torstai 06. tammikuun 2011

Karu…

tai ei ehkä sittenkään 🙂 Nimittäin olohuoneemme. Eilen vihdosta viimein saatiin aikaiseksi riisua joulukuusi ja joulu pois kodistamme.

Jotenkin siihen värikylläisyyteen (tai siis eihän sitä väriä joulunakaan nyt niin paljon ollut) tottui, mutta niin tottuu taas tähän vaaleuteenkin. Ainoa joulusta muistuttava asia on vanhemmiltani saatu jouluistutus, joka vielä on hyvässä kuosissa. Kiitos äitini…kukka oli heillä hyvässä hoidossa meidän Lapin reissun ajan.
Jotenkin ajatukset on jo kevään ensimmäisissä päivissä; niissä kun rännit tiputtavat vettä, lapset kinuavat pyöriä ulos, lumikasat sulavat silmissä.
Leppoisa loppiaispäivä takana, toivottavasti sinullakin :)! Ja huominen töitä, sitten tulee taas viikonloppu. Eilisestä illasta lähtien olen taistellut itseni kanssa; ottaako lasi viiniä, avatakko joululahjaksi saatu sulkaarasia (ensimmäinen niistä), rouskutellako hieman sipsejä. Mutta vielä on selkäranka pitänyt. Saimme maanantaina appivanhemmiltani kuntopyörän lainaan. Sen selkään kun hyppää niin unohtuu kaiken maailman mieliteot. En tiedä onko mulla kunto aivan rapistunut, sykemittarini rikki vai poljenko liian kovalla vastuksella, mutta 30 minuuttia hikeä (verta ja kyyneleitä 😉 vuodattaessa kului 350 kaloria! Huimaa. Ehkä se menee sen huonon kunnon piikkiin, sillä edes spinningissä en aikoinaan yltänyt vastaavaan. No, tästä on tie vain ylöspäin 🙂
Tänään vetäisin luistimet jalkaan ensimmäistä kertaa 15 vuoteen. Alkuun oli hieman haparointia, mutta sitten se alkoi siitä sujumaan. Ei rikki menneitä luita tai hellää häntäluuta. Hyvä niin! 
Nyt siivoamaan eteisen vaatekaappia ja -lipastoa. Siellä on nääs vielä välikausivaatteet ja -vermeet tukkimassa tietä talvikamppeilta…toisaalta kannattaakohan niitä enää sieltä pois siivotakaan… 🙂 
Leppoisaa loppiaista!

tiistai 04. tammikuun 2011

Pyhä 2010

Hyvää Alkanutta Uutta Vuotta 2011 ! ♥
Jos tuleva vuosi tulee olemaan yhtä kiireinen kuin nämä pari ensimmäistä päivää niin hui, että kauhistuttaa jo valmiiksi 🙂 Uuden vuoden yli lomailimme vanhempieni mökillä Pyhällä. Kauan kaivattu maisemanvaihto auttoi. Jopa niin paljon, että jo ensimmäisenä iltana olin tehnyt tulosennusteet loppu tilivuodelle uudella innolla. Niin, se läppäri, se tuli mukaan lomalle 🙂 Blogeiluun en ole aikaa löytänyt vielä, mutta eiköhän tässä vuodenvaihdekiireiden jälkeen asia palaudu raiteilleen.
Ihan ensiksi ennen suuren suurta kuvapläjäystä, kaunein kiitos kommenteistanne joulutarjoiluihin; onneksi oli nyyttärimeiningillä ne kekkerit. Ja Anni, kyllä voin laittaa reseptejä jakoon tänne, kunhan ehdin 🙂 Toinen kiitos menee uusille lukijoille, ihanaa, että olette tänne löytäneet, vaikka blogini on viettänyt niin pitkän ajan hiljaiseloa!
Menimme ensi kertaa tytsyjen kanssa yöjunalla, yllättävän helppoa ja vaivatonta. Tosin oli se kotimatka autollakin helppoa ja vaivatonta. 10 h kahden pysähdyksen kanssa. Dvd-laitteet takapenkkiläisillä pelastivat jälleen kerran. 

 Rovaniemen aamutunnelmaa…

Tunturi häämöttää edessä…

 Vaikka ajomatkan aikana auton mittari näytti -32,5 astetta niin silti Julialla oli kova hinku mäkeen. Pari tuntia siellä iskän kanssa viihtyikin. Me Lilian kanssa jäimme tunnelmoimaan mökille. Lilialla oli noussut lähtöä edellisenä päivänä kuume. Ja 38.5 yläpuolelle kuume kipusikin joka päivä. Silti tyttö oli virkeä ja neljän seinän sisällä ahdisti. Joten käväisimme pikaisesti myös mäessäkin 🙂 Silloin ei tosin enää ollut kuin -13 astetta.

Yökkäreissä vaellettiin puoli päivää 🙂
Päikkärit olivat kova juttu!
Silti iltaisin toisinaan nukahdettiin ”pystyyn”
Dove, se kuuluu Lapin matkaamme kuin nenä päähän 🙂
Pyyhkeetkin kuuluvat olla Lapin reissuilla tietynlaisia…
Saunottua tulee päivittäin!

Aamiaisen jälkeen tytöt piirtelivät ja värittivät värityskirjojaan. Ja mä uppouduin joululahjakirjoihin 🙂
Lunta ei juurikaan ollut verrattuna viime kevääseen…

Tour de Skitä varten harjoiteltiin myös 🙂

Nuhanunnukka ja laskijamestari!

                           

Uuden Vuoden Aattona kävimme testaamassa Pyhä-hotellin uusiutuneen ravintolaan. Visuaalisesti muutos oli enemmän kuin mieleeni, harmi ettei ruoka yltänyt yhtä hyvään. Aiemmin Pyhän pippuripihvi oli se, jota odotin. Nyt ei tarvitse enää odottaa 🙁

Näkymät olivat silti huikeat!

Lehmän taljoja, skottiruutua, kiveä, nahkaa. Mä tykkäsin :)!
Suuren suuri väliseinä erotti respan ravintelista.

Alun perin meidän piti lähteä kotiin vasta sunnuntaina, mutta lauantai-aamuna kaikki muut paitsi minä oli niin kipeitä ja kuumeisia, että päätimme lähteä ajelemaan kohti kotia. Porotkin moikkasivat matkalla!

Ja sitten lomatunnelmista kuorsaamiseen. Enkä nyt puhu miehestäni vaan pikku Liliasta. Lilialla auttoi kitarisan poisto ja putkitus 11 kk iässä kuorsaamiseen ja kuumeisiin (korvatulehduksista nyt puhumattakaan) hetkellisesti. Nyt pari vuotta neiti on rohissut  unissaan oikein kunnolla, varsinkin flunssien yhteydessä.  Lämpöilee myös tosi usein. Lapissa neljän yön aikana tulin tulokseen, että lapsellani on mitä ilmeisemmin uniapnea. Kuorsaus ja hengityskatkokset valvottivat öisin; niin pikkuista kuin minuakin. Maanantaina korva/kurkkulääkäriltä tuli tiukka tuomio: akuuttiin nielurisojen poistoon. Jälleen kerran angiina ja risat siinä kunnossa, ettei yhtään enää siedä odottaa. Antibiooteilla tämä kuume ja pöpö pois. Tänään Mehiläisestä jo soitettiinkin ja risat leikataan tasan kahden viikon päästä. Hiukka huolettaa, sillä lääkäri oli sitä mieltä, että leikkaa alle 4-vuotiaan vain pakon edessä. Mutta nyt on sitten niin akuutti tilanne, että leikkauksen tekee. 
Kokemuksia lasten nielurisojen leikkauksesta ja  toipumisesta ottaisin mielelläni vastaan, kiitos ♥!
Hieman hirvittää se, että kunka kipuinen toinen on leikkauksen jälkeen 🙁 Pitävät onneksi koko päivän tarkkailussa sairaalassa. Jossa mekin siis miehemme kanssa tulemme ko.päivän viettämään.
Aloitin eilen jälleen elämäntaparempan. Ja ärsyttää, väsyttää ja nälättää. Koko ajan taukoamatta. Eiköhän tämä taas tästä pian ala sujumaan 🙂 Näillä mennään…
Ihanaa pakkasviikkoa :)!

PS. Arvatkaas, mistä huomaa, että on hieman kiire? Meillä on vielä joulukuusi. Kyllä, saa ollakin torstaihin!