voit tehdä ja sellaisella elämäntyylillä, mikä sopii sinulle.
Valitettavasti kaikilla ei ole samaa valinnanvapautta. Toki tykkään työstäni ja aionkin tehdä sitä eläkevuosiini saakka, mutta ihan rahallisista syistä en voi tässä vaiheessa elämääni esim. opiskella uutta ammattia ja etsiä sitten uutta työpaikkaa. Nimenomaan tässä taloudellisesa tilanteessa, kun aika moni yritys miettii tarkasti uusien työntekijöiden palkkaamista. Tulisi liian monta vuotta, josta ei kerry eläkettä. Tai sitten heittäytyä ihan johonkin muuhun, jonka tuloista ei ole vielä tarkkaa varmuutta. Jotenkin täytyy kuitenkin myös suunnitella tulevaisuutta, että pärjäisi silloinkin pelkällä eläkkeellä.
Mutta kaikkea hyvää sinulle ja uusia postauksia odotellessa !
Heippa Janna
ja kiitos, on kiva ”olla takaisin” ❤️
Hih, tämä on hyvä esimerkki siitä, miten some on vain pintaraapaisu meidän elämästä; olen toiminut toimarina perheyrityksessämme kesästä 2021 asti!
Mun mielestä silloin, kun elämässä on kaikki hyvin ei tarvitse tehdä muutoksia. Ihana kuulla, että olet tyytyväinen työhösi. Me ihmiset ajatellaan niin erilailla; itse en ajattele vielä lainkaan eläkepäivien taloudellista tilannettani, vaan elän niin että saan kasvaa ihmisenä tässä ja tehdä elämästäni omannäköistä – koskaan kun ei tiedä mitä ennen eläkepäiviä tapahtuu 😁 Monet tuttuni ovat myös tällä iällä opiskelleet viime vuosina uuden ammatin työn ohella (AMK-tutkinnot), sillä ovat kaivanneet elämäänsä uutta merkitystä uuden työn myötä.
Kiitos Janna sinulle ja ihania lokakuun päiviä ❤️