Tylsistyykö nuo linnan juhlat vuosi vuodelta vai oonko mä tulossa vanhaksi (liian) kriittiseksi katsojaksi ? ;D Eilen pakon edessä katselimme linnan juhlia ja välillä teki mieli laittaa äänet mutelle, kun juontajat puhuivat toistensa päälle minkä ehtivät. Puhumattakaan sekoilusta vieraiden nimissä. Huh!

Mä olen haaveillut niin pitkään siitä mustavalkoraidallisesta räsymatosta ruokapöydän alle, mutta etsiminen ei ole tuottanut tulosta. Maanantaina bongasin Kodin1:sen nettisivuilta mustavalkosävytteisen itämaistyylisen maton, joka oli vielä Plussa-kortilla alennuksessa. Mattoa hipelöidessäni ajattelin, että onpas aika pliisu, mutta vitsi se sopii meille kuin nenä päähän! Ruokatila tuli nyt todella paljon kotoisammaksi ja matto sitoo ruokaryhmän yhteen. Valkoinen pöytä ja tuolitkin erottuvat nyt valkeasta lattiasta paremmin. Matto on kokoa 160 x 230 cm ja olisi saanut mun puolestani olla 200 x 300. Mutta menee se näinkin. Päädyssä olevat tuolit siirsin pöydän sivuille niin ei näyttänyt ollenkaan liian pieneltä tuo matto.

On ollut aikas kiireinen viikonloppu; mutta nyt ehtii nauttimaan kotona olosta ja ladata akkuja tulevaa viikkoa varten. Näissä tunnelmissa, kolmen uuden joululehden kera…mustikkaglögiä nauttien. Kiitti Nanna vinkistä, se kaupan mustikkaglögi on ihan parasta!

Hei,

olen Maria ja minulla on pakkomielle. Nimeltä TineK. Ihan oikeesti, koko ajan harmittelen, kun emme päässeet Nougatiin silloin viime lauantaina. Sillä mä tarvitsisin niitä ihania tuikkukippoja; liilana ja harmaana. Sekä ruokapöydän päälle valaisimen. Ei olis ollut halpa reissu, joten hyvä näin. Nuo saisin kyllä tilattua varmasti netistäkin, mutta hillitsen itseni vielä toistaiseksi. Ja nautin TineK:n tyynyistä tuolla meidän sohvalla.

Lisäksi mä olen kehittänyt itselleni taas jostain sen himotuksen mattoon ruokaryhmämme alle. Matto saisi olla joko musta-valkoraidallinen tai sitten tumman harmaa/musta räsymatto. Kumpikin käy. Mutta ensteksi pitäisi vissiin opettaa lapset syömään siististi. Voin kuvitella, että räsymattoon liiskaantuneen ja siihen kiinni kuivuneen tomaatin pois rapsuttaminen ei ole ihan mielekästä 🙂

Muutenkin lupaus lumesta (mikäli Aamulehteen on uskominen), sai joulufiiliksen nousemaan kattoon. Tänään meille tulee lisää kausivaloja. Tai kai ne jo tässä vaiheessa vuotta saavat luvan olla jouluvaloja. Eilen ostin ensimmäisen valkoisen Amarylliksen. Toivotaan, että on kuosissaan vielä jouluna.