maanantai 30. marraskuun 2015

Onnen kyynel

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAILTAA IHANAT!

Huh, mikä päivä! Kerroinkin jo, että jouduin menemään eilen korvalääkäriin. Kuitenkaan valottamatta sen enempää miksi. Mulla putsattiin korvaa huuhtelemalla viime keskiviikkona ja meinasin tähän operaatioon pyörtyä. Ennen ei ole tullut ko. operaatiosta huimausta. Lopetettiin huuhtelu kesken ja työterveyshoitaja passitti korvalääkärille tekemään imurilla vastaavan puhdistuksen. Se tehtiinkin samana iltapäivänä. Kuitenkin jossain siinä keskiviikkoiltana/yönä korvani lukkiutui ihan täysin. Perjantaina tilanne oli se, että en kuullut puhua puhelimeen tuolla vasemmalla korvalla. Lauantaina ja sunnuntaina kuulo ei korjaantunut ja jatkuva humina oli tehdä hulluksi.

Eilen korvalääkärillä tilanne katsottiin akuutiksi. Olisi kuulemma kannattanut mennä heti jo torstaina ensiapuun/korvalääkärille. Se, miksi tästä teille kerron, on että ajattelin vinkata, että mikäli jommasta kummasta korvasta katoaa äkillisesti kuulo tai edes alenee, niin menkää rakkaat lukijat lääkäriin. Asap. Jos todetaan, ettei ole vaikkua tms mikä kuuloa alentaisi niin lääkityksen nopea aloittaminen parantaa ennustetta. Lohduttominta oli kuulla se, että lääkäri ei voinut taata, että heti aloitettu hevoskuuri kortisonia ja sisäkorvan verenkiertolääkitys auttaisi. Kaikilla ei auta. Kaikilla ei kuulo palaudu.

Arvatkaa mitä? Mulla on tänään vähitellen kuulo alkanut palautumaan!!! Aamulla vielä humisi ja suhisi, mutta tunsin että paineentunne alkaa häviämään. Töissä aamulla en vielä kuullut puhelimeen puhua tuolla korvalla, mutta iltapäivällä huomasin ottavani tilausta vastaan ja pitäväni puhelinta juurikin vasemmalla puolella. Puhelun jälkeen tajusin asian ja vähän aikaa hymyilin hölmistyneesti. Onnen kyynel silmäkulmassa. Olin jo tsempannut itseni eilen illan aikana siihen, että tulen toimeen yhdellä kuulevalla korvalla. Tuo vioittunut korva ei ole vielä ihan normaali, mutta kuulen puhua sillä puhelimessa. Enää ei tarvitse kääntää tervettä korvaa puhujaan kuullakseen. Kuinka paljosta sitä saa taas olla kiitollinen? Huhhuh.

No joka tapauksessa tuota äkillistä kuulon alentumaa/menetystä tulee nyt tutkia ja huomenna menen kattaviin tutkimuksiin. Lääkäri veikkasi ensihätään pitkittyneen flunssan aiheuttamaa sisäkorvan virustulehdusta tai stressiä. Jälkimmäistä mä en yleensä tunne. Paitsi sitten, kun kroppa sanoo itsensä irti. Huono piirre, johon täytyy kiinnittää huomiota jatkossa. Nyt tutkitaan sitten muut eli mahdollinen verenkiertohäiriö tai rakenteelliset viat. Jos ei niistä löydy mitään, niin sitten menee tuon viruksen tai stressin piikkiin. Onhan tässä kuulkaas taas ollut tapahtumarikas marraskuu. Onneksi huomenna on jo joulukuu 😉 Kaiken tämän keskellä se tunne, että elämä kantaa, on vain vahvistunut. Kulunut fraasi, joka pitää ihan tasan tarkkaan paikkansa!

Mä veikkaan, että mun korva palautuu vielä ihan ennalleen. Ja vaikkei palaudu, niin mä tyydyn ilomielin tähän tilanteeseen mikä nyt on. Mä veikkaan myös, että nyt kun olen sairastellut siitä syyskuun puolivälistä asti, niin jahka tämä korvakeissi saadaan kunnialla pois alta, niin alan taas kiinnittämään enemmän huomiota siihen omaan hyvinvointiini. Aika paljon sitä priorisoi tässäkin asiassa lapset edelle. Alan taas liikkumaan ja syömään terveellisesti. Rakastamaan omaa itseäni ja olemaan itselleni armollinen. Ei aina tarvitse eikä ole pakko. On hyvä välillä höllätä.

Kuvat mummulasta tältä illalta! Käytiin vähän ripustelemassa jouluvaloja. Siellä odotellaan operaatioon pääsyä, näillä näkymin vielä ennen joulua. Facebookin yhdestä (perin luotettavasta :D) testistä sain ensivuoden ennustukseksi ilo, terveys ja rakkaus. Tuota keskimmäistä varsinkin painottaisin. Mutta voihan sitä sairastellakin, pääasia että on rakkautta ja että on onnellinen 

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

alle


lauantai 28. marraskuun 2015

Leppoisa lauantaiaamu lukunurkkauksessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

HEIPPAHEI!

Meinasin toivottaa hyvät huomenet 😉 Voi apua, huomasin klo 11:40 lipittäväni vielä aamukahvia hiukset märkinä. Eläen sisäisesti suunnilleen jotain kello yhdeksää. Mihin tämä lauantaiaamu hurahti? No sillä taitaa olla osuutta asiaan, että nukkumatti heitti astetta tujummat unihiekat ja herättiin vasta päivännäöllä. Jos tuota harmaata keliä sellaiseksi voi kutsua. Täällä Tampereella tuulee niin, että katto meinaa lähteä irti. Oli kuulemma aika ”bumpy ride” eilen lentokoneessakin.

Sain reissusta kotiin palaavalta mieheltä tuliaisiksi pari tanskalaista sisustuslehteä. Niitä olen tässä aamutuimaan ahminut uudistuneessa lukunurkkauksessa. Huomaan, että tanskalaiset sisustavat joulun aika pitkälti luonnon materiaalein. On lehtikuusen oksaa, havuja ja ihan vissiin koivun lehdettömiä oksia. Käpyjä, sammalta ja heiniä. Näyttää aika hyvältä, ainakin omaan silmääni 🙂

Oli muuten kiva kuulla, että niin moni sai eilen ostettua sen pitkään pohtimansa kameran. Oli kyllä sellaisia oksat pois -tarjouksia, että itsekin hetken aikaa harkitsin kamerani päivittämistä. Tosin sitten aloin miettimään, että miksi ostaisin uuden kameran. Mitä vikaa nykyisessä on? Mitä ominaisuuksia kameraltani voisin vielä toivoa? Niinpä, ei ollut tarvetta päivittää kameraa. Mutta toki tein joitain ostoksia Black Fridayn kunniaksi; tilasin itselleni viisi joululahjakirjaa 😀 Joulunpyhät menee leppoisasti lukiessa!

Nyt sen blinitaikinan kimppuun. Keskustaan ei jaksa lähteä, joten lähden metsästämään mätiä tuosta lähikaupasta. Josko menisi kävellen, niin voisi samalla käydä metsässä katsomassa käpyjä ja karahkoita. Tanskalaislehtien inspiroimana. Viikon päästä tänään ollaan muuten Köpiksessä. Muistan silloin aikoinaan, kun varattiin matka, niin näin sieluni silmin Tivolin jouluvalaistuksessa, kauniin lumipeitteen kera. Hmph, tuonne on luvattu liki +10 astetta ja aurinkoa ensi viikonlopuksi 🙂

LEPPOISAA LAUANTAITA,

alle


perjantai 27. marraskuun 2015

Perjantai-iltana ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
…a.k.a yhden naisen perjantaimyyssit 🙂

HEISSULIVEI!

Uuh, perjantai-ilta! Mikään mahti maailmassa ei saa mua nousemaan tästä sohvalta. Vieressä lehtipino täynnä lukemattomia lehtiä ja tarjotin täynnä perjantaiherkkuja. Lehtikaalisipsejä, oliiveja, patonkia, manchego-juustoa, marmeladia, schwartzwaldin kinkkua ja hunajamelonia. Kyllä kelpaa. Ainoa mikä puuttuu on lasillinen viiniä. Nyt kun olen lasten kanssa keskenään kotona, niin en viitsi juoda edes sitä lasillista. Tosin niin paljon on kutkuttanut kuohuviinihammasta koko viikon, että se ajoi mut suunnittelemaan huomen illan menun sellaiseksi, mikä sopii kuoharin kanssa. Kuivan pirskahtelevaa ja kylmää. Juoma edellä puuhun 😉

Huomen aamulla laitan täten ollen blinitaikinan tekeytymään. Mätiä pitää käydä ostamassa kauppahallista. Ja se kuoharikin on vielä alan liikkeessä. Herkkuilta tiedossa. Jälleen. Mutta saahan sitä viikonloppuna herkutella, eikö? Nyt kun vihdosta viimein toisen lääkekuurin jälkeen flunssa on voitettu kanta (ellei oteta huomioon toista korvaa, joka on lukossa ja humisee), niin taidan käydä pitkällä kävelylenkillä viikonloppuna. Kroppa kaipaa kyllä jo ihan hikirääkkiäkin, mutta pitää malttaa vielä hetki.

Hei muistelisin, että siellä ruudun toisella puolella on meitä, ketkä eivät tykkää ilmakuivatusta kinkusta sellaisenaan…vinkkinä tämä Schwartzwaldin kinkku. Ei jää katsokaas silleen inhasti kurkkuun kiinni kuin perinteinen ilmakuivattu kinkku 🙂 Nyt sen lehtipinon kimppuun. Lapset katsovat leffaa takkahuoneessa serkkujensa kera. Ah autuus tätä hiljaisuutta!

IHANAA PERJANTAI-ILTAA,
nautitaan ♥

alle


tiistai 24. marraskuun 2015

Olohuone valmistautuu jouluun

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPB241751-side OLYMPUS DIGITAL CAMERA PB241757-side OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAPB241786-sideOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA PB241792-side

 

MOIKKAMOI!

Eipäs tullutkaan silakkapihvejä tälle päivälle, vaikka lupasin 😉 Mut ei nyt ihan överijouluistakaan. Vaan uusvanhaa olkkaria. Kuten eilen totesinkin, niin ei olisi kannattanut katsoa viime joulun kuvia. Heti iski rymsteerausvimma. Vaikka juuri julistin, että olemassa oleva järjestys on tosi hyvä. No niinhän se onkin, mutta mulla on joulua ajatellen yksi fiksaatio. En tiedä kehtaanko edes tätä ääneen mainita, mutta jouluna kuuluu seinällä olla peili, josta jouluvalot loistavat. Kyllä, luitte oikein 😀 Se joulun fiilis moninkertaistuu noiden valoheijastumien avulla.

Joten makuuhuoneen vastaiselta seinältä nuo mustat kalusteet siirtyivät isolle seinälle. Ja hei, toihan ne tuota seinää vähän hallittavamman kokoiseksi. Makuuhuoneesta toin sivutason olohuoneen puolelle. Sekä sen peilin, josta ne jouluvalot heijastuvat. Enää ei siis puutu kuin ne jouluvalot 🙂

No minnekäs ne valkoiset Bestå-tasot ja julisteseinä katosi? Jep, lukunurkkaukseen. Lukunurkkauksesta ei ole vielä kuvia, sillä se on vielä vaiheessa. Tässä mietin, että ripustaako nuo taulut tauluseinälle vai antaako olla tuollain kalleellaan tason päällä. Yksi Bestå-taso siirtyi makuuhuoneeseen. Tänään täytyykin käydä vähän kaupoilla, jotta saadaan tuo makkarin telkkari seinään kiinni. Tason päällä ollessaan on inasen liian matalalla.

Ikkunoista kajastaa vielä kaunis lumipeite, josta aurinko heijasteli päivällä kristallisäteitä sisään. Niin kökkö on tuo sääennuste, joka lupaa sateita tuleville päiville. Onneksi lumi pysyi nyt jokusen päivän, niin ehti päästä joulun tunnelmaan. Taidankin tästä lähtien pitää sälekaihtimet kiinni ja ignoorata sen kurakelin, joka saapuu. Kertokaahan taas, kun ne voi avata. Onko teillä fiksaatioita jouluksi sisustuksen saralla? Muistan lapsuusjouluista sen, että silloin laitettiin aina upottava nukkamatto olkkariin. Ilman tuota mattoa ei tullut joulua.

ILOISIN TIISTAITERKUIN,

alle

PS. jos jotain joulumieltä vielä kaipaan, niin se on jouluista askartelumieltä. Se on aivan kateissa. Viime vuonna tähän aikaan oli jo tullut askarreltua vaikka mitä. Esimerkiksi jouluinen taulu. Olenkin tässä yrittänyt miettiä, että missä tuo taulu mahtaa olla. Jatketaan etsintöjä! Joulukortitkin päätin tänä vuonna tehdä ajoissa, mutta saas nyt nähdä 😀


maanantai 23. marraskuun 2015

Pronssia, kultaa, hopeaa…

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…näyttääkö tutulta? 🙂

HEIPPULI VAAN!

Maanantai ja uusi viikko edessä. Positiivisesti alkoikin tämä viikko. Vipinää riitti töissä ja vipinää riittää kotonakin. Erehdyin katselemaan viime joulun kuvia ja äsh, nyt tekee mieli vaihtaa olkkarin järjestys. Tää on just tätä. Mies ei tästä kovin innoissaan ollut, mutta katsotaan nyt…saahan nuo kalusteet roudattua pyyhkeenkin päällä uuteen paikkaan, jos toinen liukenee salille 😉

Meillä mentiin liki 15 vuotta samoilla joulukoristeilla, mutta viime vuonna ostin uusia palloja. Rusehtavia, kuparisia, kultaisia ja hopeisia. Ihan sikinsokin onnellisesti sekaisin. Välittämättä sen kummemmin siitä, että onko se trendikästä sekoittaa kultaa ja hopeaa keskenään. Samoilla mennään tänä vuonna. Kotona. Jotenkin mausteinen sävymaailma iskee edelleen. Siinä on jotain lämmintä ja kuitenkin juhlavaa.

Näillä näkymin Lapin reissu kyllä toteutuu (riippuen toki äidin voinnista ja jatkohoidoista), joten sinne en ajatellut näitä bling bling -palloja raahata. Jotenkin tuonne kelomökkiin sopisi ehkä paremmin luonnonläheisemmät systeemit. Tosin tykkään kontrasteista, joten mikä ettei ripaus luksusta tekisi taikojaan. Muuten mennään havujen ja istutusten vihreällä. Punaista ajattelin laittaa lähinnä lasten mieliksi muutaman tontun muodossa esille. Mutta ei enempää.

Koska lähdemme pohjoiseen hyvissä ajoin ennen aattoa, niin taidan koristella kodin jouluun jo Itsenäisyyspäivän tienoilla. Ehtii sitten nauttimaan jouluisesta tunnelmasta täälläkin. Meillä on tästä jouluun asti viikonloput aivan buukattu, joten sellaista perinteistä sukulaisten joulukahvittelua emme tänä vuonna järjestä. Tylsäksi käy, kun ei saa laittaa pöytää koreaksi! Joulunalusajan leivonnat kun on tärkeä osa sitä joulun tunnelmaa. Ehkä sitä voisi jo muutaman taatelikakun pakkaseen leipoa. Saisi siinä sivussa joulun tuoksun kotiin.

Mut nyt hösseliksi, ensin luetaan esikoisen kanssa vähän huomisiin kokeisiin ja sitten tuon olkkarin kimppuun. Täytyykin tuumata vielä hetki tuota järjestystä. Ettei tule ”eiku” -siirtoja 😀

Kivaa alkanutta viikkoa!

MAANANTAITERKUIN,

alle