tiistai 05. kesäkuun 2018

Kesän eka pavlova; syreeni-viinirypälepavlova

16

ILTAA IHANAT!

Huhhaipakkaa – pari niin kiirettä päivää töissätöissä takana, että luulin jo blogin ajautuneen kesälomamoodiin. Hassua, sillä eihän tässä ollut kuin yksi päivä vailla postausta välissä 🙂 Lisäksi se seikka, että kaivoin vihdosta viimein golfmailat naftaliinista on kieltämättä myös vienyt aikaa blogilta. Nyt muistankin, miksi osaltaan tuo ihana harrastus on viime vuosina ollut jäissä; mulla ei yksinkertaisesti ole ollut sille aikaa. Toki tuolla rangella läpsyttelylle löytyy aikaa. Tunti tehokasta käsi- ja keskivartalotreeniä. Yhdistettynä suurenmoiseen ketutukseen, kun se pallo ei lähde. Tekee mentaalipuolellekin ihan hyvää. Nöyrtyy jos ei muuta 😀

Meillä kävi eilen illalla ystäviä kylässä ja jo pidemmän aikaa takaraivossa kytenyt pavlovaidea tuli vihdoin toteutettua. Luin katsokaas jostain, että syreenin kukat ovat syötäviä. Niitä, tummia viinirypäleitä ja sitruunamelissaa, kuohkeaa kermavaahtoa ja rapsakkaa marenkia. Maistuipa pitkästä aikaa hyvälle! Pidemmän aikaa mukana olleet lukijat muistavat sen kesän taannoin, kun laskin leiponeeni 17 pavlovaa. Mökkivieraille suurin osa ja liki kaikkiin pääsi täytteeksi valkosuklaata ja mustikoita. Pavlova on helppo ja herkullinen. Nopeakin, mikäli pohjan on tehnyt jo etukäteen.

Mähän teen tuon pohjan vähän eri tavalla kuin yleensä ihmiset tekevät. Teen sen vain valkuaisesta ja sokerista. Ilman maizenoita tai viinietikoita. Ihan hyvä siitä noinkin tulee. Joskus se jää sisältä vähän pehmeäksi, mutta se on vain pelkkää plussaa!

SYREENI-VIINIRYPÄLEPAVLOVA

Pohja
3 valkuaista
2 dl sokeria
-vaahdota valkuaiset kovaksi
-lisää sokerit ja vaahdota kiiltäväksi ja kovaksi vaahdoksi
-levitä leivinpaperin päälle ympyrän muotoon
-paista 100 asteessa noin 1,5 – 2 tuntia
(jos on kiire, niin 120 astetta ja tunti toimii…silloin tosin marengista saattaa tulla vähän kellertävämpi)
-anna jäähtyä ja täytä

Täyte
2 dl kuohukermaa
1 dl turkkilaista jugurttia
sokeria maun mukaan
syreeninkukkia
tummia viinirypäleitä
tuoretta sitruunamelissaa
-vaahdota kerma, lisää turkkilainen jugurtti ja mausta sokerilla
-levitä marenkipohjan päälle
-lisää puolitetut viinirypäleet, huuhdotut syreeninkukat ja sitruunamelissaa

******************

Mutta nyt vielä koiran kanssa iltalenkille ja sitten saunaan. Tekee muuten ihan hyvää tuo jälkimmäinen näin kylmänä päivänä. Toivotaan, että tuulet muuttuvat taas suotuisimmiksi ja tuovat sen lämmön mukanaan. Tänään sai ekaa kertaa kuukauteen laittaa pitkät housut töihin jalkaan. Mekot odottelevat kyllä kovin vielä käyttöä tänä kesänä 🙂

ILOISTA TIISTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


keskiviikko 30. toukokuun 2018

Suolainen kesäherkku ”to die for”!

1

MOIKKAMOI!

Vaikka olenkin vähäsen drama queen, niin silti en ihan heti muista, että tuo draamakuningattareuteni olisi tuossa määrin yltänyt blogin otsikkoon niin kuin tänään ;D Mutta hei, mitä sitä asioita kaunistelemaan. Jotkut ruoat vain ovat niin maukkaita, että ei voi muuta kuin ihmetellä. Lähinnä ihmetellä sitä, että miten sitä tällaisena kotikokkina saa omassa keittiössään loihdittua makumaailmaa ja koostumusta, jollaiseen on tottunut hyvätasoisissa ravintoloissa. Olenko muuten kertonut teille, että minulla on tapana vähätellä itseäni? Tai oli, kunnes päätin että kelpaan tällaisena. Joten nyt täytyy sanoa, että onnistuin yli odotusten!

Tykkäättekö tankoparsasta? Tankoparsaa on tullut syötyä jonkun verran tänä vuonna, mutta ei siinä määrin kuin aiemmin. Luulin jo hieman kyllästyneeni siihen, kunnes päätin tehdä sitä uudella tavalla. Lauantaisten vieraiden jälkeen meiltä on löytynyt jääkaapista manchego-juuston kannikka ja kuivamuonakaapista ruisnappeja sekä juuston kanssa tarjottuja suolaisia keksejä. Päätin käyttää ne hyväksi ja tehdä tankoparsasta tuollaisia rapeita dipattavia tankoparsatikkuja. Pitkään mietin, että millaisen dipin haluaisin, kunnes sieltä manchego-juuston vierestä löytyi vihreän pestopurkin jämät. Tulisuudeksi hieman tabascoa sekä kuivattua chilirouhetta.

TANKOPARSATIKUT & TULINEN PESTODIPPI

1 nippu vihreää tankoparsaa
n. 10 kpl ruisnappeja, suolakeksejä tms. hienonnettuna
noin desi raastettua juustoa (meillä oli manchegoa & parmesania)
1 kananmuna
mustapippuria

-pese tankoparsat ja leikkaa niistä kova kanta pois (tarvittaessa myös kova kuori)
-riko kananmuna lautaselle
-sekoita hienonnetut ruisnapit yms. hienoksi raastetun juuston kanssa ja mausta mustapippurilla
-valele tankoparsan varsi (ei päätä) kananmunalla ja sen jälkeen pyörittele lautasella, jossa leipäjuustomuruseosta
-paista uunissa 210 asteessa (kiertoilma) noin 30 minuuttia tai kunnes tankoparsat ovat kypsiä ja pinta rapea
-valmista parsojen uunissa oloaikana dippi ja kun tankoparsat ovat valmiita, dippaa niitä tuliseen pestodippiin

TULINEN PESTODIPPI

1 dl majoneesia
1 rkl vihreää pestoa
maun mukaan tabascoa
pinnalle chilirouhetta

-sekoita majoneesi, pesto ja tabasco keskenään
-ripsottele päälle chilirouhetta

Nämä menevät hienosti kahdelle ihmiselle sellaisenaan samalla kauniista kesäillasta nauttien (tai koko satsi yhdelle reissussa olevaa rakastaan kaipaavalle lohturuokana, mutta ei puhuta siitä ;)). Lämpimänä, mutta myös kylmänä. Lounaana tai vaikka välipalana. Aikaa näiden valmistaminen ei juurikaan vie pois muilta kotitöiltä. Kypsymisen aikana ehtii tekemään tuon dipin, lähettämään miehelle kymmenen ikävöivää whatsuppia ja vastaamaan muutamaan työsähköpostiin. Tyhjäämään tiskikoneen ja harjaamaan koiran. Olen muuten huomannut olevani tehokkaimmillani miehen ollessa työreissussa. Ilmankos näitä postauksia syntyy yksi per päivä tahdilla ja se lupailemani postaustahdin hiljentyminen ei olekaan näköpiirissä vielä vähään aikaan 😉

Hei, huomenna luvassa pitkää postausta puutarhajutuista monien kuvien kuvittamana. Eilen illalla istuttiin iltaa veljen perheen luona tuon postauksen tiimoilta ja jos saisin valita ihan minkä tahansa puutarhan meidän takapihalle, niin ottaisin juuri tuollaisen. Kotoisan, kutsuvan ja kerroksellisen. Aikaa kestävän ja rakkaudella pidetyn ♥

ILOISTA KESKIVIIKKOA!


sunnuntai 27. toukokuun 2018

Ystäviä ja mansikkakakkua

4

MOIKKAMOI IHANAT!

Pahoitteluni teille, ketkä odotatte sitä lupaamaani mekkopostausta. Se siirtyi jälleen hieman eteenpäin…huomiselle näillä näkymin. Sillä, nyt oli pakko tulla vielä eilisen jälkimainingeissa kertomaan tunnelmia. Sekä jakamaan ihan älyttömän hyvä mansikkakakun ohje, jossa maistuu myös timjami. Tuohon reseptiin törmäsin uusimmassa Glorian Ruoka & Viini -lehdessä ja ah, miten helposti saakaan aikaa hyvää. Ja erilaisia uusia ihania makuyhdistelmiä.

Ennen kakkukestejä muutama sana tästä viikonlopusta. Kuinka paljon rakkautta ja hyvää voi mahtua niin pieneen ajanjaksoon? Perjantai-iltana juhlittiin ihania ystäviä ja rakkautta, aina kirkon käytävältä juhlapaikan tanssilattialle asti. Aika kului kuin siivillä, ystävien kanssa. Kotiin maltettiin lähteä vasta aamuyön pikkutunteina ja vaikkakin tuo kostautui eilen olossa, niin eilinen ilta jatkoi perjantai-illan ihanuutta. Mikä siinä onkaan, että ruuhkavuosien keskellä ei (muka) ehdi näkemään ystäviä. Onneksi löydettiin tasan yksi päivä parin kuukauden sisään, kun molemmille perheille sopi treffit. Sillä sen jälkeen treffit olisivat joko siirtyneet rapakon toiselle puolelle, ystäväperheen uuteen kotimaahan tai hamaan tulevaisuuteen täällä Suomessa. ID

Meitä on siunattu monella ihanalla ystäväperheellä. Sellaisilla, joiden kanssa juttu jatkuu aina siitä samasta, mihin se on viimeksi jäänyt. Vaikka treffien välillä olisi aikaa. Niin kuin eilisten ihanien kanssa oli vierähtänyt pari vuotta aikaa viime tapaamisesta. Eilen illalla mietin nukkumaan mennessäni, että kuinka elämä on muuttunut. Silloin aikoinaan, kun elettiin tämän ystäväperheen kanssa samoja vaiheita itkuisine öineen ja aikaisine aamuineen, niin saatettiin treffata sunnuntaiaamuna jo anivarhain. Ysin tai kympin aikaan tehdyt kyläilyt eivät olleet ollenkaan tavanomaisia. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että mitä myöhempään illalla treffataan niin sen parempi. Nuo esiteinit kun mielellään valvovat tuonne puolen yön toiselle puolelle ja heräävät viikonloppuisin myöhään. Eikä niitä itkuisia ja vatsakipuisia öitäkään ole enää toviin näkynyt ♥

Jännä juttu on se, että vaikka nämä ihanat muuttavat Atlantin toiselle puolelle, niin maapallo tuntuu kovin pienentyneen viimeisten vuosien aikana. Enää tuo välimatkakaan ei tunnu niin mahdottomalta. Miltä se olisi joskus tuntunut. 11 tunnin lennon päähän on sovittu seuraavat treffit. Onko se tänä vuonna tai kenties ensi vuonna, sitä emme sopineet. Mutta nämä ystävät ovat sellaisia, että tietävät meidät. Tietävät, että kun jotain sovitaan, niin siitä pidetään kiinni. Veikkaan, että ei aikaakaan, kun meikäläiset kahvittelevat tuolla palmujen alla. Miami Vicen tunnari päässä soiden.

Mutta siihen mansikkakakkuun. Resepti Glorian Ruoka ja Viini 5/2018 -lehdestä.

TIMJAMILLA MAUSTETTU MANSIKKAKAKKU

100 g voita
0,5 dl sokeria
0,5 dl fariinisokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelirouhetta
1 tl leivinjauhetta
2 dl paloiteltuja mansikoita

Kuorrutus
1 dl kuohukermaa
1 dl kreikkalaista jugurttia
(käytin turkkilaista jugurttia)
2 + 1 rkl tomusokeria
4 dl mansikoita paloiteltuna
2 tl tuoretta timjamia hienonnettuna

+voita vuoan voiteluun

1. Ota voi huoneenlämpöön pehmenemään hyvissä ajoin
2. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele irtopohjavuoka (22 cm). Vaahdota voi ja sokerit, lisää kananmuna. Yhdistä toisessa kulhossa vehnäjauhot, mantelirouhe ja leivinjauhe. Kääntele jauhoseos taikinaan. Lisää paloitellut mansikat. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja tasoita pinta lastalla. Kypsennä uunissa 25-30 minuuttia (kakun tulisi olla juuri ja juuri kypsä) ja anna jäähtyä 15 minuuttia ennen kuin irroitat kakun vuoasta. Jäähdytä kakku huoneenlämpöiseksi.
3. Vaahdota kerma
4. Sekoita jugurtti ja 2 rkl tomusokeria kulhossa. Kääntele kermavaahto jugurtin joukkoon. Levitä jugurtti-kermaseos jäähtyneelle kakulle.
5. Paloittele mansikat ja hienonna timjami. Sekoita ne ja 1 rkl tomusokeria keskenään. Lado mansikat kakun päälle.

Lisäksi pöytään pääsi pari juustoa, oliiveja, keksejä sekä fetamelonitikkuja. Fetamelonitikut ovat ihan parhaita hellepäivien naposteluun! Suolaisen ja raikkaan makean liitto toimii aina. Mutta hei, nyt pienelle kävelylenkille ja sitten kukkamekko päälle ja taas kohti sitä, mikä elämässä on tärkeintä; sunnuntai-iltapäivä ja ilta vietetään naapurissa kummipojan valmistujaisissa hyvässä seurassa ystävien kesken. Tiedossa juhlintaa osin samalla porukalla kuin perjantain häissäkin. Häiden jälkimaininkeja ja kesäsuunnitelmia höpötellen kuluu suloinen sunnuntai ♥

SULOISTA SUNNUNTAITA,


torstai 24. toukokuun 2018

Hyvää mieltä & hyvän mielen raparperipaistos

5

HEIPSUN IHANAT!

Niin se vain kuulkaa on, että kun päättää rauhoittaa elämänsä ja päättää asettaa ajatuksensa stressivapaalle alueelle, niin elämä muuttuu yhtäkkiä varsin radikaalisti. Pelkästään positiiviseen suuntaan. Itse uskon erittäin paljon mielenhallinnan ja ajatusten voimaan. Toki sitä kiirettä elämästä ei voi tuosta vain poistaa. Vaikka päättää, että nyt mä downshiftaan, niin et sä sitä pysty hetkessä tekemään. Sitä paitsi, töissä on käytävä ja koti on hoidettava. Sen takia se pääpointti on oman ajatuksen voima. Miten kokee asiat. Tällä hetkellä mä koen, että kun sain eilisen ottaa etäisyyttä asioihin, tietoisesti, niin se riitti. Tiedän omat vahvuuteni ja tiedän samalla omat heikkouteni. Heikkouksina on se, että haalin liikaa tekemistä. Mikä voi jossain vaiheessa ajautua suorittamiseen, ellei pidä huolen siitä, että nauttii tekemisistään. Vahvuutena pidän toisaalta sitä, että osaan viheltää pelin poikki, kun tarve niin vaatii. Balanssi, se on tärkeää myös tässä suhteessa.

Hyvä mieli vaatii hyvän mielen raparperipaistosta. Raparperit omalta takapihalta ♥, lisäksi luomukookossokeria, luomukaurahiutaleita, luomuruisjauhoja, luomukookosöljyä, ripaus suolaa ja hömpsytys kanelia. Kylkiäisiksi vatkasin kookosvaahtoa, josta loppu säilyy pari päivää hienosti jääkaapissa ja pääsee aamupalapöytään marjojen kanssa. 

HYVÄN MIELEN RAPARPERIPAISTOS

4 raparperinvartta
0,5 dl luomukookossokeria

4 dl luomukaurahiutaleita
1 dl luomuruisjauhoja
1 dl luomukookossokeria
n. 1 dl sulatettua luomukookosöljyä
ripaus suolaa
iso hömpsäytys kanelia

-pese (ja kuori) raparperin varret
-pilko ne ja sekoita kookossokerin kanssa keskenään
-kumoa voideltuun vuokaan
-sekoita kaurahiutaleet, ruisjauho ja kookossokeri
-passaa sulatetun kookosöljyn kanssa koostumus hyväksi
(eli nypi sekaisin)
-mausta suolalla ja kanelilla
-paista 200 asteessa noin 35 minuuttia
-tarjoile kookosvaahdon kanssa

KOOKOSVAAHTO

1 prk kookosmaitoa
(joka on ollut vähintään 8 tuntia jääkaapissa tai pari tuntia pakkasessa)
loraus hunajaa

-valuta kookosmaidosta vesi pois ja vatkaa kookoskerma vaahdoksi
-mausta hunajalla

Hyvä mieli kumpuaa siitäkin, että saamme reissumiehen illalla kotiin. Hyvää mieltä tuo myös tuleva viikonloppu. Ihanan ystäväpariskunnan häät, jotka ovat saaneet mut jo tänään vetistelemään (oikeesti, onko pakko olla näin herkkä? :D). Kummipoitsun valmistujaiset tuossa orapihlaja-aidan toisella puolella ja ystäväperheen kanssa kyläily. Aurinkoinen sää, jota on luvattu jatkuvan pitkään. Erittäin hyvälle mielelle tulin eilen illalla, kun tein onnistuneen iltalenkin meidän uhmiksen kanssa. Hänen, joka on taas viime aikoina tupannut räyhäämään kaikille vastaantuleville koirille (taustalla yksi ei-toivottu-koirakohtaaminen viime kesältä). Liki tunnin lenkki meni hienosti monen ohituksen kera. Ei edes lotkauttanut korviaan vastaantuleville koirille. Kotinurkilla sitten piti vähän murista naapurin Robin-koiralle, mutta se on niitä poikien touhuja.

Hyvää mieltä olen saanut siitäkin, että tytöt haluavat edelleen nukkua mun vieressä miehen ollessa reissussa. Niin isoja, mutta silti vielä pieniä  ♥ Ja hei, veikkaanpa että suurin hyvän mielen aiheuttaja on se, että olen panostanut nukkumiseen. Kahtena yönä molempina yli kahdeksan tunnin unet ja olo on kuin uudesti syntynyt! Muistakaahan siis myös nauttia tästä parhaasta vuodenajasta ikinä nukkumalla tarpeeksi. Väsyneenä kun sitä ei oikein jaksa keskittyä ja iloita kukkaan puhjenneista syreeneistä, omppupuiden kukkaloistosta tai silmissä kasvavien raparperien anneista.

Sain muuten postaustoiveen taannoin liittyen tähän mun mekkorakkauteeni ja tämän kesän mekkovalikoimiin. Huomenna tai lauantaina luvassa sellaista postausta sitten. Tämä kuvissa näkyvä Ellokselta ostamani Bella-mekko (*sisältää mainoslinkin) on yksi suosikeistani ja hei näyttäisi olevan tällä hetkellä alennuksessa. Kodin ulkopuolelle mentäessä tuo kohtalaisen syvä kaula-aukko kaipaa topin alleen 😉

HYVÄÄ MIELTÄ TORSTAIHIN TOIVOTELLEN,

PS. behind the scenes -juttuja; koska kameran jalusta unohtui mökille / venerantaan kohtasin kuvauksen kanssa hieman haasteita. Kiitos kuvausavusta hapankorppupaketille, mantelijauholasipurnukalle sekä sykemittarin pahvilaatikolle. Olitte korvaamattomia ja varsin vankkoja työssänne. Vaikkakin suurimmasta osasta kuvista minulta puuttui pää, sillä ette yltäneet tarpeeksi korkealle 😀


maanantai 21. toukokuun 2018

Kesän ykkösherkku: Maukkaat pekoni-barbeque hot dogit

0

*yhteistyössä: HK

HEIPPAHEI IHANAT

ja suloisen kesäistä maanantai-iltaa! Tuntuuko teistäkin, että nämä kesämaanantait ovat astetta kivempia kuin maanantait yleensä? 🙂 Ainakin tuollaisen miniloman jälkeen, jonka mökillä viikonloppuna vietimme, tuntuu maanantai varsin ihanalle. Eikä vähiten sen takia, että viikonlopun täytti yhdessäolon lisäksi hyvä ruoka. Herkullinen, konstailematon kesäruoka. Kesäruoka, jossa osittain pääosaa näytteli rapea pekoni. Pekoni on yksi ruokarakkauksistani. Ainesosa, joka on hurjan monipuolinen, mutta jota tulee käytettyä ruoanlaitossa aivan liian harvoin. Mutta silloin kun käytän, niin mietin, että pitäisi käyttää useammin. Itse kuulun niihin ihmisiin, jotka määrittelevät hotellienkin erinomaisuuden osin sen avulla, että kuinka rapsakkaaksi pekonit ovat aamupalalla paistettu. Olen se ihminen, joka valikoi ja ronkkii sieltä pekonilaarista ne kaikista käristetyimmät palat. Kaupallisen yhteistyön tiimoilta HK:n kanssa pääsin kehittelemään teille pekonista herkullisen reseptin. ID

Yleensä meillä syödään pekonia aamupalalla munakokkelin kera. Silloin valmistan pekonin uunissa, jolloin käristetty tuoksu ei valtaa kotia. Lisäksi tykkään tehdä salaateista ruokaisampia pekonin avulla. Olenkin tainnut jakaa täällä blogissa joskus maan mainioiden pekoniin käärittyjen avokadoviipaleiden ohjeen. Ne kun ovat äärimmäisen helppo lisä salaattiin ja valmistuu kätevästi joko uunissa grillivastuksen alla tai grillissä. Pekoni mehustuttaa myös ihanasti grillissä valmistuvat broilerinfileet. Tuolloin en lisää broilereihin edes suolaa, sillä pekonin suola riittää. Ja hei, kaikista klassisimpana reseptinä; pekoniin käärityt tankoparsat ovat meillä yksi kevään hittiruoista. Pekonin suolaisuus ja barbequekastikkeen makeus muodostavat liiton, jollaista minun on vaikea vastustaa. Suosikkipitsaani kuuluu tulista lihaa, pekonia ja bbq-kastiketta. Sen makumaailman tiimoilta lähdin kehittelemään tätä postausta varten reseptiä. Reseptiä, jossa maistuu rapea pekoni, makea ananas, suloinen barbequekastike sekä hieman tulinen chili.

Lauantaina mökillä mies kokosi vastarannan laituria ja sieltä tullessaan totesi olevansa äärimmäisen nälkäinen. Tehän tiedätte, että tämä on sellainen tilanne, jossa ei ole aikaa hukattavaksi. Pyysin miestä istumaan terassin sohvalle ja ottamaan hetken iisisti. Kerroin, että vartin päästä syödään. Otin jääkaapista esiin HK Amerikan Pekoni Original -pakkauksen sekä kaksi nakkia. Kääräisin kaksi pekonisiivua bbq-kastikkeella valellun nakin ympärille ja lähdin virittelemään grillin tulille. Veistin tuoreesta ananaksesta muutaman ohuen siivun ja siivutin punasipulin puolikkaan pieneksi. Heitin grilliin pekonin syleilyssä nauttivat nakit, ananakset sekä sipulit ja lähdin valmistelemaan sisälle sämpylät. Rukiisen sämpylän sisään ujutin tuoretta salaattia sekä tujauksen sinappia.

Avasin viileästä juoman, kaadoin sen kahteen lasiin ja kävin tarkastamassa, miten grillin lämmössä tirisevät pekoninakit voivat. Käänsin kerran niiden puolta, hämmensin hieman punasipuleita ja käänsin ananaksetkin ottamaan väriä myös toiselle puolelle. Grillistä tulvahti niin ihana ruoan tuoksu, että hetkessä huomasin itsekin olevani nälkäinen. Kun pekonit nakkien ympärillä olivat rapsakoituneet tarpeeksi, nostin nakit sämpylöiden sisään salaattipedille grillattujen ananasten päälle.  Koristelin koko komeuden chilimajoneesilla, barbequekastikkeella sekä grillissä pehmenneillä punasipuleilla.

PEKONI-BARBEQUE HOT DOGIT
2:lle

2 rukiista sämpylää

Täyte
4 siivua HK Amerikan Pekoni Orginalia
kaksi pitkää nakkia
4 rkl barbequekastiketta
pari salaatin lehteä
puolikas punasipuli
tuoretta ananasta
tujaus sinappia
loraus chilimajoneesia

-valele nakit barbequekastikkeella
-kääri molempien nakkien ympärille kaksi pekonisiivua
-pienistele punasipuli renkaiksi
-leikkaa ananaksesta kaksi ohutta siivua
-grillaa pekoniin käärittyjä nakkeja, ananaksia ja punasipuleita, kunnes pekoni rapsakoituu
-halkaise sämpylät (ei ihan loppuun asti)
-lisää pohjapuolelle sinappia sekä muutama salaatin lehti
-kun pekoniin käärityt nakit ovat valmiit, lisää salaattipedille ananas, nakit ja sipuli
-mausta chilimajoneesilla ja barbequekastikkeella

Mies oli liki nukahtanut tuohon terassisohvalle, mutta ruoan tuoksu herätti hänet sangen nopeasti. Istuimme terassille nauttimaan lounasta ja katselemaan järvelle. Söimme kaikessa hiljaisuudessa ja itsekseni mietin, että tuossa hetkessä oli kaikki kohdillaan. Eikä suinkaan vähiten sen takia, että tuo tekemäni ruoka maistui niin hyvälle! Kesällä sitä arvostaa ruokaa, joka valmistuu käden käänteessä. Niin mökkiolosuhteissa kuin kaupungissakin.

 

Vuosi 2018 on HK Amerikan Pekonin 40-v juhlavuosi, joten juhlavuoden kunniaksi HK:n sivuilla on meneillään reseptikilpailu!
Käykäähän HK:n Pekonista reseptikilpailun sivuilla tutustumassa, miten tuohon kilpailuun voitte ottaa osaa. Voittanut nimittäin palkitaan 1000 euron matkalahjakortilla Amerikkaan!

Meillä ollaan sillä tavoin kaavoihin kangistuneita tässä pekonijutussa, että tuppaan aina käyttämään tuota samaa Amerikan Pekonia. Vaikka HK:lla on valikoimissaan myös tuosta Amerikan Pekonista tehtyjä käteviä lastuja, aamiaispöydän kruunaavaa Englannin Pekonia sekä myös Italian Pekonia. Ehkä tämän kesän bucket list:ille voisi ottaa myös kokeiluun muutkin pekonilaadut. Kaikki HK:n pekonituotteet on muuten valmistettu suomalaisesta lihasta ja ovat laatuvastuu sertifioitua sianlihaa!

MAUKASTA MAANANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


« Vanhemmat
Uudemmat »