maanantai 15. heinäkuu 2019

Grillipizzahimo uusiin ulottuvuuksiin

MOIKKELIS!

Olen hehkuttanut sen seitsemän kertaa blogissa kuin instassakin pari vuotta sitten syttynyttä grillipizzahimoamme. Taikinaa ja täytteitä on tullut fiilattua monta eri kertaa ja oli koostumus mikä tahansa, niin aina nuo pizzat ovat menneet kuin kuumille kiville.

Veljeni hankki alkukesästä pizzauunin. Töissä olen kuunnellut hehkutusta pizzoista jotka sulavat suussa. Uskomatta kuitenkaan täysin siihen, että nyt niin paljon eroavaisivat meidän taivaallisista grillipizzoistamme.

Kunnes mies meni ja osti meille tuollaisen Ooni Koda -pizzauunin. Uuneja olisi ollut saatavilla pellettiversioinakin, mutta me valitsimme sellaisen, johon käy sama kaasu kuin grilliinkin.

Viime viikon tiistaina huristelimme etätyöpäivää viettämään mökille ja työn tuoksinnan ohella vaivasin pizzataikinan. Ekat paistamamme pizzat olivat fiasko :D Jäivät kiinni pizzakiveen, paloivat reunoilta ja lopulta olivat niin löllöjä keskeltä, että pizzakivi oli mozzarellatomaattikastikemössössä.

Pieni kauhu iski takaraivoon, sillä olimmehan kutsuneet mummon ja taatan tulevana viikonloppuna maistelemaan pizzauunilla tehtyjä pizzoja.

Lauantaina tein taikinan huolella, googlettelin vinkkejä ja luin, että taikinaa pitää vaivata vähintään kymmenen minuuttia, jotta se saa hyvän sitkon. Niin tein ja vieläkin olkapää vihoittelee. Se on tosin pieni haitta siitä, että pizzat sulivat suussa.

Meitä oli kahdeksan syöjää, joten paistoimme kahdeksan ohutta pizzaa. 00-jauhoja kului noin 800 g, lisäksi kuivahiivaa pussillinen. Vettä, suolaa ja sokeria sopivassa suhteessa. Inasen lisäsin vielä oliiviöljyäkin.ID

Pizzauunilla pizzoja tehtäessä on muutama asia, johon kiinnittää huomio: 1) taikinassa pitää olla älyttömän hyvä sitko 2) pizzan pohja tulee olla jauhotettu niin paljon, että sitä jauhoa pöllyää ympäriinsä 3) pizzakivi kuuluu olla lähemmäs 400 asteinen 4) täytteiden ei tule olla liian vetisiä 5) pizzat kantsii täyttää vasta just ennen paistamista 6) kaulimella et tee mitään – sormin muotoilemalla ja heittelemällä tulee parhaimmat pizzat.

Eilen pidettiin välipäivä pizzoista, mutta josko tänä iltana taas laitettaisiin uuni kuumaksi. Nyt tietokone säppiin hetkeksi ja tyttöjen kanssa Seitsemiseen patikkaretkelle. Perinteisen kasvion sijaan yläkoululaisille riittää, kun ottaa kuvia kasveista. Eiköhän tuolta suolenkiltä nyt osa suolla kasvavista kasveista löydy. Se on sitten eri asia, että tunnistanko niitä. Onneksi netti pelittää hyvin tuolla erämaassa. Voi laittaa Googlen kuvahaun laulamaan ;)

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA!


2 Responses to “Grillipizzahimo uusiin ulottuvuuksiin”

  1. Kuulostaa todella suussasulavalta ja ovat niin hyvännäköisiäkin.

    Meillekin mies hinkuaa nyt pizzakiveä, vaikkei uunia sentään hankita (onneksi ei, sillä minulle ei noin pedanttinen pizzataikinan vääntäminen sopisi). Campaniasta palattuamme ei pizzaa tehnyt mieli vähään aikaan, mutta nyt ovat Marinarat, joihin ei mozzarellaa edes tule, alkaneet taas houkutella. Mutta minun Marinarassani pitää olla paljon tomaattikastiketta, aivan kuten Napolissa saamassanikin… Sellainen ei taitaisi tuolla pizzakivellä pysyä koossa :)

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Ei-Leen!

      Ja kiitos kaunis ♥

      Oih, mä tiedätkö tykkään myös Marinarasta…ei ole ihan niin tuhti kuin tuollainen mozzarellapläjäys :D
      Se voi olla, että tomaattikastike voisi ”löllöstyttää” pohjan, mutta jos kivi olisi tarpeeksi, kuuma että pohja ehtii paistumaan nopsaa.

      Hei pitääkin kokeilla, raportoin sitten miten kävi :)

Kommentoi