lauantai 21. syyskuun 2019

Kuinka usein…

HEI HUOMENTA

täältä mökiltä! Takassa rätisee tuli ja ikkunasta näkyy kaunis suomalainen syysmaisema. Ei voi kuulkaa valittaa. Luonto ja luonnosta nauttiminen näyttelee suuren suurta osaa elämässäni. Saan voimaa ihan vain luontoa tuijotellessani. Parhaimmillani siellä kulkiessani.

Rakas ja ihana ystäväni Karoliina (ikävä, koska nähdään?) kirjoitteli blogissaan viikko takaperin siitä, että kuinka usein tekee tiettyjä asioita. Näitä on ollut kiva lukea blogeista, joten päätin minäkin pitkästä aikaa tarttua haasteeseen. 

Vaihdat lakanat. Mikään ei voita puhtaisiin lakanoihin pujahtamista. Silti tämä on asia, jota haluaisin tehdä useammin. Parin kolmen viikon välein tulee vaihdettua lakanat, mutta olisi ihana vaihtaa vaikka viikoittain. Tähän toimenpiteeseen liittyy sellainen pieni kompastuskivi, että olen hurjan tehokas ottamaan lakanat pesuun. Sitten illalla nukkumaan mennessä kiroan sitä, että en taaskaan ollut laittanut puhtaita lakanoita samantien. Puoliväsyneenä uusien lakanoiden laittaminen on jotenkin tosi työlästä.
Vaihdat pyyhkeet. Keittiön pyyhkeet varmaan päivittäin. Musta tuntuu, että lapset kasvavat, mutta keittiöpyyhkeiden sotkuisuus lisääntyy. Yleensä keittiöpyyhkeistä pystyn tulkitsemaan, mitä on syöty koulun jälkeen välipalaksi 😉 Yläkerran veskin pyyhe vaihtuu liki päivittäin, keskiveskin pari kertaa viikossa. Älkää nyt pyörtykö, mutta tuon alakerran (mancaven) veskin pyyhe vaihtuu ehkä kerran puoleen vuoteen. Syystä, että tuolla vessassa käydään ehkä kerran kuussa 😀
Peset hiukset. Ehkä viisi kertaa viikossa. Joka hikitreenin jälkeen on pakko. Silloin, kun olin curly girl -metodilla sain pitkitettyä hiustenpesua niin, että pesin kaksi kertaa viikossa.
Soitat isälle/äidille. Tänä päivänä en enää soita, mutta jos eläisivät, niin soittaisin edelleen yhtä useasti kuin silloin kun elivät. Äiskän kanssa juteltiin noin 10 kertaa päivässä puhelimessa 😀 Iskänkin kanssa ehkä kerran päivässä. Se oli ehkä vaikeinta vanhempien kuoleman jälkeen, kun ei yhtäkkiä voinutkaan soittaa. Mulla oli oikeesti tapana raportoida meidän äidille ihan kaikesta. Mitenköhän se jaksoi mua, kun koko ajan soittelin? 😉
Näet vanhempiasi. Ks. edellinen kohta. Asuttiin tien toisella puolella ja nähtiin päivittäin. Monta kertaa. Jos oli päivä, ettei nähty niin oli kyllä outoa. Mun vanhemmat eivät olleet sitä sorttia, että olisivat tulleet meille koputtelemaan. Mutta mä kyllä olin se rasittava (?) lapsi, joka astui koputtamatta sisään monta kertaa päivässä. Lösähti sohvalle, otti uusimmat sisustuslehdet viereen ja nautti, kun kahvi kannettiin kuumana käteen.
Käyt leffassa. Ehkä kerran vuodessa, mutta just miehen kanssa puhuttiin, että pitäisi taas mennä!
Föönaat hiukset. Tällä hetkellä taas ehkä liian usein. Mulla on sellainen hiuslaatu, että se kikkurustuu ja pörhöstyy yksin kuivaessaan. Sen takia se CG-metodi oli mun hiuksille hyvä. Tykkäsivät kovin. Föönaan hiukset ehkä kolme kertaa viikossa.
Putsaat lattiakaivot. Miehen hommia 😉 Tosin tässä uudessa kodissa ei ole vissiin tuota hommaa vielä kertaakaan tehnyt. Pitääkin muistutella.
Käyt metsässä. Pyrin käymään metsässä monta kertaa viikossa. Jos en ihan Pyynikin metsiin asti lähde, niin sitten ihan tuohon meidän lähimetsään. Rakastan metsää. Meillä on Orivedellä metsää ja siellä kävimme joskus alan asiantuntijan kanssa metsänrajat läpi. Tuolloin päätin, että menen sinne samoilemaan joku päivä. Ihanaa jäkälä-kallio-mänty-maisemaa, jylhiä kuusia ja metsän tuoksuja. Tuosta päätöksestäni on nyt kuusi vuotta aikaa enkä vielä ole Orivedelle asti ennättänyt…
Käyt suihkussa. Joka päivä, usein kahdesti. Suihkun kestoa olen viime vuosina lyhentänyt ja pärjään pikasuihkuilla. Mä en osaa mennä nukkumaan, ellen ole käynyt suihkussa/saunassa ja suihkussa.
Sanot läheisille, että rakastat heitä. Joka päivä jollain tavalla. Perhe whatsup -ryhmässä tulee muruille muistuteltua asiasta, vaikka mieluummin näytän sen teoilla.
Sanot miehellesi rakastavasi tätä. Jollain tavalla hänellekin sanon sen joka päivä ♥ 
Tarkistat kuivakaapin sisällön. Viikottain tulee tehtyä inventaario ennen ruokakauppaostoksien suorittamista. Mulla on paha tapa hamstrata kuivakaappeihin tarvikkeita. Mieleen tulee Oriveden mummuni, jolla oli säilykkeitä vuodeksi eteenpäin siltä varalta, jos jompikumpi naapurivaltioista hyökkää.
Luuttuat lattiat. Aivan liian harvoin. Meillä käy siivooja kerran kuussa ja he pesevät lattiat. Keittiössä tosin tulee pyyhittyä lattiaa aina, kun tarvetta on.
Peset vessan. Mä olen vähän sellainen veskinpesijä, että saatan pestä peiliä ja lavuaaria monta kertaa viikossa. Mutta wc-istuimen pesen parin viikon välein.
Puhdistat liesituulettimen. Vanhassa kodissa puhdistin sen kerran vuoteen. Mutta hyvä Karo, kun muistutit, täytyisi putsata uudessakin (onko uusi, jos muutosta on kaksi vuotta ? 😉 kodissa.
Syöt noutoruokaa. Kerran pari kuussa, yleensä siipiä. Mä rakastan siipiä tai lähinnä sitä hot-kastiketta. Sitä on saatava aina tasaisin väliajoin.
Valehtelet. En tykkää valehdella enkä juuri valehtelekaan. Tai jos valehtelen ne ovat sellaisia valkoisia valheita. Esimerkiksi lapsille, jos viestittävä voinko tulla hakemaan koulusta saatan laittaa viestin, että olen aloittelmassa juuri puhelinpalaveria (kävely tekee hyvää ;).
Riitelet suhteessa. Me ollaan ehkä sillä tavalla epänormaaleja, että ei riidellä. Silti rakastetaan kovin. Jotenkin tää yhteiselo sujuu niin mutkattomasti, että ei riidellä tai edes kinastella.
Sheivaat. Liki joka päivä. Kävin elämäni ekan kerran sokeroinnissa kesällä ja päätin jatkaa tuota, niin ihanaa oli, kun ei tarvinnut sheivata. Tarkoitus hyvä kymmenen, mutta käytännön toteutus sokerointiin uupuu.
Vaihdat hammasharjan. Parin kuukauden välein. Tykkään pestä hampaita ja hammasharjalla on tuossa touhussa niin suuri osuus!
Käyt kirjastossa. Silloin kun lapset olivat pieniä, kävimme kirjastossa monta kertaa viikossa. Jossain vaiheessa löysin kirjaston uudelleen, mutta äänikirjojen myötä kirjastossa käyminen on jäänyt. Paitsi nyt taas koulukirjojen myötä olen käynyt kirjastossa. Rakastan kirjastoja ja niiden tunnelmaa!
Peset peitot ja tyynyt. Aivan liian harvoin. Jouluna nyt ainakin.
Syöt herkkuja. Mikä on herkku? Karkki tai pulla? Aika harvoin. Herkuttelen hummuksella ja porkkanatikuilla. Raakasuklaalla ja lasillisella punaviinia.
Soitat anopille. Ehkä kerran pariin kuukauteen. Pitäisi soitella useammin!
Peset rintsikat. Kerran viikkoon keskimäärin. 
Leivot. Tää vaihtelee tosi paljon. Joskus tulee leivottua pari kertaa viikossa, joskus saattaa tulla kuukaudenkin tauko!
Siivoat jääkaapin. Joka viikko ennen viikkomaitokauppaostoksia.
Käyt puntarilla. Ehkä kerran viiteen vuoteen 😀 Mä en ole missään määrin kiinnostunut siitä, kuinka paljon painan. Oma hyvä olo ja housujen vyötärö kertovat missä mennään.
Komennat miestäsi. No en ikinä! Komentaako joku miestään? En näe yhtään syytä, miksi ketään aikuista ihmistä pitäisi komentaa.
Syöt irtokarkkeja. Aiemmin oli pakko saada joka viikonloppu irttaripussi (salmiakkipääkalloja), mutta lopulta mulle tuli sokeriövereistä niin huono olo, että vierottauduin tuosta tavasta. Nyt saatan nappaista lasten viikonloppupussista irttarin tai pari.
Vierailet isovanhempiesi luona. Silloin kun elivät kävin Tampereen mummulassa ehkä kerran pariin viikkoon ja Oriveden mummulassa kerran kuussa. Ne olivat ihania vierailuja. Isovanhempani olivat todella viisaita ja ihania ihmisiä.
Imuroit kotisi. Meillä mies on vastuussa imuroinnista, mutta eilen kun mökille lähdimme imuri oli mun jäljiltä keskellä olkkarin lattiaa. Jotenkin tuntuu, että näin syksyllä tulee sisään jos jonkinmoista moskaa, joten meillä imuroidaan liki joka päivä.
Perheessä kinataan vaatetuksesta. No tuota, aina silloin nyt ainakin, kun ilmat kylmenevät. Kuulemma kukaan muukaan ei pidä hanskoja tai pipoja. Kenenkään muun vanhemmat eivät edes vaadi pitämään pakkasella sellaisia kenkiä, että nilkat peittyvät 😉
Käyt hammaslääkärissä. Siinä missä rakastan pestä hampaita, rakastan kyllä hammaslääkärissäkin käyntiä. Käyn hammaslääkärissä nykyään parin vuoden välein, suuhygienistillä kerran vuodessa. 
Käyt kaupassa. Tällä hetkellä ehkä kerran pari viikkoon ostamassa maitoa tai leipää, tai yllättäviä puutteita, joita en tajunnut ostaa viikkomaitokauppakasseissa.
Peset ikkunat. Ostin taannoin miehelle sellaisen hienon setin, jolla pestä ikkunat. Hän siis pesee ne pari kertaa vuodessa.
Vaihdat sukat. No joka päivä ja jos treenaan, niin sitten pari kertaa päivässä!
Olet eri mieltä miehen kanssa. Ollaan harvinaisen yksimielisiä. Paitsi välillä ruutuajasta, jos makkarissa pauhaa telkkari ja pädi samaan aikaan, niin sitten voin kysäistä mieheltä, joka katsoo puhelimesta jotain videoo, että voisko jonkun laitteen sammuttaa 😀
Ostat uusia vaatteita. Kompressiojuoksuhousut ostin nyt viikolla, mutta sellaisia muita vaatteita olen ostanut viimeksi toukokuussa. Aiemmin ostin melkein aina jonkun uuden vaatteen, kun oli joku meno tai tilaisuus. Vaikka vaatekaapissa olisi varmasti ollut sopivaa päällepantavaa. Nyt musta on tullut harkitsevampi.
Siivoat. Joka päivä ja koko ajan ohikulkiessani tulee jotain pientä siivottua. Isommin sitten yleensä torstai-iltana.
Olet tehnyt raskaustestin. Jos sanon 20 kertaa, niin ei varmaan paljoa heitä 😀
Tarkistat toimiiko palovaroitin. Meillä on kotona palovaroittimet liitettynä hälytysjärjestelmään ja lisäksi meillä on sähköllä toimivat palovaroittimet. Eipä ole tullut testattua. Mökillä palovaroitin alkaa piippaamaan, kun patteri alkaa menemään.
Peset autosi. Rakastan puhdasta autoa, mutta siitä huolimatta pesen auton liian harvoin. Aiemmin mulla oli valkoinen auto, jossa näkyi kaikki lika. Nykyinen harmaa on aika kiva sen takia, että siinä ei juuri lika näy.
Käyt läpi vaatekaapit ja muut kaapit. Vaatekaapit siivoan noin kvartaaleittain. Muut kaapit inspiraation iskiessä. Ehkä noin kerran vuoteen.
Siivoat lääkekaapin. Aivan liian harvoin senkin…jos sanon, että kerran pariin vuoteen?
Puhdistat hiukset harjasta. Joka päivä!

Toivottavasti jaksoitte lukea maratonpostauksen tänne asti 🙂 Ja hei jos on jotain muuta ”Kuinka usein ” -tyylistä, mitä haluatte kysyä, niin kysykäähän ihmeessä! Nyt jatkan sitä, mikä tässäkin lauantaissa on tärkeintä; palautuminen. Miehen piti nyt aamupäivästä lähteä hakemaan tyttöjä ystävältään mökille. Suunnitelmissa oli bostonkakun ja pizzan tekemistä…mutta tuossa herätessämme mietimme molemmat, että mitäs jos mentäisiinkiin tänään kotiin. Syksyinen saari ja mökki on ihana, mutta varsinkin nyt pienen flunssan kourissa tuntuu tavattoman kolealta. Kellarin sohva, leffa (onko vinkata mitään hyvää toimintajännäriä?) villasukat, viltti ja noutopizza kuulostavat tähän hetkeen just hyviltä 

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

 


Kommentoi