Siis onko siitä jo taas viikko, kun aloitin postaukseni sanoilla ”Ou jee, se olis perjantai!”? Gee whiz ;D Alkuviikosta olin vielä sitä mieltä, että tänä iltana teen fredagsmys-postauksen, mutta nyt täytyy taipua; löysin kirjaston hyllystä vanhan Danielle Steelen romskun, jota en ole lukenut ja se on nii-in hyvässä kohtaa, että olen pyhittänyt illan kotisohvalle ja lukemiselle. Joten perjantairuokailujen sijaan tänä perjantaina poikkeuksellisesti jotain muuta. Silloin, kun kerroin millainen Maria oli 20-, 30- ja 40-vuotiaana vuodenvaihteen elämäntaparemontin keskellä toivoitte, että avaisin vähän muutakin puolta itsestäni. Ajattelin, että lähdetään katsomaan pukeutumistyyliäni vuosien saatossa.
20-VUOTIAANA
Lempparivaatemerkki: Mexx & Benetton (& Sisley), Billabong, Peak Performance
Lempivaatekauppa: Benetton, kunnes se loppui Koskikeskuksesta. Koen tämän olevan edelleen suuri erhe. Nimim. Sisley forever
Luennoille pukeuduin erittäin asiallisesti. Vaatekaappi täyttyi suorista housuista, kauluspaidoista ja neuleista. Preppy look oli päivän sana. Kengissä sai olla korkoa niin paljon, että välillä sitä pelkäsi nilkkojensa puolesta. Kulutin puhki yhdet pepitaruutuiset (!) suorat housut ja sellaisia kaipaisin tälläkin hetkellä. Viikonloppuiltaisin pukeutuminen oli vartalonmyötäistä. Alaosassa yleensä oli mustaa stretchiä tai farkkua. Yläosassa kuultavaa mustaa sifonkia. Ehkä myös syvää v-aukkoa (tänä päivänä ihistäisi tuollainen ;). Pukeutumistyylini koki muutoksen, kun Tampereelle avattiin ensimmäinen H&M. Jotenkin se preppy look alkoi saamaan vaikutteita myös vähän kasuaalimmasta suuntauksesta. Kotona hilluttiin surffiteeppareissa ja aivan liian isoissa collegehousuissa. 20-vuotiasta Mariaa puistatti ajatus kirpparivaatteista.
30-VUOTIAANA
Lempparivaatemerkki: Gant, Tommy Hilfiger, Guess, H&M
Lempivaatekauppa: Kotiäitiaikoina H&M sekä Huuto.net, josta tuli tehtyä hyviä ns. merkkivaateostoksia
Kotiäitinä yritin kuitenkin panostaa pukeutumiseen. Ollakin, että se usein tarkoitti leggareita ja tunikaa, mutta usein myös Gantin v-aukkoisia neulepaitoja. Jotka muuten tänä päivänä kutittaisivat niin paljon, että en pystyisi niitä pitämään. Innostuin myös käytetyistä vaatteista. Juuri niistä, joita se 20-vuotias Maria oli kammoksunut. Huutiksesta huusin kilpaa sekä itselleni että tytsyille vaatepaketteja. Hiekkalaatikon reunalla istuessani aloin vihdosta viimein panostaa kunnon ulkovaatteisiin. Armeijan vihreä maihinnousutakki, kulahtaneet farkut, flanellipaita ja work bootsit. Siinä mielikuvani 30-vuotiaan Marian lempivaatetuksesta.
40-VUOTIAANA
Lempparivaatemerkki: Kaikki menee 🙂 Mutta vaatekaapista löytyy ehkä eniten Lindexin ja Vilan vaatteita. Urheiluvaatteiden lisäksi.
Lempivaatekauppa: Ks. edellinen eli kaikki käy, mutta sanotaan nyt Lindex ja Vila
Vaatetuksessa tärkeintä on vaatteen tuntu päällä. Ei saa ihistää, ei puristaa ei kutittaa. Eikä varsinkaan hiostaa. Hengittävät ja aikaa kestävät vaatteet ovat pop. Myös se, että vaate on ns. oman näköinen. Esimerkkinä kuvissa näkyvä frillapaita. En tuntenut oloani se päällä omaksi itsekseni. Vaikka tykkään naisellisista vaatteista, niin tämä paita joutaa kiertoon 🙂 40-vuotiaana olen hullaantunut mekkoihin. Syksyllä ja talvella villamekkoihin, keväällä ja kesällä kevyempiin mekkoihin. Kenkinä suosin edelleen work bootseja, mutta keväästä pitkälle syksyyn tennarit ovat pop. Kotitoimistopäivinä aamulla jalkaan sujahtaa urheilulegginssit. Viime kuukausina olen ihastunut Kari Traan värikkäisiin urheiluvaatteisiin. Muuten väriskaala on ja pysyy samana eli mustaa, valkoista, harmaata ja beigeä.
Jotkut asiat on ja pysyy. Tietyt jutut pukeutumisessa, joista en ole vuosien varrella suostunut luopumaan:
Keltaiset Caterpillarit
-ostin ensimmäisen parin vuonna -94 Kanadasta ja nyt taitaa olla kolmas pari menossa
Voimavärinä oranssi
-lähinnä kesävaatteissa, mutta oranssi on kuulunut kevät-kesäkauden vaatekaappiin kaikki nämä vuodet
Kotilöhöhousut
-heti kotiin tullessani pakko saada jalkaan harmaat collarit tai muut löhöhousut
Rip Curl, Billabong & Roxy
-surffivaatteet (ja varsinkin laukut)
Huivi-ihistys
-ulkokaulahuivit löysästi kaulalla on ok, mutta sisällä huivit – ei vaan pysty vaikka kuinka haluaisin. On kuulemma meidän ”imukuppivauvojen” ongelma 😀
Liian tiukka poolopaidan kaulus
-sama kuin edellisessä – ihistää suunnattomasti
Vaatetus tällä hetkellä? Talvijuoksuhousut ja treenipaita. Sykevyö ja sykekello. Piti suunnata heti aamusta ennen työpäivää lenkille, mutta en ehtinytkään. Ehkä tähän väliin otan pienen happihyppelyn. Hiihtokelit kun ovat taas vähän niin ja näin, niin yritän hurahtaa takaisin tuohon juoksemiseen. Pakko vielä kertoa teille, että se missä toissa päivänä surkuttelin elämän langan haurautta on muuttunut kiitollisuuteen ja huojennukseen rakkaan ystävän puolesta. Elämässä tapahtuu onneksi myös ihmeitä, vaikka se elämä välillä vie yllättäen kohti epätoivoa. Kun vain jaksaa uskoa ihmeisiin, niin mitä tahansa voi tapahtua. Näillä sanoilla, muistetaanhan olla kiitollisia niistä rakkaista eikä oteta yhtään hetkeä itsestään selvyytenä ♥
Edessä on ihana viikonloppu; huomen aamulla ex tempore brunssi täällä meillä ystävien kera ja iltapäivästä pikkuisen prinsessan synttärijuhlia. Sunnuntaina mennään fiiliksen mukaan. Ehkä ulkoilua koko perheen kera 🙂
PIRTSAKKAA PERJANTAITA
& IHANAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA!
Se, missä aiemmin hankki pikkujouluihin jotain vartaloa myötäilevää yläosaa on vaihtunut mukavuudenhaluisuuteen. Silleen, että on ihana istua ilman että ihistää. Silleen, että saa nauttia ruoasta rauhassa ilman pelkoa pömpöttävästä vatsasta. Se, missä aiemmin kengissä arvosti mahdollisimman korkeita korkoja on vaihtunut kenkiin, joilla jaksaa kävellä ilman, että tarvitsee pitää ketään käsikynkästä. Ilman pelkoa, että liukastuu. Se, missä aiemmin pikkujouluista tultiin kotiin aamuyöllä on nyt vaihtunut ajatukseen, että ollapa omassa sängyssä ennen puolta yötä. Jo ihan taksijonojenkin takia sekä sen seuraavan päivän. Se, missä aiemmin pikkujoulujen jälkeen seuraava päivä valkeni pahimmillaan vasta klo 17.00 paremmalla puolella on vaihtunut nyt suloisen sunnuntaiaamun odotukseen ilman jyskyttävää pääkipua.
