keskiviikko 20. marraskuu 2019

Kirjoittaminen – tie hyvinvointiin?

HEIPPAHEI YSTÄVÄT SIELLÄ RUUTUJEN ÄÄRELLÄ!

Mä olen ehkä pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen, että yksi merkittävä tekijä mun hyvinvointiini ja sitä kautta onnellisuustasojen korkealla pysymiseen on kirjoittaminen. Enkä nyt tarkoita päiväkirjan kirjoittamista, vaikka sellaistakin olen viime ajat puuhaillut. Vaan ihan tätä blogia. Tutkijat ovat jo monissa eri tutkimuksissa (check) tulleet siihen tulokseen, että kirjoittaminen muun muassa buustaa päivääsi, vähentää stressi- ja masennusoireita, auttaa valmistautumaan suuriin koitoksiin ja parantaa selviytymistä traumoista.

Itselleni tämä blogi on toiminut ikäänkuin sähköisenä päiväkirjana. Julkisena sellaisena, tosin. Mutta viime aikoina olen pitänyt päiväkirjaa myös ihan itseäni varten. Liittyen osaksi koulun lopputyötä, mutta sitäkin enemmän omaan hyvinvointiini. Vaikka voin tällä hetkellä erittäin hyvin, on aina varaa ammentaa varastoon. Kirjoittaminen on yksi niistä asioista, joista saan hyvän mielen. Ja osa tuosta hyvästä mielestä varastoituu jonnekin aivolokeroihin ja sydämeen odottelemaan. Niin sanotusti pahan päivän varalle. Pahan päivän tullessa mulle on kertynyt jo aikamoinen varasto, mistä ammentaa. Se, että teen jotain tässä hetkessä ei välttämättä konkretisoidu tässä hetkessä, vaan sillä on kauaskantoisemmat vaikutukset.

No mistä sitten tuohon pieneen mustaan vihkooni kirjoitan? Elämästä ♥ Pyrin kirjoittamaan siihen päivittäin. Jotta tekin pääsette alkuun, niin ajattelin antaa muutaman vinkin, mistä kirjoittaa. Ettei tule sitä kuuluisaa writer’s blockia. Saatan omistaa yhden aukeaman yhdelle asialle. Enemmän aukeamia sellaiselle, mihin tulee joka päivä tekstiä.

🌸Mistä olen tänään kiitollinen?
Tähän palaan päivittäin. Välillä aamuisin, välillä iltaisin. Se, kuka sanoo, että kiitollisuuspäiväkirja on hömppää, ei ole sitä kokeillut. Aiemmin olin toki kiitollinen, ilman kiitollisuuden kohteideni ylöskirjoittamista. Mutta kun kirjoitan ne ylös, ne konkretisoituvat. Silloin näkee paremmin, että ihan oikeesti – mulla on tosi rikas elämä.

🌸Mitä kivaa ajattelin tänään tehdä?
Joinain aamuna viikosta (varsinkin jos edessä on sellainen tulipalojen sammuttelupäivä), kirjaan heti aamulla muutamia mukavia juttuja päivän varalle. Kuten leipominen lasten kanssa töiden jälkeen tai saunominen koko perheen kesken.

🌸Mitkä ovat mulle rakkaita biisejä?
Saan musiikista ihan älyttömän paljon irti. Energiaa, lohdutusta, milloin mitäkin. Yksi aukeama päiväkirjassani on sitä varten, että kirjaan sinne mun voimabiisejä.

🌸Minkä neuvon antaisin itselleni just nyt?
Niin, hetkeksi asettaudun itseni ulkopuolelle ja tutkin, että mitä hommaa. Missä mennään ja mikä tilanne. Arvioinnin jälkeen lempeästi neuvon itseäni.

🌸 Missä näen itseni viiden vuoden päästä?
Suljen silmät ja näen edessäni tilanteen tänään viiden vuoden päästä. Missä olen, kenen kanssa. Mitä tunnen ja millaista elämäni on. Kirjoitan nämä asiat alas.

🌸 Mikä tällä hetkellä painaa mieltä?
Elämässä on usein kaikki hyvin, mutta tuskin meillä kellään on aina sydän keveimmillään. Aina on jotain asioita, mitkä kolkuttavat siellä takaraivossa. Niitä ei kannata välttämättä kaivaa esille silloin, kun olo on kevyt, mutta silloin kun vähän ihistää on syytä kirjoittaa alas, että mikä ihistää.

🌸 Mitä hyviä tekoja ajattelin tehdä tänään?
Kerroinkin taannoin IG:n puolella, että rakastan tehdä pieniä hyviä tekoja. Jutella vastaan tulevan papan kanssa, pitää ovea auki kaupassa seuraavalle, toivottaa kaupan kassalle mukavaa päivän jatkoa, keittää lapsille riisipuuroa välipalaksi, silittää miehen kauluspaidat hänen puolestaan, tehdä koiran kanssa nose workia yms. Tämän voi tehdä myös illalla ja kirjata ne pienet hyvät teot, jotka teki kyseisenä päivänä.

Kannan vihkoa mukanani, sillä ahaa-elämämys saattaa tulla missä ja milloin vain. Muun muassa postausideat päätyvät tuohon vihkoon, ellen ole koneen äärellä. Veikkaanpa, että vihko täyttyy alta aika yksikön. Sen verran olen hurahtanut kirjoittamiseen. Ja hei tiedättekö, mikä parasta? Saa harjoitella kirjoittamaan ihan perinteisellä tavalla. Kynällä kaunokirjoitusta. Tuntuu, että kirjoitustaito on rapistunut vuosien saatossa harakanvarpaiksi :D Toivotaan, ettei se ole yksi niistä katoavista luonnonvaroista 

KIVAA KESKIVIIKKOA,


6 Responses to “Kirjoittaminen – tie hyvinvointiin?”

  1. Avatar Kristiina K sanoo:

    Kirjoittaminen on tosi tärkeä osa minunkin elämääni. Jos enemmän lahjoja olisi niin haluaisin kirjoittaa jopa kirjan. Hyvän luettelon kirjoitusaiheista annoit. Pitääpä kirjoittaa ne ylös.
    Tuo on myös niin totta että käsiala tuntuu vaan huonontuvan kun ei käsin nykyisin paljoa kirjoita ja tuntuu kuin käsi väsyisikin heti jos hiukan enemmän kirjoittaa. Johtuu ehkä siitä että jännittää kättä yrittäessään saada kaikki koukerot kohdilleen :)
    Mukavaa päivän jatkoa sinulle!

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Krstiina

      ja hei kuulostaa ihanalle – täällä myös kirjan kirjoittaminen haaveena :)

      Saas nähdä onko tulevaisuudessa enää kirjoittamiseen tarvittavia lihaksia ollenkaan olemassa…on vaan sellaiset älylaitteelle sopivat sormet :D

      Ihanaa torstaita ♥

  2. Avatar Tiina sanoo:

    Opiskelen parhaillaan kirjallisuusterapiaa. Hurjan mielenkiintoista. Sekä kirjoittaminen että lukeminen ovat mielen käsittelyyn mitä parhaimpia työkaluja :-)

    • Maria Maria sanoo:

      Moikkis Tiina

      ja hei vitsit, että kuulostaa mielenkiintoiselta sinun opiskelusi! :) Täytyykin mennä samantien tutustumaan aiheeseen.

      Samaa mieltä, ilmankos rakastan lukemista ja kirjoittamista. Niistä tulee niin hyvä olo molemmpista :)

      Kivaa torstaita ♥

  3. Avatar Jenni sanoo:

    Tuosta kiitollisuudpäiväkirjasta olen kuullut niin paljon hyvää että pakko varmaan alkaa kokeilemaan. Eräs asiantuntija kertoi että kun säännöllisesti kirjoittaa asioita joista on kiitollinen, alkaa pikkuhiljaa automaattisesti kiinnittämään Enemmän huomiota positiivisiin asioihin, ikäänkuin hyvät asiat ympärillä ja elämässä lisääntyisi (vaikka oikeasti vain kiinnität niihin huomiosi). Aika hyvä huomio minun mielestäni :) Ja kun alussa asiat saattoivat olla aika yleisluontoisia, tyyliin oli kiva päivä lasten kanssa, niin jatkossa huomio kiinnittyy yhä pienempiin ja tarkempiin yksityiskohtiin :)

    • Maria Maria sanoo:

      Moi Jenni

      ja hei se on just näin; sitä silmät aukeaa niiden ihan pieninkin asioiden suhteen. Mä monesti päivän aikana huomaan, että hei tää pitää kirjoittaa kiitollisuuslistaan. Tulee sellaisia ahaa-elämyksiä. Kuten esimerkiksi se, että joku päästää mut ja koiran suojatien yli (yleensä autot kaasuttaa ohi :D) tai että kuinka sitä tunsi olonsa kiitolliseksi, kun sai avata vanhemmalle henkilölle kaupan oven ja pitää sitä auki, kun toinen tepasteli hissuksiin sisään.

      Kantsii kokeilla! :)

      Ihanaa torstaita ♥

Kommentoi