HELLUREISSAN IHANAISET!
Ja terkkuja kaupungista! Huh, miten kuulkaas onkin outoa olla kotona. Juokseva vesi, lämmin suihku, iso jääkaappi (joka tosin huutaa tyhjyyttään) ja kaikki ne jutut, joita ilman mökillä ollaan nyt pärjätty mainiosti lievästi sanottuna ihistää tällä hetkellä. Onneksi huomenna pääsee takaisin saareen 🙂 Käytiin tuossa Turkkusessa päiväseltään ja koko päivän korvamatona soinut ihana Stand by me sai mut vähän ajattelemaan meitä ihmisiä. Lomaa ja sen aiheuttamaa kriiseilyä.
Tuskin kukaan meistä on voinut välttyä lehdissä lanseeratusta termistä lomakriisi. Mulle silloin aikoinaan, kun ko. termiin törmäsin, oli pienoinen shokki tajuta, että yhteinen loma-aika voi saada parisuhteen kriisiin. Miten ihmeessä? Lomaa ja sitä yhdessäoloahan odotetaan kuin kuuta nousevaa pitkään, joten eihän sitä nyt kannata lomaa kriiseilyyn käyttää. Täytyy kyllä sanoa, että me taidetaan olla tuon rakkaan aviomiehen kanssa sitten poikkeus, sillä lomalla ei kyllä todellakaan riidellä. Päin vastoin, tuntuu että suhde lujittuu entisestään.
Mutta. Ymmärrän toki, että loma-aika voi saada suhteen kriisiin. Mä ajattelen asian niin, että arkena vahvana porskuttava suhde kestää sen, kun ollaan yhdessä 24/7. Neljä viikkoa putkeen. Ei kun hetkinen, kuka on sanonut, että lomalla tulee nyhjätä ihan kylki kyljessä kiinni koko ajan? Jep, suurin osa ollaan yhdessä, mutta kyllä lomallakin tärkeää on se, että antaa ja ottaa sitä omaa aikaa. Kyllä meidän suhde olisi kriisissä, jos en päästäisi tuota golfaria välillä saaresta pelaamaan. Sillä mäkin tarvitsen sitä omaa aikaa. Nautin siitä, kun saadaan olla tyttöjen kanssa mökillä kolmistaan ja tehdä tyttöjen juttuja. Tai saan olla ihan yksin ja tehdä niitä omia juttujani. Eli 1) viettäkää aikaa myös erikseen. Yleensä tuo mies viipyy golfkiekallaan 7-8 tuntia (saaresta kestää tuonne lähimmälle kentälle tunnin verran), joten kyllä loppujen lopuksi alkaa tulemaan ikäväkin. Mielelläni yllätän kotiin palaavan golfarin hyvällä ruoalla ja saunalla. 2) hemmotelkaa toisianne. Pienillä jutuilla. Mä tykkään siitä, että mies keittelee aamukahvit valmiiksi ja pääsen usein jopa valmiiseen aamiaispöytään.
Loma-ajalle asetetaan varmastikin hirmuisesti paineita siitä, että pitäisi tehdä kaikkea. Ei ole pakko aikatauluttaa koko neljää viikkoa. 3) nauttikaa myös aikatauluttomuudesta. Näin lapsiperheessä lomatekemiset määräytyvät pitkälti lasten ehdoilla. Mutta mun mielestä on tärkeää, että myös me aikuiset osaisimme nauttia siitä, että näkee lasten nauttivan. Ja hei, kuka sanoi, ettei aikuinenkin nauttisi samoista jutuista kuin lapset. Meillä mies on ainakin ihan innoissaan menossa taas lasten kanssa jos jonkinlaisiin härveleihin Lintsillä 🙂 4) suunnitelkaa tekemistä, joka on kaikille mieluista. Keskustelkaa, tehkää listoja ja suunnitelkaa lomatekemisistä löyhällä aikataululla. 5) tehkää kompromisseja. Minäminäminä-asenteella saa ihan varmasti lomakriisin aikaan. Mitäs jos antaisi vähän löysiä ja periksi?
Loma-aika on hyvä sauma viettää laatuaikaa myös aikuisten kesken kaksistaan. Menkää lasten nukahdettua laiturille katsomaan auringonlaskua tai kuuntelemaan laineiden liplatusta. Laiturin puuttuessa saman ajaa vaikka oma kotisohva. Pääasia, että vietätte aikaa kaksin ja jos vielä mahdollista, niin puhutte jostain muusta kuin niistä lapsista (tiedän, tää on supervaikeaa :D). 6. viettäkää laatuaikaa myös aikuisten kesken. Jos olette viettämässä laatuaikaa siellä laiturinnokassa, niin käykää ex tempore kuutamouinnilla tai yökalassa. Tai päättäkää aamupalapöydässä lähteä siltä istumalta poimimaan mansikoita koko poppoon kesken läheiseltä mansikkatilalta. 7. heittäytykää välillä ex tempore-lomailijoiksi.
Ja ihan oikeesti, älkää ottako paineita! Turha kiukutella sille toiselle, jos aurinko ei paista tai jos sataa kolmatta päivää peräkkäin 🙂 Tärkeimpänä neuvona 8. eläkää hetkessä. Soveltakaa, toimikaa säiden mukaan. Ja hei, kyllä siellä laiturinnokassa pystyy auringonlaskua katsomaan vähän kylmemmälläkin kelillä. Pukeutumiskysymys! Uskoisin, että ihan megalomaanisen lomakriisin saa aikaan, jos ei ne odotukset loman suhteen toteudu. 9. älkää odottako liikoja. Ja viimeisempänä asia, joka toimii kyllä ihan muulloinkin, ei vain lomilla. 10. kunnioittakaa ja rakastakaa toisianne. Se ihminen, kehen joskus olet päätä pahkaa rakastunut on lomallakin se sama ihminen. Vaikka se välillä kävisikin tekemässä niitä omiakin juttujansa.
”When the night has come
And the land is dark
And the moon is the only light we’ll see
No I won’t be afraid
Oh, I won’t be afraid
Just as long as you stand, stand by me
If the sky that we look upon
Should tumble and fall
Or the mountain should crumble to the sea
I won’t cry, I won’t cry
No, I won’t shed a tear
Just as long as you stand, stand by me
And darling, darling
Stand by me, oh stand by me
Oh stand now, stand by me
Stand by me
Stand by me, oh stand by me
Oh stand now, stand by me, stand by me
Whenever you’re in trouble won’t you stand by me
Oh stand by me, won’t you stand now, oh, stand
Stand by me”
-Ben E. King
Nyt pyykkirumbaa jatkamaan. Huomenna lounastreffit ihanan ystävän kanssa ja illemmalla kohti mökkiä!
LEPPOISIA & AURINKOISIA KESÄPÄIVIÄ,
Mistä on noi ihanat tuolit laiturilla? Ihana blogi sulla. 🙂
Kiitti Sanmaria!
Nuo tuolit on ostettu viime vuonna Kodin1:sen alesta. Annon ja muistaakseni lähti alle 20 eurolla. Eli erittäin edulliset ja näemmä myös kestävät 🙂
Mukavia kesäpäiviä <3
Heippa Maria.. Ja kiitos niin ihanan mahtavasti blogistasi, jota olen pitkään jo seurannut, mutta jonka tässä hetki sitten olen löytänyt vielä vahvemmin. Ehkä äidiksi tulemisen myötä blogiasi on alkanut seurata eri tavalla ja siihen on löytynyt erinäkökulma, joka on saanut minut rakastumaan siihen ihan uudelleen. Ihailen nimittäin kovasti elämänasennettasi, tapaasi rentoutua mm. hyvän ruuan ja kynttilöiden valossa, äärimmäisen rakastavaa ja kypsää suhtautumista lapsiisi sekä mieheesi jne. Jotenkin elämäsi tuntuu olevan melkoisen balanssissa.:) Itse olen pienen melkoisen vilkkaan 1-vuotiaan äiti ja välillä oma arki on sellaista hulabaloota, että avatessani blogisi pienen oman hetken koittaessa, pääsen täysin uppoutumaan johonkin muuhun ja rauhoittumaan. Ja haaveilemaan, että kyllä sitten joskus myös se oma arkeni toivottavasti asettuu niin, että on muutakin kuin näitä pikkulapsen arjenaskareita.:D
Blogitekstisi osui ja upposi taas täysin ja pitääpä se tuolla lomailevalle miehelleni näyttää.;) Hänestä ilmat ovat niin hirveät, kun ei ole hellettä ja sitä sitten mökötettiin ekat pari viikkoa, huoh..:D
Pahoittelut pitkästä tekstistä, mutta nyt oli vain pakko vihdoin sinulle kirjoittaa. Mukavaa loman jatkoa sinulle ja perheellesi!<3
Voi että, pakko sanoa, että komppaan kyllä täysin tätä kommentoijaa! Sinulla on niin huippu blogi, ja vaikutat tosiaan kaikin puolin ihailtavan tasapainoiselta ihmiseltä 🙂
Huippua kesää sulle ja perheellesi Maria!
Kiitos sinullekin Juuuulia <3
Jotenkin se elämän tasapaino on löytynyt tuon maailman parhaimman aviomiehen ja lasten myötä. Parikymppisestä Mariasta on tultu aimo askel eteenpäin 🙂
Ihania kesäpäiviä sinulle, nautitaan <3
Voi kiitos kaunis Mari <3
Niinhän se on, että yksivuotiaan kanssa elämä on vielä aikamoista hulabaloota. Päikkäriaikana nautittu kuppi kuumaa kera hyvän kirjan lataa kuitenkin akkuja mukavasti 🙂 Musta tuntuu, että lasten kasvamisen myötä sitä on itsekin taas avannut silmät arjen kauneudelle. Sille, että onneen ei tarvita ihmeitä. Kauniisti katettu pöytä tai syysmyrskystä nauttiminen villasukat jalassa. Lapsen hymy ja kikatus.
Hih, ihana tuo miehesi. Mut hei miehet on vähän sellaisia välillä! Onneksi me naiset ollaan niin helppoja ;D
Kiitos ihanan pitkästä kommentistasi ja aurinkoisia kesäpäiviä sinne <3
Hyvä kirjoitus Maria, täysin olen kanssasi samoilla linjoilla!
Ja yhdyn noihin edellisiin kommentteihinkin, blogisi on niin paras<3
Nauttikaa ihanat<3<3
Heippa Sari
ja kiitos kaunis ihana <3
Tää blogi on mun henkireikä ja ihanaa, jos se panostus tähän rakkaaseen touhuun tulee blogista esiin. Aivan mahtavaa! 🙂
Kiitos, nautitaan ja hei, nautihan sinäkin <3
Se on juurikin näin! Tämä Marian kirjoitus olisi hyvä lukea kaikkien ja etenkin miesten. Siinä on hienosti kiteytetty ne kriteerit joilla on isoin merkitys lomalla olemiseen ja noilla jutuilla lomastakin tulee loistava. 🙂
Tiedän myös sen että lapsien kasvaessa tämä lomalla oleminen muuttaa muotoaan ja kun siihen lisätään murkkuikä niin se vaatii jo rautahermojakin 😀 Murkuille kun tuntuu olevan tärkeää saada ja tehdä sitä, mitä heidän kaveritkin tekee kesällä (jos kaverit menee Lontooseen tai Lintsille niin minäkin haluan sinne ja mikään muu ei käy) Välillä siis käydään melkoiset kehityskeskustelut teinien kanssa.
Marialle <3
Kriisitöntä lomaa kaikille muille toivottaen, M
Hei kiitti Minna 🙂
Just näin, kun mun mielestä lomasta stressataan ihan turhaa. Jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että lapsetkin vaistoaa sen aikuisten stressaamisen, kun kiukuttelevat. Mutta se taisi vain kuulua ikään tuolloin 😀
Apua, murkkuikää odotellessa! Ei tuu muuten halvaksi enää lomat tuossa iässä. Huh, taidan teljetä lapset silloin saareen 😉
Oi kiitos ja ihania kesäpäiviä sinne <3
Sama här.Harvoin kriiseillään,saatikka lomalla!Yhteistä aikaa odotetaan,kuin kuuta nousevaa,nytkun sitä on.Lasten ollessa pieniä,pidettiin lomat peräkkäin,ettei niiden tarvitsisi olla pväkodissa.Nytkun ovat isoja,on ihana,kun lomat samaan aikaan.
Moikka Sanna!
Ihanaa, että tekin olette oivaltaneet loman merkityksen <3 Tuskin sitä olisi hirveän rentoutuneessa mielentilassa loman jälkeen, jos loma olisi mennyt kriiseillessä 🙂
Mukavaa perjantaita <3
Oi mitkä tunnelmakuvat taas! <3 oma aika on vähintään yhtä tärkeää kun yhdessä vietetty aika. Molempia pitää olla. Vähän meinas lomakriisiä pukata kun kesälomista yhteisiä päiviä miehen kanssa löytyi vain viikon verran, joka on nyt tuleva viikko. Talon maalaus on kuitenkin niin pahasti kesken, ettei mitään pidempää reissua voi edes harkita. Ei kyllä olisi aikaa oikein minkäänlaiselle reissulle, syksy on jo niin lähellä ja jos vettä sataa kaiken syksyä, niin jää talo kyllä kesken! Mutta, meinattiin käydä pieni päivän reissu pk-seudulle heittämässä, ajella maisemareittejä suuntaan ja toiseen. Ehkä se riittää. Ja jos se talon maalaus on siitä yhdestä päivästä kiinni ni sinähän saa olla 🙂 jatketaan sitten keväällä.
Kiitos Niina, kesäilloissa on sitä tunnelmaa <3
No hei onneksi teillä löytyi yhteisiä kesälomapäiviä, on ne kuitenkin niin tärkeitä 🙂 Ja maalaus - sille iso thumbs up! Siinä saakin viettää laatuaikaa ihan urakalla, ellei toinen sitten sudi talon toista puolta ;D
Ja just oikea asenne. Talon ehtii maalaamaan myöhemminkin. Maisemareitit kuulostaa niin kivalta! Mä nautin myös autossa istumisesta (että ajamisesta), on kiva katsella maisemia!
Nautitaan <3
Oii wau mitä kuvia, ihan mielettömiä. Tauluainesta.
Samaa mieltä mm. tosta sääasiasta. Turhaa energianhaaskausta siitä kiukutella 🙂
Hei kiitos Ansku,
luit ajatukseni – näistä pari taitaa päästäkin yhteen tauluproggikseen 🙂
No just näin ja hei, tälläkin hetkellä täällä pitäisi sataa kaatamalla. Aurinko paistaa, joten piutpaut säätiedotuksille 😀
Ihanaa perjantaita <3
Hyviä pointteja! Sananen teini-iästä, johon edellisetkin kommentaattorit viittasivat. Nyt meidän teini suunnittelee jo yksinelämistä, mutta muutama vuosi sitten, kun häntä ei vielä tohtinut jättää yksin kotiin, mä olin (ja olen edelleen sitä mieltä) että mökkeily pitäisi lailla kieltää teinien vanhemmilta. Meillä ei ole mökkiä, mutta tyttäreni isällä (josta olen siis eronnut) on ja monia itkuja ja riitoja käytiin kesäloma-ajoista, koska tyttö ei todellakaan halunnut mennä mihinkään mökille pois kavereiden ulottuvilta ja kaupungin riemuista, mutta isänsä olisi halunnut viettää siellä koko loman ja kaikki viikonloput.
Teinien vanhemmille siis haluaisin sanoa: kyllä se mökki siellä pysyy vaikkei siellä koko aikaa olisikaan. Mökkeilyä voi ja pitää vähentää siksi aikaa kun lapset eivät sinne halua mennä, mutta eivät vielä ole kotiin yksinjätettävässä iässä. Teineilläkin oikeutensa!
En kyllä minäkään lomakriiseilyä ymmärrä. Mutta omaakin aikaa pitää välillä antaa, ei se keneltäkään pois ole. Kohta päästään Italiaan ja siellä tuijotellaan kuun nousua lasten nukkuessa ja vähän ekä pikanttista italialaista lasissa.