MOIKKAMOI IHANAT!
Long time no see! Eilen jouluhulinat vei ihan mennessään, kiirettä oli niin ettei edes blogin pariin ehtinyt. Mutta hei, onni on ystävät. Eilen illalla vietiin lapset mummutaatalaan vähän hoitoon ja menimme valmiiden patojen ääreen. Pöytä täynnä ihania ystäviä. Pari tuntia ihan aivojen nollausta. Paljon naurua, teetä (no hei oikeasti ihan sairaan hyvää punaviiniä 😉 ja sympatiaa. Taas jaksaa.
Tänään käytiin iskän, mummun ja papan haudalla ja äiskää katsomassa sairaalassa. Äiti siirrettiin Hatanpäälle ja on suht’ hyvissä voimin. Siihen nähden, että leikkaus oli suuri ja riskialtis. Kotiuttamisestakin puhuttiin, mutta katsotaan nyt rauhassa. Puolikuntoisena ei kannata kotiin tulla. Asiat on kuitenkin ihan äärimmäisen hyvin, äiti puhuu ja kävelee. Muistaa meidät ja on ajan tasalla. Jälleen kerran olen niin nöyrin mielin kiitollinen. Elämä on ihmeellinen! Niin hyvin asiat itse asiassa ovat, että uskalsimme tuossa heittää suksiboksin auton katolle. Jihuu! Lähdetään joulupäivän aamuna etsimään talvea vähän pohjoisemmasta. Tosin eipä se lumettomuus paljoa ole haitannut. Pikkuisen sumussa ollaan viime päivät menty.
Nyt alan kattamaan pöytää, sitten istumme pitkän kaavan mukaan alas ja nautimme. Yleensä tässä vaiheessa joulua on nostettu laatikot pöytään, mutta tänä vuonna rikomme kaavoja. Siinäkin suhteessa 🙂 Illan menu näyttää tältä:
waldorfin salaatti
graavilohta ja avokadokurkkusalaattia
jouluinen juustosalaatti
lasimestarin silakkaa
sinappisilliä
savusiikaa
merisuolapedillä kypsytettyjä perunoita
mätiä, smetanaa, sipulia
Lipeäkalakeitto piti tulla alkuun, mutta musta tuntuu, että se säästetään sitten Pyhälle. Oletteko lipeäkalan ystäviä? Äiti on sieltä osasta pohjanmaata kotoisin, missä lipeäkala syödään keiton muodossa. Jos ette siis diggaa siitä toisesta muodosta eli lipeäkalasta valkokastikkeella perunan kera, niin kokeilkaahan tuota keittoa. Ihan älyttömän hyvää. Teen keiton tällä ohjeella. Mutta nyt nälkäiset kuulkaas alkavat ilmoittamaan nälästään, joten paree ryhtiä hommiin 🙂
Hei, on tullut se aika vuodesta kun haluan kiittää teitä ihania pian päättyvästä vuodesta. Vuosi on ollut ihan uskomaton! Myös täällä blogissa. Paljon on tapahtunut positiivisessa mielessä, mutta myös sellaisia asioita, joita ei ehkä olisi tarvinnut tapahtua. Jotka on vaikuttaneet tähän bloggaamiseenkin. Mutta kaiken kaikkiaan vuosi on jäänyt vahvasti plussalle. Vuosi on opettanut hirmuisesti. Paljon uusia lukijoita on ilmaantunut ja mikä ihaninta, olette jättäneet puumerkkiä käynnistänne. Toistan itseäni sanoessani tämän, mutta ilman teitä blogini ei olisi se, mikä se on. Te olette mun inspiraatio.
Lämmin kiitos ihan jok’ikiselle siellä ruudun toisella puolella ja tunnelmallista joulunaikaa ♥
”On jouluyö, sen syvä rauha
Leijuu sisimpään,
Kuin oisin osa suurta kaikkeutta
Vain kynttilät ja kultanauhat
Loistaa hämärään,
Vaan mieleni on täynnä kirkkautta
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”
JOULUTERKUIN,
PS. mitään sen kummempaa joulutaukoa en ajatellut pitää, joten ollaan kuulolla. Huomenna voi olla postaukseton päivä, mutta sitten joulupäivänä viimeistään jatketaan. Tien päällä. Mennään huomen illalla veljen perheelle kylään ja en malta odottaa, että pääsen kamerani kanssa sinne vähän viuhumaan 😉
