MOIKKA IHANAT!
Saari on hiljentynyt vastaanottamaan pitkän ja lumisen talven. Tyynyt ja peitot on pakattu ilmatiiviisiin säilytyslaatikoihin, jääkaappi ja pakastin on tyhjennetty. Imuroitu ja pyyhitty kaikki muruset tasoilta. Vesipumput on viety varastoon ja vesikourut puhdistettu. Moottori on irroitettu veneestä ja kannettu talvisäilöön. Terassilta on lakaistu lehdet ja auringonottotuolit on laitettu säilöön. Riippukeinut laskostettu odottamaan uusia aurinkoisia lököttelyhetkiä. Verhot on vedetty ikkunoiden eteen ja ovet laitettu säppiin.
Vene on soudettu vastarannalle ja nostettu venevajaan säilöön. Vastarannan laituri on purettu ja mutterit otettu talteen ensi kevättä varten. Viimeisen kerran tänä vuonna on ajettu pois venerannasta. Mökkitie tuntui kovin lyhyeltä kotiinpäin tultaessa. Siinä, missä se tuntuu kestävän ikuisuuden taas ensi keväänä.
Niinä kertoina, kun jännitetään, että onkohan se järvi sulanut….? Joko joko? Kun venerannassa viskelemme murikoita jäälle ja testaamme, että antaako se yhtään periksi. Yksi saarimökin ihanuuksista on juurikin se, että ei ole itsestään selvää, että sinne tuosta vaan mennään. Oppii kunnioittamaan luontoa ja elämään osaltaan sen armoilla. Aikatauluttamaan tekemisensä. Tekemään ne joskus jopa viime tingassa. Tervetuloa vaan loppuviikon pakkasyöt ja lumisateet. Mökki, pian nähdään taas ♥
TIISTAITERKUIN,
Kauniita talviunia suloiselle mökillenne! ❤️ ”On lähdettävä, jotta voi tulla takaisin”, sanoi viisaasti Nuuskamuikkunenkin. Nyt on siis aika tehdä jotain muuta, kunnes kevät taas koittaa. Ja sehän koittaa taas tuotapikaa.
Ihania kuvia olet muuten taas napsinut, noista saisi vaikka taulukollaasin!
Mukavaa tiistai-iltaa,
t. Nina
Heippu Nina
ja kiitos ♥
Hei ja juurikin noin; keväällä on ihana odottaa mökille pääsyä 🙂 Aika menee nykyään (vanhemmiten? :D) aivan hirveää vauhtia ja se kevät on pian täällä!
Kiitos kaunis, ilma oli kovin kuvauksellinen!
Ihanaa keskiviikkoiltaa ♥
Ai kamala.Tuleeko hirveän kaihoisa olo?Minulla jo tekstistä.Jotenkin niiiin surullista,kevääseen niin pitkä aika:(
Moikku Sanna,
kyllä on kaihoisa olo 🙁 Mutta toisaalta tuntuu, että nyt mökkikausi on taputeltu ja on aika alkaa nauttia täysin rinnoin kotoilusta. Laittaa kotia kohti joulua…kääk 😀
Ihanaa ja iloista keskiviikkoiltaa ♥
Komppaan aikaisempaa kommentoijaa, upeita kuvia ja niistä tosiaan saisi kauniin taulukollaasin 🙂 Nämä meidän kaikki vuodenajat ovat omalla tavallaan ihania, kaikissa on jotain hyvää. Itse rakastan talvea, pakkasia, lunta, lämpimiä vaatteita, ulkoilusta punaisia poskia ja sen ulkoilun jälkeistä saunaa ja omaa lämmintä kotia <3 Jokos sinne muuten satoi ensilumi?
Moikka Meri
ja kiitos ♥ Lonkeronharmaa keli oli vallan kuvauksellinen 🙂
Mä olen aivan samaa mieltä, nämä neljä vuodenaikaa ovat siunaus! Täällä Tampereella tuli monessa paikkaa ensilumi, mutta ei meillä. Tuli meilläkin vähän räntää, mutta ei näkynyt valkoista maassa. Ehkä loppuviikolla? 🙂
Kivaa keskiviikkoiltaa ♥
Minäkin rakastan talvea,mutta kun niitä ei enää ole:(Täällä etelässä mustaa kuravelliä tammi-helmikuuhuun saakka,eikä edes jouluna ikinä lunta.
Saas nähdä tänä talvena….
Ihanat kuvat ja sinusta lähtevä kaunis teksti. Minuakin riipaisi ikävä…. Minulle syksy tuo suru mielen. Vaikka tänään vp kävelin metsässä ja sain voimaa ja iloa, pakkanen oli jäädyttäny jo maan kohmeiseksi. Rakastan talvea ja lunta, saa nähdä millaisen talven saamme. Pian on kevät!
Iloa meille kaikille♥
seijasa
Heippa Seija
ja voi kiitos ♥ Syksyssä on jotain sellaista surumielistä…pimeinä iltoina välillä tuntuu rinnassa pieni surumöykky. Mutta rakastan syksyä, möykkyineen päivineen 🙂
Tuollainen pakkasen jäädyttämä metsämaa on ihana jalan alla! Kertoo siitä, että pian talvi on täällä 🙂
Ihanaa vapaapäivän iltaa sinne ja iloa ♥
Niin tunnelmallista <3 <3 <3