Lomakiirettä pukkaa…joten nyt jää kuulkaas ne ajastetut tekstit laittamatta. So sorry. Lupaan ja vannon laittaa juttua siitä vähähiilarisesta ruokavaliosta reissun jälkeen. Ja tietysti reissukertomusta tulee myös 🙂 Remontista puhumattakaan…

Tänään meillä oli kunnia päästä kummeiksi pienelle Felix-pojalle. Espoon Tuomiokirkko tuli tutuksi ensimmäistä kertaa. Rakastan kirkkoja ♥

Alun perin meillä oli tarkoitus yöpyä pk-seudulla, mutta tultiin kotiin yöksi sillä pakkaamista ja muuta puuhaa riittää. Nyt on onneksi pakattu. Kolmet varvastossut, viidet bikinit ja pari mekkoa ajanevat asiansa mainiosti 🙂 Ja loput ostetaan paikan päältä! Pientä flunssaa on tytöillä jälleen ilmassa, mutta toivotaan, että pysyvät nyt terveinä. 

Nyt seuraa siis pienen pieni hiljainen aika blogissani. Nauttikaa hiljaisuudesta 🙂 Niin kuin rakas mieheni, joka oli vähän tänään juoksulenkillä sitä mieltä, että Pitää Pystyä Puhumaan -sääntö ei tarkoita sitä, että koko ajan jutellaan 😀

Ihanaa lauantai-iltaa ja pitäkäähän lippu korkealla ♥

Kiitollinen saan olla siitä, että

mulla on kaksi maailman ihaninta lasta, mies ja koti,

joita tsunami ei ole vienyt mennessään. 

Saan asua maassa, johon syntyminen on lottovoitto. 

Edellinen lause on saanut aivan uuden merkityksen 

viime aikaisten tapahtumien jälkeen.

On ollut niin rentouttava viikonloppu takana, että sunnuntai-olo kolahti kolinalla pitkästä aikaa illan suussa. No, ehkä se siitä. Tämän illan paras piristys oli se, että Pinja-serkku oli meillä leikkimässä. Itse ehdin tekemään kynsihuollon sillä aikaa, kun lapset leikkivät. Kynnet hyvin kaikki hyvin 🙂 Tytöt kävivät myös yhdessä iltasuihkussa ja juuri kun olimme saaneet kaikkien kolmen hiuksiin shampoon avulla pikku-Myy nutturat huomasin, että lämmin vesi loppui kesken. Oli hitusen hankalaa pestä tytsyt vuoron perään jääkylmällä vedellä. Jokainen itki vuoron perään, mutta onneksi selvisimme hengissä. Muumisuihketta ja harjaa nähtyään hiukset letitettiin niin, että huomenna on kaikilla päiväkodissa prinsessakiharat. Ihania pikkuisia ♥

Olkkarin muutosta saatiin myös vähäsen eteenpäin; piano siirtyi lopultakin, kun tarpeeksi kauan jaksoin asiasta mainita 😀 Alkuun paneva voima oli kuitenkin se, että suostuimme myymään veljeni perheelle takaisin sen ruskean ison nojatuolin olohuoneestamme. Pianohan oli tuossa meidän makuuhuoneseinällämme. Siinä, johon olen kaavaillut niitä lasipariovia. Nyt tila näyttää tältä:

Tuo takaseinäkään ei enää näytä niin tunkkaisen väriseltä, miltä näytti silloin kuin piano oli tuossa kohtaa. Mehän olemme suunnitelleet, että olkkarissa maalataan kaikki seinät valkoisiksi kuten eteisessä ja ruokahuoneessa. Nyt olen vähän alkanut miettimään, että josko se kuitenkin olisi hieman murrettu valkoinen.

Reissumme ajaksi meille on näillä näkymin tulossa remonttimiehiä. Lattia menee uusiksi olohuoneessa ja makuuhuoneessa. Ei valkoiseksi vaan tummaksi. Seinätkin maalataan. Lasipariovista en olekaan enää niin varma…

Piano siirtyi siis siihen ruskean tuolin tilalle pitkälle seinälle. Vaihdamme pianoja vanhempieni kanssa niin, että me saamme heidän vanhanaikaisen ja kookkaan mattamustan pianon. Täyttää tuon tilan paremmin 🙂 Pianonkantajat olivat vaan sitä mieltä, etteivät kanna yhtään pianoa tien yli talven liukkailla. Joten kevättä odotellessa! Alla olevasta kuvasta huomaa kuinka paljon kauniimpia kuvia päivänvalolla. No, enpä tajunnut ottaa päivänvalolla pianoseinästä kuvaa, joten this will do.

Olen viikonlopun aikana viritellyt kateissa olevia pianonsoittotaitojani ja kyllähän ne sieltä pikkuhiljaa tulevat. Für Elisekin kahlataan jo kunnialla läpi 🙂 On muuten ihanan rentouttavaa puuhaa tuo pianonsoitto. Siinä saa totisesti laittaa aivot narikkaan!

Nyt pikainen blogikierros ja sitten boksilta Idols! Ihanaa alkavaa viikkoa ♥ 

…täydet yöunet rakkaan vieressä.

…pitkät aamu-unet.

…herätä kahvin tuoksuun.

…käydä valmiiksi katettuun aamiaispöytään ja saada aamupalaksi
pekonia, munia ja tuoretta appelsiinimehua.

…vakuutus, joka maksoi aamuisen keikan Mehiläisessä.

…aloittaa Julialle antibiootti korvatulehdukseen näin hyvissä ajoin ennen reissua (ehtii parantua)!

…puhdas koti (kiitos siivoushullun miehen 😉

…aurinkoinen ilma.

…se, että ei ole kiire minnekään.

…vino pino lukemattomia sisustuslehtiä.

…koti-Valintatalosta löytämäni valkoinen orkidean oksa ♥ 

…odottaa iltaa, kun saa vielä olla ihan rauhassa ilman sunnuntai-oloa.

…lasten punaiset posket ulkoilun jälkeen.

…pari hassua pisamaa nenänvarressa. Kiitos kevätauringon.

…puhtaan pyykin tuoksu.

…uusi järjestys olohuoneessa (pianon siirtäjiä odotellessa ;).

…tässä, juuri ja nyt ♥

Ei siihen onneen kuulkaas paljoa tarvita. Toivottavasti sinäkin olet onnellinen ♥ 

 Lähtölaskenta lomalle on alkanut ja eihän sinne aurinkoon ihan kalkkilaivan kapteenina sovi mennä! Tänään aamukammassa jäljellä enää 24 piikkiä. Oli siinä ollut Löytötavaratalon myyjällä pokassa pitelemistä, kun mies oli näin kevään kynnyksellä mennyt kyselemään joulukalentereita. Lapsille vähän niin kuin aamukammoiksi.  No ei ollut löytynyt, joten näillä näkymin meille raahataan se iso joulusukkakalenteri esille. Mikäs siinä, kunhan eivät sitä keittiöön tai olohuoneeseen tuo ja jos joku muu täyttää sen mun puolesta. Tää tonttu on lomilla ens marraskuuhun asti  🙂

Biksukuntoon on vielä mahdollisuudet päästä; ruokailut olleet kunnossa (vähähiilihydraattipitoinen ruokavalio muuten oikeasti toimii), mutta liikunta on nyt vähän tökkinyt parin päivän ajan. Eikä tämä päällä oleva flunssakaan sitä edistä. Lomagarderoobia pitäisi pikkuhiljaa alkaa kasaamaan. Tai no, eihän sinne nyt hirveästi vaatteita tarvitse ottaa, mutta lähinnä lapsille mekkoja yms. täytyy tilata H&M:ltä. On muuten jännä juttu, että Thaimaasta löytyy aikuisille ihan mitä vain vaatteita, mutta mulla on ollut vaikeuksia löytää sieltä pienille lapsille vaatteita, jotka olisivat mukavia päällä. Ilman mitään ”Made in Phuket”-tekstejä. Myös uv-uikkarit täytyy testata. Veikkaanpa, etteivät enää mahdu tytsyjen päälle.

Viime vuonna löysin täydellisen itseruskettavan Bare Escentualsilta. Erittäin luonnollinen ja ei lainkaan liian oranssi lopputulos tulee Faux Tan-voiteella. Joka on kaiken lisäksi helppo levittää, sillä se on väriltään ruskea. Raitojakaan tällä en ole onnistunut saamaan 🙂 Toki pitää huolehtia siitä, että iho on kuorittu ja kosteutettu ennen voiteen levittämistä huolella.

Ensimmäisen levityskerran jälkeen tulee luonnollinen päivetys. Seuraavana päivänä levittää uudemman kerran niin saa jo aika hyvän rusketuksen aikaan.

Solariumissa kävin aikoinaan paljonkin, mutta nyt ajatus solkusta ja sen haitoista pelottaa… uskallatko sinä käydä solariumissa?

Suihkurusketus on mulla vielä kokematta, joten kokemuksia siitä ottaisin mielelläni vastaan, kiitos 🙂

Sitten asiasta kolmanteen; katsoin eilen jotain synnytyssairaalaohjelmaa (jenkeistä) ja mulle tuli niin paha olla. Siinä oli yksi äiti, huumeriippuvainen, joka ei ollut odotusaikanakaan päässyt huumeista irti vaan sai aikamoisia vieroitusoireita synnytyksenkin aikana. Pari tuntia synnytyksen jälkeen toinen oli jo lähdössä sairaalasta pois (oli jo aiemmin päättänyt antaa vauvan adoptioitavaksi), mutta halusi vielä pitää vauvaa sylissään hetken. Se tuska oli aivan käsin kosketeltava, joka sillä äidillä oli, kun piti sitä vauvaa sylissään  hyvästellessään ja laskiessaan  pikkuisen takaisin sänkyyn. Siis aivan jotain musertavaa. Mä toki ymmärrän, että hän teki varmastikin parhaimman ratkaisun vauvansa takia. Mutta olisiko voinut tehdä muutoksen omassa itsessään, kun oli huomannut olevansa raskaana? Ja ihan oikeesti, tämän takia mä valvoin puoli yötä ja murehdin! Ei ole helppoa olla yliherkkä ja ottaa muiden ongelmia omakseen 🙂 Täytyis vissiin vähän karaistua!

Nyt mä jatkan hypnotisoitumistani noiden räystäältä tippuvien vesipisaroiden tuijottelemisen merkeissä, aurinkoista torstaita :)!

-Maria-