torstai 30. lokakuun 2014

Rakkaudesta ruokaan -pohdintoja

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIPPAHEI ja terkkuja lounastauolta!

Aurinko paistaa ja kerrankin kotikuvat saisi kuvattua päivännäöllä, mutta täällä sitä nökötetään töissä tietokoneen äärellä. En tosin valita, töissä on hyvä draivi päällä. Meillä kuulkaas eletään jo ensi kesää, ehkä se katalogi-ihminen minussa juontaa juurensa näistä töistä 🙂 Instagramin puolella vilauttelinkin eilen postista noutamiani kokkikirjoja; Gwynethin It’s all good ja Vera Jordanovan Don’t miss a bite -kirjat tuli eilen nopeasti selattua. Näin ensiselauksella vaikuttavat kyllä erittäin hyviltä! Varsinkin tuo Gwynnien kirja sai mut miettimään suhdettani ruokaan. Rakastan ruokaa. Samalla olen samaa mieltä tuon kaunokaisen kanssa siitä, että ruoka on tavallaan myös ”lääke”. Ruokavalinnoilla voit vaikuttaa aivan täysin hyvinvointiisi. Se, mitä suustasi alas laitat ei ole vain polttoainetta. Ainetta, jonka laatuun tai määrään katsomatta voit hyvin ja jaksat porskuttaa arjessa. Itse huomaan samantien olotilassa sen, jos tulee syötyä huonosti. Huonosti syömisellä tarkoitan tässä tapauksessa sitä, että tulee syötyä a) liian vähän b) liian harvoin tai c) ravintoköyhästi. Tai sitten toinen ääripää, jota harvoin tapahtuu d) syödä ähkyt. Kuten viime lauantaina thaimaalaisessa. Huh. Ei voi kuulkaas ihminen hyvin tuollaisen jälkeen 😉

Vielä pari vuotta sitten mun ehdoton heikkous oli karkit. Irttarit. Nyt niitä tulee syötyä erittäin harvoin. Viikonloppuisin saatan napsaista salaa lasten lauantaipusseista muutaman salmiakin. Mutta itselleni ei tule ostettua edes sitä suklaapatukkaa kauppareissulla, mikä ennen tuli ostettua. Joskus menneinä vuosina olin myös addiktoitunut kahvin kanssa nautittavaan keksiin. Kun ei osta kotiin keksiä niin ei niitä tule syötyäkään. Heh. Mutta se, mihin olen nyt addiktoitunut on suolaiset herkut. Kaikki ihanat rapeat leivät, joita dipataan öljybalsamicoseokseen. Tai katkarapuvalkosipuliöljyyn (tästä huomenna postaus ja ruokavinkki viikonlopulle!). Kookosmaidolla höystettyihin itämaisiin ruokiin, joissa on chili potkaisee. Viikolla pyrin syömään yksinkertaisesti ja niitä tavallisia kotiruokia. Salaattipainotteisesti tosin. Viikonloppuna säädetään sitten ruoan kanssa enemmän.

Huomaan kaipaavani joka päivä tuota salaattia, jota olenkin nyt syönyt ihan tolkuttomasti viimeisen vuoden pari. Kaikessa yksinkertaisuudessaan siihen tulee lehtikaalta (en voisi elää ilman tätä), Lempi-salaattisekoituspussi, parsakaalia ja kastiketta, johon laitan oliiviöljyä, omenaviinietikkaa ja mausteita. Joskus lisään kastikkeeseen myös aurinkokuivattua tomaattia (siis tätäkin kuivattuna, mulla on sellainen iso purnukka kaapissa). Tai kiireessä korvaan kastikkeen fetakuutiolla öljyssä. Yleensä pelkkä salaatti riittää pitämään nälkää lounasajasta iltaruokaan, mutta tuossa eräänä päivänä söin lisukkeena falafelejä. Nam! Tein löydön lähikaupasta; Gluteeniton Maailma Luomu Falafeljauheseos. Rakastan falafeleja, mutta en ole koskaan niitä kotona tehnyt. Jotenkin kuulostaa hirveän työläältä tehdä alusta asti itse kikherneiden liotuksesta asti 😉 Joten voitte kuvitella, että tuo falafeljauheseos päätyi mukaani kaupan hyllyltä. Reilu kaksi euroa liki 20 falafelpyörykästä ei ole kuulkaas paljon. Eihän nuo niin kauniita ole kuin ravintolasta ostetut, mutta erittäin hyviä ja helppoja tehdä. Ensin kiehautetaan 2,5 dl vettä ja siihen sekoitetaan jauheseos. Annetaan turvota vartin verran ja sitten paistetaan pannulla oliiviöljyssä. Lisäsin kastikkeeksi vähän maustamatonta luomu luonnonjugurttia, jonka maustoin suolalla ja mintulla.

Palatakseni vielä ruokapohdintoihin; huomasin, että Gwynethin kirjassa (kuten monessa muussakin) maitotuotteet ovat vähän nounou. Mitä mieltä te olette? Sillä mä rakastan maitotuotteita. Rakastan maustamatonta luomuluonnonjuguttia ja syön sitä mustikoiden/puolukoiden, cashew-pähkinöiden ja hunajan kanssa joka aamu. 365 aamuna vuodessa 😀 Pari viikkoa sitten vaihdoimme rasvattoman maidon lukijan suosituksesta (kiitos Mrs K) Luomukevytmaitoon. Ja arvaatteko mitä? Esikoisen taiveihottuma käsissä parani yhdessä vuorokaudessa! Oikeasti, kuulostaa huijaukselta, mutta en huijaa 🙂 Ainoa huono puoli on se, että nyt teki totaalisen stopin tuohon luomukevytmaitoon. Haisee ja maistuu kuulemma pahalle. Maistuuhan se enemmän maidolle ja rasvaisemmalle, mutta itse tykkään kyllä tuosta enemmän. Ostin toissa päivänä rasvatonta maitoa ja kas, käsivarret ovat taas auki.

Uskon, että näissäkin asioissa kannattaa kuullostella kroppaa; kyllä se kertoo, jos syö huonosti. Ainakin mulla. Tosin näin 40 ikävuotta lähestyttäessä olen huomannut, että aineenvaihdunta on hidastunut ja sitä myötä esimerkiksi vatsa pömppää helpommin. Aineenvaihduntaan, kuten yleiseenkin vireystilaan mulla vaikuttaa positiivisesti tuo joka aamu sitruunaveden kanssa nauttimani MSM-jauhe. Sitä sekoitan veteen ruokalusikallisen ja macajauhetta teelusikallisen. Mihinkään ihme superfoodeihin en sen kummemmin usko, mutta niin kauan kuin ne auttaa, niin ajattelin niitä kaupasta kotiin raahata 😉

Olis kiva kuulla, mikä on sun suhde ruokaan?

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,

alle


13 Responses to “Rakkaudesta ruokaan -pohdintoja”

  1. Lumo sanoo:

    Täytyykin pitää silmät auki kaupassa, noita falafeleja haluaisin kokeilla.

    Onnekseni en ole allerginen tai yliherkkä millekään ruoka-aineelle. Leipää en syö joka päivä, mutta pidän siitä niin paljon, etten kokonaan ilmankaan halua olla. Maitotuotteita käytän miltei päivittäin, ainakin maitotilkan kahvissa. Aamiainen; turkkilaista jugurttia, marjoja ja itse tehtyä mysliä pitää nälän pitkälle iltapäivään loitolla.

    Uskon omassa ruokavaliossani monipuoliseen ”oikeaan ruokaan” ja saavani siitä tarvitsemani talvisia lisävitamiinikuureja lukuunottamatta.

    Olen vuosien varrella laihtunut useammankin kerran, mutta ruoan rakastajana en pidemmän päälle ole onnistunut pitäytymään ihannepainossa. 5:2-paastossa ollut ratkaisuni painonhallintaa pitkälle aikavälille. Kaksi kertaa viikossa syön vain 500 kcal ja muuten normaalisti. Pääosin terveellisesti, mutta välillä myös herkkuja.

    Elämäntavalla onkin lähtenyt -17 kg 1½ vuodessa ja alan olla lähempänä terveellistä painoa. Joidenkin tutkimusten mukaan pitkät välit ruokailussa parantavat terveyttä perinteisen säännöllisen, usein tapahtuvan ruokailusuosituksen sijaan. Syömisen jälkeen kuulemma elimistö joutuu lievään tulehdustilaan, joka altistaa sairauksille. Teit niin tai näin, aina löytyy puoltajia ja vastustajia ja tutkimuksiakin löytyy joka lähtöön, mutta ainakin minulle painon- ja kolesterolinhallintaan elämäntapa on sopinut. Tässäkin kannattaa kuunnella itseään.

    • Maria sanoo:

      Moikka!

      Ja kiitos Lumo, oli mielenkiintoista lukea sun (ruokabloggaajan) ruokamietteitä 🙂

      Se, että ei ole millekään ruoka-aineelle allerginen helpottaa jo ihan huimasti! Itseäni kun vaivaa maa- ja hasselpähkinäallergia sekä persikka-, luumu-, omena- yms hedelmäallergiat, niin koen välillä tuskia. Tosin usein otan allergialääkkeen ja teen ruokaa, jossa em. aineita on.

      Se 5:2 -paasto kuulostaa hyvältä ja totta tosiaan toimii; kaventunut olit huimasti viime marraskuusta!

      On muuten jännä, että jotkut suosittelevat usein syömistä ja toiset ei. Itselleni oikeastaan toimii nuo pitkät ruokavälit. Tuntuu, että jos syö koko ajan, niin vatsa on ikäänkuin käymistilassa koko ajan 😀

      Ihanaa viikonloppua!

  2. h sanoo:

    Ai että. Rakastan falafeleja, mutten minäkään ole koskaan tehnyt niitä itse. Salaattisikin kuulostaa herkulliselta. Käsitteletkö lehtikaalin jotenkin, vai lykkäätkö sen salaattiin sellaisenaan? Pitäisi itsekin kokeilla kyseistä kaalia. Ostin jo kerran ja säilöin sitä jääkaapissa niin kauan, että jouduinkin heittämään pois. Sattui ruuanlaiton kannalta liian kiireinen jakso ja jäi uutuus kokeilematta.

    Uskon itse suhteellisen yksinkertaisen kasvispainotteisen ruuan olevan parasta ruokaa, ainakin minulle 🙂
    En välttele maitotuotteita, enkä leipää (hiilareitakaan). Kunhan ne maitotuotteet ovat yksinkertaisia ja maustamattomia ilman sokereita tai lisäaineita. Samoin ruisleipää syön joka päivä. Minun mielestäni hiilareita on turha vältellä, parempi vaan valita hyviä hiilareita, täysjyväviljaa jne. Kyllä masu kuituja kaipaa.

    Yksinkertaistamalla ruokavalion viitisen vuotta sitten, pudottamalla hötöt pois, tipahti painokin itsestään ilman kuureja sopivat 5-7kg. Sen jälkeen olen asettanut itselleni hälytyskellopainorajan, jota ei saa ylittää 🙂
    Toinen juttu, johon joudun kiinnittämään huomiota on annoskoko. En mussuta herkkuja päivittäin, mutta oikea ruoka maistuu helposti liiankin hyvin. Yritän pitää kiinni tavasta, etten söisi itseäni ähkyyn. Tai ylipäätään söisi liian nopeasti. Itse olen saanut suhteeni herkkuihin paremmaksi, kun tein päätöksen, että herkkujenkin saralla syön vain ihan oikeasti hyvältä maistuvia herkkuja ja jätän kaikenlaiset puolivillaiset mätöt väliin.

    • Maria sanoo:

      Heippa h!
      Suosittelen siis tuota valmisjauheseosta falafeleihin 🙂 Mä en käsittele lehtikaalia mitenkään, joskus teen salaatin himpun verran aiemmin jääkaappiin odottamaan, jotta lehtikaali hiukkasen ehtii pehmenemään.

      Mulla sama, yksinkertainen, puhdas ja kasvispainotteinen ruokavalio toimii 🙂 Ja ruisleipään on himo!

      Hälytyskellopainoraja alkaa piippaamaan siinä vaiheessa housun vyötäröllä, kun on aika tehdä jotain, ainakin mulla 😀 Vaa’assa en ole käynyt mies muistiin!

      Kiitti vinkistä noiden makeidenkin suhteen; kuulostaa just hyvältä!

      Mukavaa viikonloppua!

  3. Riitta sanoo:

    Heips.
    Se on kyllä totta! Koko meidän hyvinvointi pohjautuu suoliston hyvinvointiin! Ruualla on iso merkitys sairauksiin, yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin:)
    Itse tein keväällä sen detox-puhdistiskuutin ja von sanoa, että olo oli kuurin aikana hybä, vireystila oli kohdillaan ja ajatus kulki paremmin:) Söin kasviksia, hedelmiä, marjoja ja erilaisia siemeniä, vähän kauraa ja maitotuotteet korvasin soija-tai mantelimaidolla. Olo oli hyvä! 🙂
    Nyt olen lukenut paljon vehnän vaikutuksista elimistöön ja sairauksiin. Jokuhan suomalaisten ravitsemuksessa mättää, kun mm. sydäntaudit, reuma-ja nivelsairaudet lisääntyvät!
    Mihinkään ehdottomaan välttämiseen en lähde, mutta pienilläkin muutoksilla ja valinnoilla saa itselleen jo hyvän olon:)
    Aloitan päiväni aloe-juomalla ja kaurapuurolla kera marjojen. Siitä se päivä lähtee käyntiin ja vatsassa on hyvä olo:)
    Muksaa viikonloppua teille! Jään odottelemaan huomista postausta:)
    <3:lla Riitta

    • Maria sanoo:

      Heissuliveissuli Riitta 🙂
      Näinhän se on, mä uskon myös, että hyvinvointi lähtee tuolta suolistosta. Ai niin, koskahan mä ehtisin/jaksaisin detox-kuurille…oliskohan se paikallaan jouluahmimisten jälkeen?

      Meillähän iskä oli sitä mieltä, että hänen kohtalokseen koitunut nuoruusiän diabetes puhkesi, kun muutti maalta opiskelujen perässä kaupunkiin ja alkoi juomaan pastoroitua maitoa. Tiedä häntä, mutta mä uskon että tuossa voi olla perää…

      Sehän se on, että ei mitään turhan radikaalia tarvita. Pienillä muutoksilla ruokavalioon saa suuria aikaan 🙂

      Ihanaa viikonloppua sinne, nautitaan <3

  4. Amen.

    Rakastan ruokaa, kaikkia ihania makuja, mausteita, yrttejä, tulisuutta, kepeyttä, rasvaisuuttakin…. Minua joskus niin surettaa huomata, että joillekin ruoka on vain pakollinen juttu, polttoainetta, kuten mainitsit. Mutta jos he ovat onnellisia, niin mikäs siinä… En vaan voi ymmärtää, tällaisena nautiskelijana.

    Ja se mitä ruoassa arvostan, on puhtaat, tuoreet ja jalostamattomat aineet. Käytän voita, punaista maitoa ja kermaa, silloin kun ruoka sitä vaatii. Ja mieluiten aina luomua. Maidot ja kananmunat olen ostanut luomuna niin kauan kuin niitä on tehty. Ikinä en ole margariinin margariinia ostanut, minusta se on niin prosessoitu tuote, kun vain voi olla. Kerran näin dokumentin sen teosta…huh huh, pahaa katsottavaa.

    Salaattia minäkin syön usein, ruokaisaa salaattia. Ja maitotuotteista luomujogurttia (turkkilainen tai kreikkalainen), maitoa kahviin (punaista luomumaitoa), ja jäätelöä, olen jäätelöhirmu!

    Rasvattomia tuotteita en ole myöskään koskaan syönyt, en edes silloin, kun se oli jotenkin pop. Minusta niiden rakenne ja makukin on jo niin outo, että se herättää ”hylkimisreaktion”. Vältän myös light -tuotteita.

    ps. minunkin suurta herkkua on dipata leipää oliiviöljybalsamiko dippiin ;). Ai että, sun kanssa olis varmasti ihana syödä, ja puhua lisää ruoasta!!

    • Maria sanoo:

      Moikkis ihana! 🙂
      Meillä on todellakin sama rakkauden kohde; ruoka. Ihan parasta on miettiä mitä syödään, valmistaa ruoka ja sitten syödä rauhassa…aaahhh. Ulkomaillakin kivointa on käydä syömässä. Saiskohan urheiluun samanlaisen intohimon kuin ruokaan? 😀

      Mä oon nyt viime aikoina alkanut ostamaan yhä enemmän luomua (kiitos tuon Jenkeistä Suomeen muuttaneen ystäväni). Voi ja kevytmaito käytössä, paits perunamuusiin ja pannariin lurautan punaista maitoa 🙂

      Joo todellakin, meidän pitäisi päästä syömään ajan kanssa…laita viestiä, kun olet seuraavan kerran Tre niin mennään syömään! Inezin Tapaksia tekee ihan hirmuisesti mieli 🙂

      Ihanaa viikonloppua sinne 🙂

  5. Sanna A. sanoo:

    Olin tässä syksyn aikana pari viikkoa maidottomalla ruokavaliolla. Paino tippui muutaman kilon, turvotus katosi ja olo oli hyvä, paitsi nälkä oli koko ajan (koska en syönyt rahkaa, jonka suurkuluttaja olin). Ongelmaksi muodostui lähinnä kahvimaito, käytin sitten kookosmaitoa, ihan ok vaihtoehto mutta tavallinen maito on parempaa 🙂 Kokeilun jälkeen siirryin laktoosittomiin tuotteisiin ja niillä pärjään ihan kivasti. Muuten voisin jatkaa maidotonta mutta en keksi hyvää vaihtoehtoa korvaamaan kermaviiliä, kahvimaitoa ja jätskiä ;)Lasten sairastaessa flunssaa, olisi maitotuotteet hyvä jättää pois hetkeksi ja onhan joku todennut maidolla ja korvatulehdus kierteellä olevan yhteyden.. Tiedä sitten näistä.. Lapsen makuun (jos on perso makealle) voisi muuten sopia soijamaito. Aivan ihanaa esimerkiksi puuron ja myslin kanssa! Kannattaa kokeilla! Jäi ainakin meidän perheen vakio jääkaappi varustukseen maidottoman kuurini jäljiltä 😉

    • Maria sanoo:

      Moi Sanna
      ja hei, kiitti vinkistä! Mulla on viime aikoina turvottanut vatsaa ihan hirmuisesti ja olen miettinyt, että onkohan se tuon maidon syytä. Pitäisi todellakin kokeilla pari viikkoa, että onko vaikutusta.

      Hih, kookosmaito kahviin kuulostaa aikas extremeltä 😀

      Soijamaitoa en ole koskaan maistanut, mutta riisimaitoa kerran. Täytyykin kokeilla tuota soijamaitoa.

      Iloista viikonloppua! 🙂

      • Sanna A. sanoo:

        Kookosmaito kahvissa on oikeastaan ihan hyvää, jos tykkää siis kookoksesta :)Suosittelen maidotonta kuuria, huomaat jo viikossa eron varsinkin jos turvottaa usein. Maidottomasta tulee jotenkin kevyt olo vaikka muuten ei tapojaan muuttaisikaan.

  6. Sandy sanoo:

    Samojen ongelmien kanssa pähkäilen. Gluteenin jätin reilu vuosi sitten, mikä on osoittautunut loistavaksi valinnaksi. Nyt sitten PT hiillostaa maitotuotteiden kanssa, mutta kun minä niin rakastan rahkojani ja kahvimaitoani…. 🙂

    • Maria sanoo:

      Moi Sandy!

      Mä olen myös miettinyt tuota gluteenin ainakin osittaista poisjättämistä. Ostin Urtekramin gluteenittomia aamiashiutaleita ja vitsi, että ne on hyviä eikä turvota!

      Taidan ottaa parin viikon rykäisyn ilman maitotuotteita ja gluteenia. Saas nähdä miten käy 🙂

      Ihanaa viikonloppua!

Kommentoi